Minkälaiset asetukset sinulla on mielessäsi?

Vaihtoehtoisille “mielemme asetuksille” (AMS Alternate mindsets) on  Marie Holmin mukaan tyypillistä, että ne ovat esitietoista tietoisuutta. Ne eivät ole siis alistettuina tietoisille puolillemme,  tranditionaalisille mielemme asetuksille (TMS). Suomeksi sanottuna elämäämme usein ohjaa tuntemattomat puolemme, jolloin “mopo saattaa karata käsistä”. Nämä tiedostamattomat puolemme ovat tiedostamattomina ongelmallisia, mutta tiedostetuiksi saatettuina luovuutemme lähde.

Holm kuvaa “mindsettejä” eli mielen asetuksia seuraavasti:  Mielenasetus eli mindset on mielen viitekehys, yksilön näkymä tai näkökulma, mentaalinen malli tai mentaliteetti, tai vaihtoehtoisesti tunneasema.  Traditionaalinen mielenasema on normaali, päivätietoisuuden tila, josta tavanomaisesti totunnaisesti katsomme maailmaa.  Holm kuvaa mindsettejä  myös tiloiksi, ja itse katson hänen puhuvan, minun käsittein, juuri kokemustiloista.  Holm korostaa, että tilat ehdollistuvat meissä toiston kautta aivan kuten kokemustilatkin tekevät.

Kun pääsemme mindfulness-tilassa (tai flow/itsehypnoositilassa) kiinni näihin mindsetteihin eli kokemustiloihimme, puhun metatietoisuustaitoista.  Niiden kautta paranee assosiaatiokykymme, tiedon käsittelykykymme paranee, ongelmanratkaisutaitomme kehittyvät,  keskittymiskykymme paranee, mielikuvituksemme voima lisääntyy: innovaatiokykymme, luovuutemme ja intuitiivinen kykymme kasvavat huomattavasti. Viimeisenä ja parhaimpana asiana on se, että kokonaisvaltainen viisautemme lisääntyy. Organisaatioissa kaikki hyötyvät näistä taidoista. Erityisen tärkeitä taitoja nämä ovat johtajille.

12715747_10153940797209375_9221155148883352358_nMetatietoisuustaidot ovat saatavilla, mutta niiden tavoittaminen ei ole aina helppoa.  Mikäli ihmisellä puuttuu turvallinen ydinkokemus (kokemustilojen kielellä, hänen tietoisuudestaan puuttuu aikuisia turvallisia tiloja), on matka oman mielen vaihtoehtoisiin asetuksiin syytä alkaa terapiassa. Tietoisuustaitoja kasvaattakseen täytyy olla kohtuullisen hyvä perusmielenterveys.  Alkumatka omaan itseen on hyvä tehdä reflektiivisesti, terapeuttisessa ja/tai mindfulnessryhmässä. Hyödymme aina toisten ihmisten kasvoista omissa henkisissä kasvuprosesseissamme.

Ydintietoisuustaidoilla voimme harjaannuttaa juurevuuttamme, itsemme maadottamista. Voimme näillä taidolla löytää kiirenkin keskellä levollisen tilan. Mieli tarvitsee päivittäistä harjoitusta, jottemme esimerkiksi ruoki itsessämme olevia ikäviä kokemustiloja, niitä joita Googlen mindfulness kirjan kirjoittanut Chade Meng Tang kuvaa “hirviöiksi”. Kokemustilamme ovat egomme osia, ja joku niistä saattaa salakavalasti kaapata mielessämme vallan. Tällä voi olla ikäviä, joskus tuhoisiakin seuraamuksia.  Historian kulussa olemme nähneet lukemattomia “meditaatioguruja”, joiden  tietoisuuden joku ikävä kokemustila,  “hirviö”, on kaapannut.  Näitä guruja ovat monet noviisit ja kirkassilmäsiet oppilaat seuranneet, joskus hyvinkin ikävin seuraamuksin.

Perinteisesti länsimaisessa kulttuurissa, alkaen Platonista, on arvostettu vain tranditionaalista mielen asetusta (TMS traditional mindset). Se on tavallisesti hyvin yksipuolisen  looginen ja rationaalinen mieli. Viime vuosina on alettu tiedostaa, että pääsemällä muuntuneilla tajunnantiloilla (itsehypnoosi, mindfulness, flow) kiinni esitietoisiin asetuksiin, ”mielemme esitietoisiin moniin puoliin”, saavuttamme hyötyjä sekä yksilö- että yhteisötasolla. Hypnoosissa voidaan muuten saavuttaa hyvinkin syviä tiedostamattomia puolia. Sisäisen tetterin näkökulmasta merkitsee AMS asetuksien tavoittaminen sitä, että pystymme luokittelemaan ja nimeämään erilaisia tilojamme, jotka teemme itsellemme tutuksi luovassa flow-tilassa, vaikkapa kirjoittaen.

Organisaatioissa vaihtoehtoiset mielen asetukset (AMS) parantavat tiimin hyväksyvän läsnäolon tunnetaitoja. Ne parantavat mm. yhteistyökykyä, kun ryhmän jäsenten koheesion tunne ja sitoutuminen lisääntyvät.   Orkesterin eri soittajat kykenevät virittäytymään paremmin toinen toisiinsa. Sosiaalisten ongelmien ratkaisutaidot paranevat ja työn imu lisääntyyy. Yhteiskunta hyötyy, kun yksilö kykenevät käyttämään yhä paremmin tietoisuutensa koko kapasiteettia, johon kuuluu sekä AMS että TMS.  Liian monella yhteiskunnan ja talouselämän johtajan päässä  on vielä vain TMS-silmälasit.  Kyky käyttää AMS:ää kuljettaa meitä kohden globaalia, integroitunutta kokemustilaa. Tässä olemisen tavassa kykenemme elämään yhä joustavammin monikulttuurisessa maailmassa, jossa elämän erilaisissa vaateissa tasapainoilu on vaativaa. Osaamme olla myös ilman minkäälaisia silmälaseja.

ESI (HTT® Hallitsevan tilan tunnistus) on yksinkertainen työkalu, jonka kanssa  rakennat mielitajukartan. Voit näin päästä kiinni oman mielen AMS:iin, esitietoisiin kokemustiloihin. Se on  yksinkertainen työkalu, mutta valtava askel metatietoisuustaitoihin. Näistä taidoista, sinun on vain jatkettava matkaasi. Voit ottaa  jos omat erilaiset kokemustilat luovan ja älyllisen toiminnan käyttöön.

 

Lähteet:

Marie Holm, Cultivating alternate mindsets to enhance organisational well-being and creativity, International Journal of Business and Economic Development, Vol. 3 nr. 2,  2015

Jan Sky, Mielesi monet puolet, Kuva ja Mieli, 2012

Kati Sarvela, Sisäinen tetteri –  Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy, 2013

#luovuus #toivovalmennus #tietoisuustaidot #mindfulness #johtaminen

Advertisements

Tietoisuustaidot organisaatioissa – Toivovalmennuksen tietoisuuden tasot

Jos mietimme tietoisuustaitoja organisaatiossa, korostuu yhteisiin päämääriin pyrkivissä yhteisöissä tietoisuustaidot monella eri tasolla. Toivovalmennuksessa pyrimme pureutumaan kaikkiin näihin tasoihin.

Tarvitsemme ydintietoisuustaitoja, jotta osaamme juurruttaa ja vakauttaa mieltämme. Tässä tilassa tietoisuus on mielellisten sisältöjen ulkopuolella passiivisena. Mitä enemmän ydintietoisuustaitoja harjoittelemme, sitä passiivisempaa olemisestamme arjessa tulee.  Olemisemme muuttuu yhä enemmän luonnollisesti läsnäolevaksi.

  
Metatietoisuustaidot ovat puolestaan aktiivisempia taitoja. Tarvitsemme näitä taitoja sosiaalisessa kanssakäymisessämme organisaatioissa.  Me opimme ohjaamaan mielemme sisältöä, erilaisia kokemustilojamme.  Metatietoisuustaidot voivat olla myös aktiivista päiväunelmointia.  Esimerkiksi Sisäisesessä teatterin luovassa kirjoittamisen tilassa tämä on spontaania, mutta samalla ohjattua erilaisten tilojemme mielikuvitusleikkiä. Olennaista on, että tulemme tutuiksi erilaisten tilojemme kanssa, myös varjopuoliemme kanssa. Dan Siegelin sanoin kehitämme mielitajuamme ja eheytämme itseämme (usein tähän tarvitsemme terapeutin tai työnojaajan henkilökohtaista tukea tai terapeuttista luovaa ryhmää).  Tämän jälkeen “mopomme ei karkaa” yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa ja haasteissa.

Meidän pitää myös osata hallinnoida tilojamme suhteissa muihin ihmisiin.  Voimme oppia havainnoimaan työpaikan draamoja, ja näemme yhä selkeämmin, millaiseen kokemustilaan olemme assosioituneena kussakin tilanteessa.  Olemmeko kenties läsnäolevassa aikuisen tilassa vai olemmeko tunnepitoisen tilamme kaappaamia?

Mielitajumme kehittyessä olemme yhä empaattisemmin läsnä toinen toisellemme, pääsemme työssämme miellyttäviin flow-tiloihin  ja  näemme yhä selkeämmin toisen ihmisen kulloinkin hallitsemat kokemustilat.  Teemme mielitajullamme näkyviksi työpaikkamme draamallisia rakenteita. Pääsemme eroon esim. tragikomedioista  kykenemällä olemaan läsnäolevissa  hyväksyvissä tiloissa, ilman tunneperäisten kokemustilojemme kaappauksia. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä johtotehtävissä oleville henkilöille.

 

 

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo – Hyväksy kaikki ajatuksesi ja tunteesi?

Olen ollut joskus ahdistunut ja tuntenut vihaa siinä määrin, että minun on tehnyt joskus mieli potkaista tuntematonta vastaantulijaa. Kamalampiakin fantasioita minulla on ollut masentuneina aikoinani.  Pitäisikö minun hyväksyä tällaiset ajatukset? 


Tietoisuustaitoharjoituksissa en tietenkään aktiivisesti yritä hyväksyä tällaisia ajatuksia. Nehän ovat tietty ristiriidassa oman syvimmän etiikkani, arvokkaimpien arvojeni ja uskomuksieni kanssa.  Sen sijaan mihin tietoisuustaitoharjoituksissani pyrin, on leikkivän ja tutkivan asenteen löytäminen näitä kokemustilojani kohtaan. Harjoittelen suhtautumaan lempeydellä tähän pieneen vihaiseen kokemustilaani, Tyttöseeni.  En omaksu sen asennetta, mutta en tietty myöskään vastusta sitä.

File_000(2)
Kuva muokattu Andrew Heden (2009) kuvasta.

Kun harjoitamme tietoisuustaitoja, tulemme monien tutkijoiden mukaan tietoiseksi erilaisista rooleista joita meillä elämässämme on.  Minä käytän kokemustila sanaa, koska nämä roolit ovat mielestäni enemmän kun vain rooleja.  Ne voivat olla myös vaikka puhtaasti kehollisia tiloja, joita emme osaa lainkaan sanoittaa.

11998703_10153606848554375_475571840_n
Ne ovat elämänvarrella opittuja tiloja, joihin liittyy käyttämismalleja, joiden tarkoitus on ollut auttaa meitä selviämään ja sopeutumaan elämässämme kohtaamistamme haasteista.  Ne vahvistuvat toistojen kautta. Joskus yksi ainoa suuri trauma voi synnyttää meissä uuden tilan,  jos tapahtuma on riittävä voimakkaasti vaikuttava. Kokemustila tietää olevansa osa henkilöä, mutta sillä on täysin oma identiteettinsä, ja hypnoosissa ja esim. luovassa kirjoittavassa tai leikillisessä tilassa voimme oppia nimeämään näitä tiloja.
Tiloja syntyy eniten lapsuudessa, mutta myös nuoruudessa ja aikuisuudessa, mikäli kohtaamme traumoja tai esim. uusia suuria haasteita.  Elämän käännekohdassa saattaa uusi kokemustila ottaa ohjakset elämästämme.  


Hyväksyvässä läsnäolossa on kysymys siitä, että otamme ohjakset kokemustilojamme.  Löydämme ydintietoisuustaitojemme lisäksi  metatietoisuustaitoja. Kykenemme reflektoivaan eli peilaavaan työskentelyyn. Osaamme peilata tunteitamme, kehoamme, mutta myös yhteiskunnallisia tapahtumia.  Emme ota vastaan todellisuutta annettuna.

12662646_10153931448534375_7889269397377615548_n
Jotta kykenemme turvallisesti ja levollisesti integroimaan omaa tietoisuuttamme peilityöskentelyllä, pitää meillä olla juuret, eli ydintietoisuustaitoja.  Siksi erilaiset juurrutusharjoitukset, kuten hengitys- ja kehonskannausmeditaatiot ovat tärkeitä.
Eletyn kehon kokemus on kielellisyyttä edeltävä kokemisen tapa.  Voimme integroida eli eheyttää itsemme, kun yhdistämme sanattoman ahdistavan mustan möykyn rinnassamme terapiassa, osaksi kokonaista itseämme. Eheytyminen voi myös tapahtua siten, että olemme läsnä itsellemme taiteen keinoin.  Koemme kokemustilamme turvallisesti uudestaan taiteellisena muotona.  Annamme kokemuksellemme esimerkiksi visuaalisen (valokuva/maalaus), auditiivisen (musiikki) tai kinesteettisen (tanssi) muodon.  Taiteellinen erilaisten kokemustilojen itse ilmaisu on myös tietoisuustaito.

Hyväksyvä läsnäolo on sitä, että olemme läsnä hyväksyvästi kokemustiloillemme, mutta emme suinkaan ota niiden ajatuksia vastaan hyväksyvästi ja kyseenalaistamatta.  Integroimme  lempeydellä, peilaavalla, metatietoisuustaidoillamme tilat itseemme. Teemme sovinnon tilojemme kanssa, emmekä anna ikävien tilojamme vahvistaa itseään antamalla niiden jyrätä sisällämme kaiken maailman ajatuksillaan aivoissamme.

Tietoisuustaitoja on myös se, että kykenemme oivaltamaan monien kokemustilojemme  yhteiskunnallisen luonteen.  Esimerkiksi oma tunnesyöppö kokemustilani, ei suikaan ole vain oma individualistinen ongelmatilani, vaan se peilaa aikamme kulttuurisia ihanteita. Kun löydämme yhteytemme ydinminuuteen, emme enää ota kyseenalaistamatta vastaan niitä yhteiskunnallisia kokemisen tapoja,  kokemustiloja, joihin kulttuurimme yrittää meitä ajaa. Kykenemme peilaamaan kaiken yhä paremmin omaan sydämeemme. Ajat ovat muuttumassa, koska ihmisten tietoisuustaidot parantuvat kovaa vauhtia.

PS. Toivovalmennuksen peruskurssi Helsingissä.

Toivovalmennuksen peruskurssin sisältöä

Annika Sarvelan ja Kati Sarvelan yhteinen  Toivovalmennus on mindfulness-kurssi, jossa korostuu ihmisen luovuus ja kehotietoisuustaidot.  Peruskurssillamme käymme läpi seuraavia asioita:

1. MYÖTÄTUNTO

 

A. TEORIAOSUUS MYÖTÄTUNNOSTA

 

Myötätunnon kokemus on tärkeä osa tietoisuustaitoja.

Jotta opimme olemaan myötätuntoisia toisia kohtaan, täytyy meidän löytää erityisesti myötätunto itseämme kohtaan.

 

B.  KOKEMUKSELLINEN HARJOITUS

– Teemme myötätuntomeditaation ja myötätuntoa kehittävän hengitys – ja liike/rentoutus harjoituksen.

12177956_10153230533376239_1741630228_n

 

2. ITSEN TIEDOSTAMINEN

 

A. KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN KEHOTIETOISUUSHARJOITTEIN:

 

Rentoutus – ja juurruttamisharjoitusten avulla parannamme hetkessä elämisen taitoa ja luomme rentoa läsnäoloa myös arkeemme. Tutustumme Maa -elementin tukea antavaan voimaan.

Kehotietoisuus harjoitteet ovat saaneet vaikutteita: tanssi- ja liiketerapiasta, joogasta, Shindosta ( japanilainen hoitomuoto) ja Tara Rokpa terapiasta ( tiibettiläistä vanhaa tietoutta – esim. elementtityöskentely, 5 elementin teoriaa soveltaen).

Tavoitteena on tuoda käytännön harjoitteet omaan arkeen ja kun kohtaamme haastavan elämäntilanteen, löydämme nopeammin sisäisen tasapainon kehotietoisuuden ja hyväksyvän läsnäolon avulla. Pyrkimyksenä oppia valikoimaan yhä taitavammin tilamme kussakin hetkessä.

B. TEOREETTINEN PUOLI

 

Yhdistämme Toivovalmennuksessa idän viisautta lännen viisauteen.  Tietoisuustaidoissahan liikutaan idän ja lännen tietoperinteiden yhteisessä maastossa.

Käymme läpi mm. seuraavia asioita:

  • Kuinka voimme oppia aistimiaan, havainnoimmaan, nimeämään ja luokittelemaan kehon tuntemuksia ja erilaisia minän osia, kokemustiloja?
  • Käymme läpi mindfulnessin perusteita (mm. metatietoisuustaidot ja ydintietoisuustaidot/ mielitaju ja kokemustilat).
  • Pohdimme yhdessä sitä, kuinka voimme oppia tuntemaan ja hyväksymään itsessämme olevia erilaisia ehdollistuneita tiloja, myös epämiellyttäviä kokemustiloja, jotka saattavat estää sabotoida omia ja yhteisömme päämääriä.
  • Käymme läpi lyhyesti myös erään henkilön erilaiset kokemustilat eli minätilat.
  • Käymme läpi elementtityöskentelyn perusteita.

Kokemustila-ajattelussa käytetään hyväksi mm. hypnoterapian (minätilojen terapia)  ja Dan Siegelin käsitteitä (mielitaju, sisäinen aika).

PS.  Täältä lisätietoa kurssistamme.

Ole läsnä, leiki ja käytä aikaa joutilaisuuteen – näin kauneimman kruunun saat!

Löysin jälleen mielenkiitoisen uuden tuttavuuden, suomalaisjuurisen tohtorin Emma Seppälän Standfordin yliopistosta.   Hän on kirjoittanut ajatuksia herättävän kirjan, nimeltään Happiness Track (Onnellisuuspolku).

the-happiness-track-by-emma-seppala

Kirjan keskeiset teemat ovat tietoisuustaidoista tutut. Ne ovat mm. myötätunto, luovuus ja läsnäolo.  Säästä itseäsi ja luo menestystä ja onnistumisen kokemuksia tekemällä töitä oikein! Liian moni polttaa itsensä terveydenhuollon asiakkaaksi, janoamalla menestystä ja tekemällä työtä väärällä tavalla. Valitettavasti asianlaita taitaa olla niin, että tämä väärä tapa tehdä töitä on vielä meillä Suomessamme normi, johon meitä oikein yritetään valtaapitävien taholta ojentaa!

Tähän kohtaan haluan lisätä, että vierastan ylipäätään tätämenestyssanaa, koska itse en ainakaan kaipaa egolleni perinteistä amerikkalaista menestystarinaa, jossa saisin vaurautta ja kauniita aineellisia symbolisia koristuksia egolleni. Sen sijaan oma menestystarinani olisi onnellinen kohtuullinen, mutta luova elämä, josta olisi jotakin ammennettavaa myös muille ihmisille.  Toki ei käy kieltäminen, että minussakin on kunnianhimoinen, ahne ja ihailevaa mairittelua kaipaava puoleni, vaan toiset puoleni yrittävät pitää sitä lempeydellä aisoissa. Ne kun väittävät, että omaperäinen itsen näköinen elämä ei oppiarvoja eikä statussymboleja kaipaa. 

Niinpä niin, sisäinen elämäni on edelleen keskitien kulkemisen, jatkuvaa etsimistä, jossa erilaiset mielenosani hakevat tasapainoa.  Yritän pitää lempeydellä ja hyväksyvällä läsnäololla ahneita ja huomiota kaipaavia puoliani aisoissa. 

Seppälän kotisivuilta, kuin myös hänen kirjastansa, löytyy mielenkiintoinen lista vääristä menestykseen liittyvistä uskomuksista, jotka ovat aivan liian tavanomaisia meilläkin Suomessa terveydenhuollon organisaatioissa,  yritystyksissä, poliittisissa instituutioissa jne. 

Onneksi  kansalaisten tietoisuustaidot kokoajan lisääntyvät ja ehkä jonakin päivänä hyväksyvä läsnäolo ylettyy jo hierarkioiden yläpäähän.  Se tietty merkitsee samalla hierarkioiden latistumista ja dialogin kulttuuriin siirtymistä.  Siksi sitä on niin vaikea saavuttaa. Ihmiset rakastuvat valtaansa.

Tässäpä vapaasti käännettynä Seppälän lista ongelmallisista keinoista ja uskomuksista, joilla etsimme menestystä ja kuinka voisimme korjata ongelmallisia uskomuksiamme ja tapojamme hakea sitä:
++++++
ONGELMA:  Huolehdimme jatkuvasti siitä, että mitä meidän täytyy tehdä seuraavaksi, ja stressaannumme tämän vuoksi.
RATKAISU: Meistä tulee onnellisempia, tuottavampia ja karismaattisimpia, kuin osaamme keskittyä enemmän tähän hetkeen.
+++++
ONGELMA:  Me teemme liikaa töitä, emmekä jaksa pitää tällöin itsestämme huolta ja sairastumme tällöin purnuttiin.
RATKAISU:  Kun onnistumme rauhoittamaan mielemme, olemme vähemmän stressaantuneita, tuottavampia ja joustavampia.
+++++´
ONGELMA:  Elämme ylikierroksilla, kuljemme stressaavista tilanteista jännittäviin elämyksiin, ja näinn uuvumme.
RATKAISU: Kun löydämme itsellemme mielenrauhan, energisoidumme ja saamme tehtyä enemmän asioita.
+++++
ONGELMA:  Fokusoimme itsemme työhön keskeytyksittä ja samanaikaisesti emme kykene ajattelemaan ajatuksia laatikon ulkopuolella.
RATKAISU:  Kun vaihtelemme aktiviteettejamme rytmisesti, käytämme aikaa joutilaisuuteen, ja joskus tyhjänpäiväisiinkin asioihin, aivomme tuottavat kultahippuja.

+++++
ONGELMA: Olemme itsekriittisiä heikkouksistamme ja epäonnistumisistamme, ja tunnemme itsemme kurjiksi.
RATKAISU:  Kun olemme lempeitä itsellemme, kykenemme surffaamaan haasteilla ja kasvamaan epäonnistumisistamme.
+++++
ONGELMA: Tunnemme itsemme hyväksi jollain erityisalalla, emmekä halua astua siitä ulos ylittäen mukavuusaluettamme.
RATKAISU:  Aivomme ovat luodut oppimaan uutta ja ylittämään luovasti tietämisen ja asiantuntijuuden rajoja.
+++++
ONGELMA: Keskitymme vain itseemme, jotta meistä tulisi parhaita, ja kasvamme yksinäisyyteen ja itsekeskeisyyteen.
RATKAISU: Kun keskitymme jakamaan hyvää ja olemaan ystävällisiä muille, kasvamme lojaalisuuteen, joka inspiroi itseämm

  

Että sillä lailla. Tuntuuko sinusta lukijani samalta kuin minusta. Suomi Oy Ab on melkoinen takapajula?  Johdetaanko meitä kivikautisilla uskomuksilla?

Täällä tunnutaan  poliittisien päättäjien keskuudessa edelleen ajateltavan, että täytyy tehdä tehokkaasti tappotahdilla töitä ja pitkiä päiviä, jotta meistä kasvaisi tehokkaita, vauraita ja onnellisia. Ei saa pitää hauskaa eikä saa olla yhtään aikaa joutilaisuuteen.  Asia kuitenkin on  Seppälän mukaan niin, että ONNELLISET IHMISET LUOVAT MENESTYSTÄ,  EIKÄ MENESTYNEET IHMISET ONNELLISUUTTA.

Jeee!!! EI tarvi kärsiä, jotta kauneimman kruunun saa.  Pitää vain eetsiä onnellista elämää!

Erityisesti eduskunnassa ja hallituksessa tarvittaisiin kovasti tietoisuustaitokoulutusta ja Emma Seppälän kaltaisia kouluttajia: Uuden joustavan, läsnäolevan ja luovan ajattelun avaajia.   Asioita pitäisi alkaa vihdoin tehdä eri tavalla kuin ennen. Saman tekeminen alkaa olla jo tiensä päässä.

Voi kunpa valitsisimme vaaleissa yhä enemmän edustajiksimme persoonia, jotka ovat kasvaneet henkisisesti kokonaisvaltaisesti viisaina ihmisinä, ja paikkansa ansaitsisivat uudet nuoret luovat ajattelijat. Viisaita päätöksiä syntisi, kun päättäjillä olisi mahdollisimman paljon sekä ennakkoluulotonta nuorta luovaa ajattelua sekä tietoisen hyväksyvän läsnäolon tunnetaitoja! 

Mutta ei, suomalainen haluaa päättäjiksi  rallikuskeja, muita julkkiksia ja menestysyrittäjiä ja optiomiljonäärejä. Suomi Oy Ab:tä johdetaan 1900- luvun taloustieteellisesten oppikirjojen mukaisesti, joissa materialistinen yksisilmäinen tehokkuusajattelu ja suorittamiskulttuuri jyrää.

PS.  Muistathan Toivovalmennuksemme-   kehotietoisuustaitoja  kokemuksellisesti opettavavn kurssimme Helsingissä maaliskuussa. Tervetuloa mukaan!

 

Taiteen tekeminen ON meditaatiota

Taideterapialla on parantava vaikutus moniin sairauksiin, kuten masennukseen, traumoihin ja sairauksiin. Se on tehokasta riippumatta iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta. Tuoreessa tutkimuksessa syöpäpotilaiden taideterapiainterventio yhdessä perinteisten hoitojen kanssa, kuten kemoterapian ja sädehoidon yhteydessä, ei vain vähentänyt oireita (kipu, väsymys, ahdistus), vaan se paransi myös elinaikaennustetta. (Washington Post 25.8.2015)

Harva on tullut ajatelleeksi, että taiteen tekeminen voi olla meditaatiota. Se tarjoaa itsellemme tietoisuutemme laajentamisen mahdollisuudet, mikä auttaa meitä kasvamaan omiksi persooniksimme. Joillekin ihmisille, meditaation sijaan, taiteellinen ilmaisu voi olla “se juttu”. Taide voi olla jokapäiväinen arkinen aktiviteetti, jonka avulla ihminen tekee itseään itselle tutuksi.

#tietoisuustaidot #luovuus #toivovalmennus


Kuten tietoisuustaitojen äiti, Ellen Langer on todennut, kaikkien ei ole pakko meditoida kasvakseen hyväksyvään läsnäolon. Oman luovuuden toteuttaminen tunneilmaisuna, onkin laaja-alaisesti ajatellen, yksi valittavana oleva mahdollinen tietoisuustaito. Luovan kirjoittamisen meditaationa toinkin esille jo kirjassani “Sisäinen teatteri – Luova kirjoittamiben tietoisuustaitona.”

Luovuus hyötyy mielikuvitusverkostossa liikkumisen lisäksi hiljaisista hetkistä. Nämä hetket voivat olla vaikka meditaatioharjoituksia, mutta ne voivat olla myös muuta; vaikkapa hiljentymistä luonnon äärelle kävellen tai nuotion äärellä istuen.

Taiteellisella flowtilalla on meditaation ominaisuudet:  Tunnemme luovassa tilassa kaiken olevan ikuisessa liikkeessä, tunnemme kaikkien asioiden riippuvuuden kaikesta, kaiken epätäydellisyyden ja kaiken pysymättömyyden.

Washington Postin artikkelin ajatuksia itseeni peilaten: 

1. Taide on meditaatio, ja väline jolla saavutetaan yhteys omaan itseen.

Vaikutus perustuu mm. sille, että oman itsen arvostus lisääntyy. Taiteen tekemisen flow-tilassa emme samaistu ajatuksiimme ja tunteisiimme, vaan olemme yhteydessä aitoon minuuteemme.

2. Taide mahdollista hengen vapauden ja flowtilat.

Taiteen flowtila on meditaatiota, jossa tietoisuutemme vapautuu aitojen sisäisten tuntojen äärelle.  Tila muistuttaa ja on hyvin samankaltainen kuin itsehypnoositila.  Tässä tilassa voimme elää, tässä ja nyt, symbolisesti menneisyyttämme ja tulevaisuuttamme. Parhaimmillaan taiteen tekeminen on ei-tekemisen hyväksyvän läsnäolon meininkiä, joka soljuu virtanaan ilman työn ja tekemisen tuntua.

3. Taide mahdollistaa rehellisen itseilmaisun.

Taiteen flowtilassa on mahdollista päästä omien sisäisten syvällä olevien tuntojemme ja todellisten arvojemme äärelle. Tässä tilassa parhaimmillaan löydämme yhteytemme koko luomakuntaan. Meditatiivisessa flowtilassa kriittinen puoli meistä hiljentyy,  ja ehdollistumiemme takaa pääsee esille uusia vaiennettuja kokemuksiamme, mielikuvia ja ääniämme.  Taiteessa tavoitamme huonosti sanoitettavia tuntojamme, esimerkiksi sellaisia, jotka ilmenevät meissä kehollisina oireina.

4. Taide vakauttaa mieltämme.

Onnellisuutemme ei ole kiinni niinkään tapulikokemuksista kuin siitä, että olemme yhteydessä aidon itseytemme keskukseen.  Tunnemme juuremme. Taidekokemukset avaavat tämän mahdollisuuden meille.  Juurevuutemme siivittyy taiteessa, mikä tarkoittaa sitä, että ydinkokemuksemme muuntuu taitelliseksi muodoksi.

***

Itse suosittelen luovalle ihmiselle hiljaisten läsnäolon hetkien (esim. kehoskannaus, hengitysmeditaatio, kävely metsässä, jooga)  ja ydinminuutta koskettavien  luovuuden mielikuvitushetkien  (luova kirjoittaminen, kuvataide, tanssi, draama) rytmittäistä vaihtelua.

Oletko tullut ajatelleeksi, että addiktiivinen käyttäytyminen on oikeastaan luovuuden vastakohta? Olemme distraktoituneena johonkin mielettömään, “mindless”  toiminnan tilaan, jossa emme koe yhteyttämme itseemme. Addiktiossa pakenemme itseämme. Luovuudessa lähestymme itseämme. Oma eheytymisemme on vaativin luovista prosesseistamme.  Omat addiktioni ovat muuntuneet yhä enemmän taiteelliseksi itseilmaisuksi.

#addiktiot #tietoisuustaidot #hyväksyväläsnäolo #toivovalmennus #luovuus


Luovuuteni avautui  hypnoterapiassa ja se kuljetti minut terapeuttiseenkirjoittamiseen. Kirjoitin itseni lihaksi sanoin tekemällä tutuksi erilaiset puoleni. Jatkan tätä hommaa edelleen, mutta nykyään viihdyn myös kuvataiteiden parissa.

Hyödynsin kirjoittamisessani minätilojen terapiaa, joka on hyvin samankaltainen kuin IFS.  Tässä erinomainen video  siitä, kuinka terapeuttista kirjoittamista ja mindfulnessia voi yhdistää itsetuntemuksen välineeksi. Tästä videosta oivallat melko hyvin, mistä Sisäisessä teatterissa on kysymys.

 

PS.  Lähipäivinä julkaisen Helsingin Toivovalmennuksemme tarkemman ohjelman.  Tervetuloa mukaan.  Eläköön tietoinen hyväksyvä läsnäolo taiteessa!  😀

Sisäinen teatteri facebookissa.