Jokainen meistä muodostuu erilaisista puolista, mielen tiloista, joita tietoisuustaitoja opettaessani kutsun kokemustiloiksi.
Mentalisaatio on sitä, että opimme tunnistamaan erilaiset tilamme, ja alamme ymmärrtämään itsemme käyttäytymistä perustuen tähän tilaymmärryksen. Kun v***aa, käyttäytymistämme ohjaa v-mäinen tila. Kun oleme intohimoisesti rakastuneita, ohjaa meitä usein varsin sokea rakastunut tila. Kun olemme hermostuneita, ohjaa käyttäytymistämme sähläävä tila. Jokaisella on oman henkilöhistorian kautta omissa sosialisissa suhteissa syntyneet, ainutkertaiset, kokemustilansa.
Kun mentalisaatiotaitomme lisääntyvät, alamme yhä selkeämmin ymmärtämään myös toisen ihmisen käyttäytymistä. Moninäkökulmainen ajattelumme kehittyy, aistihavaintokykymme ja mielitajumme lisääntyy, minkä jälkeen kykenemme yhä paremmin ymmärtämään myös toisen ihmisen käyttäytymistä. Hänenkin törttöilyt ja ansiokas käyttäytyminen riippuvat hänen mieltänsä hallitsevasta kokemustilasta. Myötätuntomme itseämme ja toisia kohtaan lisääntyy. Olemme kaikki vajaavaisia ihmisiä, erilaisine enemmän tai vähemmän keskenkasvuisine puolineen.
Tiloihimme voimme tutustua tekemällä mielitajukartan (Jan Sky ESI eli HTT =hallitsevan tilan tunnistus) erilaisista puolistamme. Kursseillani opetan, kuinka voidaan tehdä minätilojen kartta omista tietoisuuden kokemustiloista.
Kuva: Jan Sky, Mielesi monet puolet
Tilojamme voimme tehdä itsellemme tutuksi meditaation, mielikuvatyöskentelyn ja taiteiden keinoin. Meidän on voitava kokea tilat myötätuntoisesti ja turvallisesti, jotta tietoisuutemme integroituu eli eheytyy. Tämän seurauksena oman tietoisuutemme ohjauskyky paranee. Itsemme johtamisen taidot lisääntyvät. Moni pystyy valmennuksen kautta oppimaan tunnistamaan ja käsittelemään yhä taidokkaammin tilojaan. Integroitumisen edellytyksenä on, että tietoisuuteen on kehittynyt aikuisia turvaallisia tiloja.
Joillakin ihmisillä on vakavia (kehityksellisiä) traumoja, jolloin integraatio tapahtuu turvallisimmin terapiassa tai terapeuttisessa ryhmässä. Meidän on löydettävä itsestämme turvallinen aikuinen, jotta voimme antaa myötätunnon ja turvallisuuden kokemuksen lapsellisille avuttomille puolillemme.
Tässä Matin tapausselostus, jossa käydään läpi hänen tilojaan.
LUETTAVAA:
Kati Sarvela, Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy, 2013
Jan Sky, Mielesi monet puolet – Avain käyttäytymisen muuttamiseen, Kuva ja Mieli, 2012
Löysiniloksenitaasselkeänuudenjäsennyksentietoisuustaitoihin, mindfulnessiinelitietoiseenhyväksyväänläsnäoloon. Tätä samaa jaottelua olen itse hakenut jo pitkään mielessäni. Itsekäsitäntietoisuustaidoillanämämolemmatmindfulnessin tyylit tai alalajit, sosiokognitiivisenjameditatiivisenmidfulnessin.
Kun kartoitamme minän osiamme, ja käymme keskustelua omien eri puoliemme, kokemustilojemme kanssa, ( Sisäinenteatteri-Luovakirjoittaminentietoisuustaitona) harjoitammenimenomaansosiokognitiivistatietoista läsnäoloaemmekäperinteistämeditatiivista tietoista läsnäoloa.
Itseänion häirinnyt, ettäkunihmisetpuhuvatmidfulessista, he liian usein yksinkertaistavat asian. He käsittävättavanomaisestihyväksyväksi läsnäoloksi ainoastaanmeditatiivisenmindfulnessinvaikkatoinen,vähintäänkinyhtätärkeätietoisuustaitojenalalajion,jaseonsosiokognitiivinenmindfulness.
Tietoisen hyväksyvän läsnäolon eli mindfulnessin kaksi eri tyyliä:
1.Sosiokognitiivinenmindfulness
Kunoletsosiokognitiivisestitietoisestiläsnäoleva, oletherkkänäasiayhteyksillejaavoinnauudelleinformaatiolle.Kykenetlöytämäänuusiaerittelyjäjaajattelunkategorioitajaoletavoinnamonilleerilaisillenäkökulmille. Tämä on juuri sitä tietoista läsnäoloa, jota harjoitan joka päivä kirjoittaen. Myös Sisäinen teatteri eri kokemustiloillasi, hyödyntäen Jan Skyn ESI:ä, hallitsevan tilan tunnistusta, edustaa juuri tätä läsnäolon tyyliä.
Sosiaalipsykologian professori EllenLanger ontämäntietoisenläsnäolonalalajinhienoimpiaedustajia. Hänen ajattelunsa nojaa erityisesti länsimaiseen psykologiseen perinteeseen. Jotkuttutkijatpitävätsosiokognitiivistamindfulnessiämeditatiivisenmindfulnessinkognitiivisenasovellutuksena. Pistäisin myös psykiatri Dan Siegelin mielitajun tähän luokkaan.
Kunoletsosiokognitiivisestimieletön (mindless), ajatuksesikulkevatautopilotilla. Neseuraavattiettyäennaltaopittujasääntöjä.Nämäopitaankognitiivisestijäykissäopetustavoissa. Opimmetiettyihinjäykkiinajattelunrutiineihin. Monet kansalaiset taviksista asiantuntijoihin kärsivät tästä mielettömyyden lajista. Etkykeneiloitsemaantietämisentapojenerilaisistavariaatioista. Onneksi monissa lääketieteellisessä tiedekunnassa kandit harjoittavat jo tietoista läsnäoloa, draamaa ja reflektiivistä kirjoittamista.
Keskeinen asia tässä läsnäolossa on peilaavaan minuuden löytäminen. Oma olettamukseni on, että tämä sosiokognitiivinen mindfulness on “itsehypnoottinen” luova tila. Taideterapiat ja hypnoosi hyödyntävät tätä hyväksyvän läsnäolon lajia, flow-tilaa, jossa mieli vapautuu leikkiin.
Ellen Langerin mukaan olemme hyväksyvästi läsnäolevia: 1) Kun katsomme asioita monesta eri perspektiivistä. 2) Näemme tilanteen tuoman informaation tuoreesti. 3) Astumme tilanneyhteyteen, josta informaatio nousee. 4) Luomme uusi ajattelumme luokkia, kategorioita, jota kautta informaatio voidaan ymmärtää.
2. Meditatiivinenmindfulness
Tämä paremmin tunnettutietoisenläsnäolo tyyli keskittyytähänhetkeen.Sen juuret ovat buddhalaisuudessa. Meditatiivinen mindfulnesssuhtautuuavoimellauteliaisuudella, hyväksyvästijaarvottamattakuhunkinhetkeensellaisenakuinseon. Tulet tietoiseksi siitä, kuinka tietoisuutesi elää jatkuvassa erilaisten kokemusten virrassa. Kunoletmeditatiivisestimieletön (mindless), reagoitasioihin, kuten edellisessäkin läsnäolon tavassa, oppimillasitotunnaisillatavoilla.Vietät paljon aikaa menneisyydenkokemuksissasitaitulevaisuudessa.Arvotatjaarvioit tällöinkinjatkuvasti eri kokemuksia jatilanteita, ennaltaoppimillasiluokitteluilla jamielesi onpoissaoleva. Se toimiiautopilotilla.
Sekäsosiokogntiivinenjameditatiivinenmindfulnessovatmolemmattärkeitätietoisuustaitoja jametakognitiivisiataitoja. Voitnäiden molempien tapojen yhteistyössä alkaanähdämaailmaajaItseäsiuudella leikillisellä tavalla.Tietoisuutesilaajeneejaalathavainnoida taitojesi lisääntyessävähitellenmaailmaa yhäpuolueettomimmin, läsnäolevasti ja erilaisten näkökulmien jatkuvassa vuorovaikutuksessa.
Toinen olettamukseni tähän yhteyteen on: Lääkärille molempien hyväksyvän läsnäolon taitojen yhdistyminen tuo tullessaan terapeuttisia kykyjä, eli tällöin he voivat auttaa läsnäolon kautta potilaansa lumevoimien aktivoitumisessa.
OmassaVirtaatyöyhteisöön –koulutuksessani sekä Toivovalmennuksessaniopetanmolempia mindfulness-menetelmiä. Meidänonopittavakeskittämäänmielemmemeditatiivisentietoisenläsnäolonharjoituksin. Sitä voi olla vaikka hengitysmeditaatio tai läsnäolo luontokokemuksessa. Toisaalta meidän on vapautettava ajattelumme leikki kankeudestaan sosiokognitiivisen hyväksyvän läsnäolon avulla. Ilman meditatiivista tai luovaa itse hypnoottista transsitilaa x), flowtilaa, meidän on vaikea päästää irti vanhasta luokittelevasta ajattelustamme. Maksimoidaksemme kognitiiviset taitomme, meidän on pystyttävätorjumaantotunnaisetkriittistenym. puoliemmehälyleikillisyydelle. Voimmeoppianäkemäänmaailmanmonipuolisemmin ja peilaavasti. Hyväksyvä läsnäolo on hauskaa!
Sosiokognitiivinenmindfulnessjameditatiivinenmindfulnesstäydentävätupeasti toinentoisiansa. Tämätarkoittaakäytännössäjuurisitä, ettäleikillisellänäkökulmillaitseemme, muutammejatkuvastikokemustamaailmastajaitsestämme. Voimmemielikuvituksellammelöytääuusianäkökulmiaasioihinemmekävaintoistaapinanaoppimiammeajattelumalleja.Voimmeleikkiäerilaisillakokemustiloillammejavoimmeoppiauusia empaattisen samaistumisen kautta.
Toisaaltaolemallaläsnätietoisestijossakinkokemuksessa, paraneeerottelukykymme.Jälkimmäisestäonesimerkkinätämäkunkävelin läsnä olevasti portaita, jaaistinmitenkokemusmuuttuukulkiessanirappujaylöstaialas.Ensimmäistäkertaatajusin, ettäylöspäinkulkiessaniaskeltenäänipoikkeaaselvästialaspäintapahtuvankulkemisenäänestä. Oppimisemmetapahtuusiisoikeastaansyklissä, jossasekäaistimmetodellisuutta läsnä olevasti jatoisaaltatartummesiihenerilaisistanäkökulmistakäsin.Kunlöydämmesekä läsnä olevan ettäpeilaavanleikillisenminuutemme, opimmejatkuvastiuusiaasioitamaailmasta. Opimmekokoajanuusia tapoja hahmottaa todellisuutta,uusia käsitteitäjaloppumattomasti uusia luokitteluja. Erottelukykymmekirkastuu. Emme jää jäykistyvien uskomustemme vangeiksi.
Uuden tehokkaankokemuksellisenoppimisenjasentuoman aina vain uudenkokemisemme tavankauttakykenemmeyhäparemmintaasolemaan avoimena ja läsnätodellisuudessa. Opimme jatkuvasti uutta ja elämänlaatumme paranee. Pääsemme tietoisuuden laajenemisen nousevaan sykliin. Näin, hyödyntäen muuntuneita tajunnantilojamme uuden oppimiseen, meistätuleejoustavampiajakykenemmekäsitteellistämääntodellisuuttaainavain leikillisemmin, joustavamminjamonipuolisemmin.
Tämän päivänkulttuurimmekärsiijäykästäajattelusta, olkoonsittenkyseessäuskonnollinendogmatismi, erityistieteellinen yksipuolinenajattelutainationalismi.Tarvitsemmekipeästitietoisenhyväksyvänläsnäolonmukanaantuomaaintegratiivista, moniammatillista yhteistyötä, ja leikillistä “antidogmattista”ajattelua. Tiede on tuonut meille realiteettitajua, mutta tarvitsemme myös luovuutta. Jokainen voi löytää leikillisyyden kautta omat osaamisalueensa ja vahvuutensa.
Onneksi läsnäoloaonjoilmassa! Maailmamme on muuttumassa kovaa vauhtia, eikä vain huonoon suuntaan.
x) Joidenkin tutkijoiden mukaan empaattiset ilmiöt ovat olennainen osa hypnoosia. Se, että samaistumme omiin kokemustiloihimme empaattisesti on on itsehypnoottinen transsitila. Kun yhdistämme sosiokognitiivisen mindfulnessin ja meditatiivisen mindfulnessin, yhdistämme nimenomaan idän ja lännen meditatiivisen perinteen hypnoottisiin transsi ja flow ilmiöihin.
LÄHDE:
Kati Sarvela, Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, 2013, Kuumussa virtaa Oy