Mitä tapahtuu, kun sinfoniaorkesteri soittaa läsnäolevasti?

Ellen Langer on eräs lempi mindfulness-tutkijoistani. Hän on ollut ensimmäinen virassa oleva naispuolinen Hovardin yliopiston sosiologian professori. Rakastan hänen tutkimuksiaan, koska hänen kokeensa ovat mitä hullunkurisempia.  Hän rikkoo kaikin tavoin stereotyyppistä ajattelua, jossa ihmiset etukäteen luokitellaan tiettyihin luokkiin. Langer teki esimerkiksi taidenäyttelyn, joissa tuntemattomien amatöörien taidetta pistettiin mestarien nimien alle, ja sitten katsottiin, miten ihmiset arvioivat näitä teoksia. Arvanette tutkimuksen lopputuloksen. Teokset saivat ylistäviä arvioita.

WP_20150930_001 (1)

Langer teki erään tieteellisen kokeensa sinfoniaorkesterin kanssa.  Sinfonia soitettiin kapellimestarin johtaessa perinteiseen tapaan ja toisaalta toiseen kertaan erityisen läsnäolevasti.  Läsnäolevasti soitettaessa soittajaa kehoitettiin harjoituksissa kokeilemaan joka harjoittelukerralla hieman erilailla soittamista. Joikainen soittaja teki omaan osuteensa  pieniä, lähes huomaamattomia muutoksia. Soittaja kokeili leikillisesti lukuisia hieman erilaisia soittamisen tapoja.  Lopullisessa versiossa hän sitten soitti sen, mikä tuntui hänestä kaikkein mukavimmalta ja parhaalta tavalta.  Sekä yleisö että soittaja itse pitivät selvästi enemmän versiosta, jonka soittajat olivat luoneet musiikkinsa kokeilevassa ja leikkivässä läsnäolon tilassa.

Edellisissä blogeissa olen pohtinut tehottomia ja tehokkaita tekemisen ja olemisen tiloja sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta työyhteisössä.  Tehokkaat tilat ovat näitä luovia läsnäolon tiloja, joissa emme kategorisoi ihmisiä etukäteen tiettyihin stereotyyppisiin lokeroihin.  Olemme läsnäolevia siinä mitä teemme sekä luovassa työssä olemme avoimen uteliaita, yhteistyökykyisiä ja peilaamme uuden vanhaan, näin tuottaen uutta muotoa asioille.

Työyhteisön johtaja saa työntekijänsä parhaat puolet esille, kun hän on kappelimestari, joka antaa kunkin työntekijän soittaa uusia ja vanhoja kappaleita aina hieman omalla tavallaan.  Hän luottaa työntekijäänsä ja auttaa työntekijänsä luovaan ja läsnäolevaan yhteistyöhön.  Hän kokee itse olevansa ok itsensä ja johtamisensa kanssa, hän kokee työntekijänsä ok:ksi ja asiakkaat ok:ksi.

Kaikkein tärkein työntekijöissä luottamusta herättävä  johtajan ominaisuus on Langerin mukaan se, että hän on itse läsnä, siinä mitä tekee.  Yksinkertaisesti sanottuna, olemme kaikkein viehättävimpiä ihmisiä silloin kun olemme läsnäolon tilassa.

Ellen Langerin minfulness-ajatukset menevät hienosti yhteen minän monien puolien eli kokemustila-ajattelun kanssa.  Ellen Langer käyttää kokemustiloista nimitystä mielen tilatmindsets“.  Tehottomia kokemustiloja ovat tilat, jotka ovat edustavat jäykkää, stereotyyppistä ja ehdollistettua ajattelua.  Tehokkaita tiloja ovat sen sijaan leikilliset, vanhoja ajattelumalleja kyseenalaistavat  ja läsnäolevat tekemisen tilat. Tällöin tekemisestämme tulee olemista. Tämä ei tietty tarkoita sitä, etteikö meidän kannataisi pitää työssä järkeä mukana.  Se, että peilaamme uuden kokemuksen realiteettitajun omaavaan kokemustilaamme, on yksi tärkeä läsnäolon taito. Puhutaan muotoa kokemuksille antavista kokemustiloista. Itse rakastan tätä peilityöskentelyä!

Kun olemme poissaolon mielettömässä tilassa (mindless), katsomme asioita vain kognitiivisesti jäykästi. Luokittelemme asioita vanhalla tavalla. Suhtaudumme tietoon tällöin ikään kuin se olisi riippumatonta ympäristöstä. Saman tehtävän toisto tekee helposti meistä Langerin mukaan poissaolevia.  Tällöin meistä tulee helposti mentaalisesti laiskoja. Olen huomannut tämän konkreettisesti omassa työssäni.  Kuinka helposti hampaita paikatessa ajatukset karkaavatkaan arjen muihin askareisiin tai luoviin ajatuksiin!

Nykyään kiinnitän varsin paljon huomiota siihen, että aina kun apina-ajatusketjut lähtevät liikkeelle,  keskitän huomioni takaisin työhöni, potilaaseen ja hänen hampaaseensa.  Tämä edistää hoitajan, potilaan ja minun yhteistä virtausta, flowtilaa, ja homma sujuu kaikille miellyttävällä tavalla.  Muodostamme parhaimmillaan yhdessä pienen hammaslääkäri-hoitaja-potilas orkesterin, jonka pitäisi soida siten, että parantava elämys ja lopputulos miellyttävät kaikin puolin jokaista ryhmän jäsentä.  Asiakas on ok, hoitaja on ok ja minä olen ok.

Omassa kliinisessä työssäni se, että jokainen ihminen on ainutkertainen tarina, tekee työstäni mielenkiintoisen. Jos ajattelisin tekeväni vain hammasläketieteellisiä temppuja, olisin jo ajat sitten tullut hulluksi.  

ToivovalmennuksessaniI® yhdistän luovia mielikuvaharjoituksia mindfulness harjoituksiin, siten, että ihmisen mielitaju ja läsnäolon taidot työssä paranevat.  Läsnäolo, luovuus ja leikillisyys lisäävät paitsi työviihtyvyyttä myös työn tehokkuutta. Meidän ei tarvitse jäykistyä tehottomien poissaolevien tilojemme vangeiksi!  Toivovalmennuksessa harjoittelemme oman sisäisen maailmamme kokemustilojen tarkkailua, luovaa leikillisyyttä ja teemme perus mindfulness-harjoituksia.  Voin tehdä myös jokaiselle työntekijälle oman kokemustilakartan. Rakennemme kullekin työyhteisön jäsenelle oman stressinhallintaohjelman, jolla pyrimme lisäämään työviihtyvyyttä, luovuutta ja tehokkuutta. Vähemmän voi olla enemmän! On jo paljon tieteellistä näyttöä siitä, että tietoisuustaitojen kehittyminen vähentää tehokkaasti stressiä ja vähentää sairauspoissaoloja!
Olen Kati Sarvela, hammaslääkäri, hypnoterapeutti, NLP-Trainer sekä mindfulness-ohjaaja.     esisuomi @ gmail.com.    Nojaan oman valmennukseni mindfulness teorioihin, hypnoterapiaan, erityisesti minätilojen terapiaan, ja transaktioanalyysiin.
Advertisements

Kun kommunikaatio työyhteisössä ei toimi – ota tietoisuustaitojen oivallus käyttöösi!

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tietoisuustaidoissa alkaa yhdistyä yhä syvällisemmin länsimainen terapeuttinen tieto ja hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness. Henkilökohtaisesti olen jo pitkään tajunnut, että minän monet puolet ovat eräs tapa jäsentää omaa sisäistä kokemustamme. Niiden kautta voimme tulla yhä tietoisemmaksi, mikä olemisemme ja kommunikaatiossamme mättää.  Omat ajatukseni yhteisöille ja organisaatioille ovat kirkastuneet yhteistyössä Taina Siukolan Mindfulness-ohjajaa koulutuksessa sekä yhteistyökumppani OFRD Markkinointitoimiston kanssa.

Jäsennän seuraavassa työyhteisön kommunikaation ongelmia hyväksyvän läsnäolon ja kokemustilojen näkökulmasta.

++++++++++

Käytän Toivovalmennuksessani® ja hyväksyvän läsnäolon prosessissa sanaakokemustila”. Toivo kuvastaa sitä, että me pyrimme pääsemään yhteisöllisessä ja yksilöllissä prosessissamme tilaan, jolla katsomme tulevaa myönteisestä näkökulmasta.  Mitä tällä “kokemustila” sanalla oikein tarkoitetaan?

I. KOKEMUSTILAT

Yhtä kaikki, ne ovat eri puoliamme. Meitä on moneksi. Ne ovat kuin pieniä itsenäisiä ihmisiä sisällämme. Niitä ei määrittele kukaan muu kuin sinä itse.  (Minätilojen terapiassa puhutaan minätiloistaego statesja mindfulnessissa vain tiloista “states” tai mielen tiloista “mind sets”. ) Ne ovat oppimiamme, ehdollistamiamme reagoimismalleja (tehottomat tilat tai puhtaan läsnäolon tiloja (tehokkaat tilat).

Olkoon sitten kysymys parisuhteesta taikka toimivasta työyhteisöstä, meidän on päästävä tietoisen läsnäolon prosessiin. Tämä prosessi on flow-tila jossa tehottomat tilat mahdollisimman vähän häiritsevät luovaa työprosessia.  Otamme itsestämme käyttöön tehokkaat läsnäolevat tilamme.

ESI:llä eli HTT®:llä (Hallitsevan tilan tunnistus) voimme tehdä tiloistamme minätilojen kartan. Sen on hauska tapa lisätä omaa mielitajua. Itsestäni olen tunnistanut parisen kymmentä eri kokemustilaa.

Tässä kokemustilojen kartta ESI:llä tehtynä. Kuva on Jan Skyn kirjasta, Minän monet puolet.  Tässä tapahtumassa hallitseva tila (RAIVO) on ollut suhteessa rikokseen, mutta voimme tehdä kartan myös suhteessa mihin tahansa tapahtumaan, vaikkapa tavoitteeseemme, olkoon sitten kysymyksessä yrityksen tavoite tai henkilökohtainen tavoite. 

WP_20150521_027 (1)

Kokemustilojemme tunnistus on suuri askel nk. metakognitiivisiin taitoihin eli osaamme asettua kärpäseksi kattoon, ilman että samaistumme tiloihimme.

II. KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT IHMISTEN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

Minkälaisia tyypillisiä kommunikaatio-ongelmia meillä on:

– Olet kokemustilassa, joka haluaa kontrolloida kaikkea (joskus esim. vanhemmiltamme omaksuttu tehoton tila).

– Olet kokemustilassa, joka haluaa osoittaa olevansa koko ajan parempi kuin toiset.

– Olet kokemustilassa, joka jatkuvasti mitätöi itseään. (Minusta ei ole mihinkäänepäonnistun kumminkin.)

– Tunnet tilassa itsesi alistetuksi, ja valitset sitten tilan, joka alistaa muitakin.

– Menet puolustusasemiin, josta käsin reagoit tehottomalla tilalla.

III. KUINKA SAADA IHMISET FLOW-TILAAN

Tehokasta tekemisen tilaa harjoittelet erilaisilla, juuri sinulle sopivilla, mindfluness-harjoituksilla. Bodaat kehomieltäsi. Emme ole samasta puusta tehtyjä: Yhdelle sopii luova itsetutkimuksellinen kirjoittaminen, toiselle musiikin tekeminen tai sen läsnä oleva kuunteleminen, kolmannelle perus mindfulness-harjoitukset ja neljännelle vaikka joogaHyödyt siitä, että yhdistät erilaisia mindfulness-menetelmiä.

Tässä esimerkki luovasta kokemustila kirjoittamisesta (Sisäinen teatteri).  Kaisa on maalannut oman kiusatun kokemustilansa sekä pukenut sanoiksi sen tunteet.

sisakansi.indd

Olet etupäässä tehokkaissa läsnäolon kokemustiloissa, ja jos tehottomia tiloja, vanhoja oppimiasi käyttäytymismalleja nousee mielesi pintaan, aistit ja tunnistat ne. Tämän jälkeen mietit kokemustilan viestin ( Esim. Onko tämä oikeudenmukaista?)  ja palaat läsnä olevaan olemisen tilaan.

Kun, et reagoi toisen henkilön tehottomaan tilaan (esim. Ojentava äiti) omalla lapsellisella tilalla (esim. Näsäviisas), voit oppia katkaisemana yhteisöllisen reaktiivisen prosessin ketjunTunnistat omat kokemustilasi, ja osaat valita olemisen tapasi. Tietoisuustaitojesi lisääntyessä integroit, eli yhdistät näitä vanhoja tehottomia tiloja muihin osiisi. Leikillisesti sanoen, lapsellisia tilojasi voi kasvattaa aikuisiksi.

IV. YHDISTÄMINEN

Mitä eheämmäksi eli integroituneemmaksi kasvat, sitä vähemmän menneisyyden opitut kokemustilat ja niiden käyttäytymismallit häiritsevät läsnäoloasi ja työpaikan prosesseja. Olet eheämpi kehomieli, jota menneisyyden haamut eivät kiusaa. Tämä on luonnollisesti ideaali tila. Olet täydellisesti integoitunut ja läsnäoleva.

Tuskin kukaan on niin täydellinen, ettei esimerkiksi haastavassa stressitilanteessa joskus luiskahtaisi tehottomaan tilaan. Osa hyväksyvän läsnäolon prosessia on se, että hyväksyt oman ikuisen keskeneräisyytesi. Eheytymisesi edistyessä voi käydä niin, että huonot puolesi, osoittautuvatkin suurimmiksi vahvuuksiksi. Saattaa olla vaikkapa niin, että oma luovuutesi avautuu! Se on oikeastaan melkoinen paradoksi, että mitä paremmin tunnemme heikot puolemme, sitä vähemmän ne sabotoivat elämäämme.

WP_20140728_002 (1)

Tässä oli konkreettisen Toivovalmennukseni® perusperiaatteita vuorovaikutuksen läsnäolevan prosessin näkökulmasta.  Kuljeta oma organisaatiosi läsnäolon prosessiin!  Sellainen syntyy, kun ihmiset saavuttavat mielitajua!  Räätöin juuri sinun työyhteisöllesi sopivan tietoisuustaito eli mindfulness-koulutuksen!   Koulutan Toivovalmennukseni® lisäksi myös Taina Siukolan monipuolisen Mindfulness työssä mallin mukaisesti.   Lisätietoja:  esisuomi @ gmail.com.  Olen hammaslääkäri, hypnoterapeutti, NLP-Trainer ja Mindfulness-ohjaaja.

Kuinka saatamme työyhteisön hyväksyvän läsnäolon prosessiin, flow-tilaan?

Jatketaanpas vielä tätä Inside Out dynamiikkaan syvällisempää paneutumista. Meitä on siis moneksi, ja peilaan omaa ajatteluani mindfulnessista, minätilojen terapiasta ja transaktioanalyysista saamaani oppiin.

Kirjoitin edellisessä jutussani meidän minämme eri puolista, jotka saattavat aiheuttaa tehottomuutta työyhteisössämme tai sen tiimeihin.  Jos ryhmässä on henkilöitä, jotka jatkuvasti ovat organisaation päämäärän kannalta tehottomissa kokemustiloissa, häiriintyy yhteisön hyväksyvän läsnäolon prosessi.  Kertauksena flow-tilan kannalta tehottomat, tai jopa sabotoivat tilasi, saattavat sijoittua esimerkiksi seuraaviin tilaluokkiin, (yli)kriittinen, ailahteleva, häiriköivä, ylisopeutuvainen tai vastarannankiiski.  Luokkia voi olla muitakin, mutta nämä ovat tyypillisiä.

On selvää, että jos ihminen stressaantuu, tehottomat tilat ovat hyvin helposti mielen pinnalla. Vatvomme menneitä, ja toistamme vanhoja oppimiamme joskus hyvinkin lapsellisia käyttäytymismalleja. Tämä on osa inhimillisyyttämme. Näiden tilojen “liuottamista” pois mielestä kannattaa harjoitella päivittäisten mindfulness-harjoitusten avulla. Työpaikassa kannattaa ruokkia hyväksyvän läsnäolon ilmapiiriin, mikä on vastalääkettä stressille. Jos vakavaa ja toistuvaa työuupumusta on, kannattaa hakea työnohjaus/terapia/lääkäri apua. Joskus eivät pelkät mindfulness-harjoitukset eivät auta (esim. pitkäaikaista unettomuutta ja asioiden jatkuvaa vatvomista).

11998703_10153606848554375_475571840_n

Tehottomat tilamme eivät ole pelkästään huonoja.Kannattaa kuunnella , että onko “tehottomilla” tiloillasi jotain tiimin kannalta hyödyllistä sanottavaa. Nämäkään tilat kun eivät ole aina tyhmiä, vaan niillä voi olla joskus viisasta sanottavaa, kunhan autamme niitä kasvamaan aikuisen minämme yhteyteen ja kypsiin käyttäytymismalleihin.

Mitä ovat meissä sellaisia olemisen tiloja, jotka saavat meidät yhteiseen tavoitteen suuntaiseen flow-tilaan. Nämä hyvän kommunikaation kannalta toimivat tilat sijoittuvat yleensä seuraaviin luokkiin. Yhteistä näille kaikille minäntiloille on, että ne ovat LÄSNÄOLON TILOJA.

Tiimin kannalta tehokas kokemustila voi olla:

1. KANNATTELEVA

Luotat ja kannattelet itseäsi, mutta kannattelet ja kannustat myös muita uusiin ideoihin. Sinulla saattaa olla myös oraganisoimistaitoja, jolla kannattelet koko prosessin etenemistä.

2. MUODON ANTAJA

Osaat jäsentää prosesseille rakenteita ja kykenet jämäkkään, mutta  rakentavaan kritiikkiin ja palautteeseen, jotta prosessi pysyy rajoissa, joissa sen on syytä pysyä. Joudumme seulomaan jatkuvasti ideoista epäolennaiset pois. Muodonantajalla on hyvä realiteettitaju ja tiedot faktoista. Hän auttaa ihmisiä keskittämään energiansa olennaiseen.

3. YHDESSÄ LUOVA

Tähän tilaluokkaan sijoittuva tila osaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa.  Se tietää, että yhdessä voidaan olla enemmän kuin vain osien summa.  Tällainen tila osaa kuunnella ja peilata toisen ihmisen tiloja, ilman arvottamista ja tuomitsemista. Hän osaa käyttää toisten ihmiset tiloja peilinään.

4. LEIKILLINEN

Tällaiseen luokkaan menevä tila on utelias, hullutteleva ja sillä on mielikuvitusta. Se löytää uusia ideoita ja tekee aluksi hullunkin tuntuisisa ehdotuksia, joista jotkut saattavat olla hyvinkin toteutettavissa.

*

Toimiville tiloille, toisin kuin tehottomille tiloille, on tyypillistä, että olet näissä tiloissa läsnä asiakkaillesi ja tiimisi jäsenille. Et vain jäykästi takerru johonkin menneeseen ja vanhentuneeseen ajattelumalliin, mikä vie joustavuuttasi.  Näiden luokkien tiloissa ihmisten vuorovaikutus suhde on hyväksyvä:  Minä olen OK – Sinä olet OK – He (esim. asiakkaat/muut työntekijät) ovat OK.  Tyypillistä hyväksyvän läsnäolon tehokkaassa tiimissä on  proaktiivisuus eli oma-aloiteellisuus; uhriutumattomuus ja vastuunotto omasta toiminnasta.  Meidän ei tarvitse jäädä olosuhteittemme heittopussiksi, vaan voimme aktiivisesti vaikuttaa todellisuuteen omilla ajattelu- ja toimintamalleillamme.

Tietoisuustaitojesi kehittymisen kautta, voit oppia tunnistamaan ja vaihtelemaan eri tilojasi.  Ryhmän etu on se, että siinä on erilaisia vahvuuksia.  Sitä parempiin flow-tiloihin tiimi pääsee, mitä vähemmän tehottomat tilat lukkiuttava yhteisöllistä hyväksyvän läsnäolon virtausta. Jokun henkilön vahvuutena voi olla leikillisyys  ja toisella vaikkapa vahvuutena orgnaisoimistaidot ja kolmannella muotojen anto.  On eduksi kehittää itselleen useammmanlaisia kokemustiloja. Kykenemme kasvattamaan esiin aina vian uusia puolia esiin itsestämme.Näin lisääntyy joustavuutemme, joka on olennainen osa läsnäoloa.  Emme toista aina vain oppimiamme vanhoja toimintamalleja, vaan otamme myös uusia haasteita vastaan!

Hedelmällisessä ja toimivassa tiimissä ihmisen sisäiset tilat ja työntekijöiden väliset tilat vaihtelevat jouhevasti.  Ihmiset eivät jää koukkuun tehottomiin olemisen tiloihin, vaan he jouhevasti kykenevät kuljettamaan itsensä tehokkaisiin tiloihin.  Tämä edellyttää työyhteisössä sallivaa, hyväksyvän läsnäoon ilmapiiriä, jossa pidetään huoli siitä, ettei henkilökunta ylikuormitu. Stressi helposti saa esiin meistä tehottomia puoliamme.

Tietoisuustaitokoulutus, työn oikea rytmitys ja erilaiset hyväksyvän läsnäolon harjoitukset tekevät työstä miellyttävämpää ja voimme oppia hallitsemana stressiämme.  Tietoisuustaitojemme kasvaessa havaitsemme yhä taitavammin, koska olemme epäedullisessa olemisen tilassa ja kykenemme jouhevasti vaihtamaan tehokkaaseen olemisen tilaan.

Hyväksyvän läsnäolon organisatiossa johto joutuu tiedostamana sen, että ihmiset eivät ole koneita.  He tarvitsevat riittävästi lepoa, sopivan kokoisia haasteita ja rytmisyyttä tekemiseen, jotta luovuus kukkii. On inhimillistä, että stressaantuneena ja väsyneenä  parhaat puolemme eivät joskus tule esiin. Voimme oppia palautumaan stressistä mm. liikunnalla, kulttuurilla ja mindfulnessharjoituksilla.

Mikä parasta, kun hyväksyvän läsnäolon prosessi onnistutaan työpaikalla luomaan, edistää se myös työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työstä itsestään tulee palkitsevaa.  Sairauspoissaolot vähenevät ja keskittymiskyky paranee. Ideaalitilanteessa kaikki voivat hyvin: Työpaikan tehokkuus, hyvinvointi  ja ilmapiiri paranevat.  Ihmiset voivat hyvin, kun he yhteisöinä ja yksilöinä tekevät töitä henkisen kasvunsa eteen.

Omassa kliinisessä työssäni kykenen aistimana, kun olemme potilaan ja hoitajan kanssa yhteisessä flow-tilassa. Hoito sujuu vaivattomasti, nopeasti ja työn laatu on hyvää. Työn rasittavuus vähenee.

Pyydä tarjousta: 

Toivovalmennuksessani® yhdistän mindfulnessista ja minätilojen terapiasta saamaani kokemusta työyhteisön hyvinvoinnin ja tehokkuuden lisäämiseen.  Kysy tarjousta!  Räätälöin työpaikallenne oman koulutuksen. Esimerkiksi kahden päivän koulutuksessa voimme lähteä tutustumaan mindfulnessin ja kokemustilojemme maailmaan. Teemme useampia (luovia) mindfulness käytännönharjoituksia ja teemme omat henkilökohtaiset stressinhallintaohjelmamme! Jotta voimme maksimoida tehomme, on meidän opittava tekemään työtä rajojamme kunnioittaen!  Halutessanne voin tehdä jokaiselle tiiminjäsenelle kahdenkeskeisesti yksilöllisen ESI® minätilojen kartan (45 minuuttia/hlö), joka lisää aimo hyppäyksen itsetuntemustasi. Toivomyönteinen kuva tulevaisuudestaauttaa meitä myönteisiin yhteisöllisiin ja yksilöllisiin päämääriin ja tavoitteisiin.  esisuomi @ gmail.com 

LUETTAVAA:
Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013
Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 2012
Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Virtaava ja luova yhteisö – Tunnista tehottomat tilasi!

Kävin katsomassa eilen elokuvanInside out“.  Se oli mielestäni hyvä. Elokuvaa on kritisoitu asioiden yksinkertaistamisesta, mutta eikö ole hyvä tehdä kansantajuisesti asioita, jotta useampi ymmärtäisi asian? Tämä elokuva toi hauskasti esille sisäisen maailmamme monimuotoisuutta ja -tilaisuutta. Meitä kaikkia on moneksi!

Toivovalmennuksessa®  yhdistän erilaisia mielikuvaharjoituksia mindfulness harjoituksiin.  Tärkeä osa oman itsen tiedostamista on, että ihminen oppii paitsi tiedostamana itseään, keskittämään mieltään, myös ohjaaman erilaisia tilojansa.  Tilamme ovat moninainen joukko erilaisia rooleja ja opittuja muita käyttäytymismalleja. Kun opimme tiedostamaan omia tilojamme on mahdollista oppia säätelemään tilojamme.  

Toivovalmennuksen® tavoite on edistää ihmisten ja organisaatioiden itsensä tiedostamista, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luovuutta. Käytän hyväksi menetelmässä myös Jan Skyn tilojen kartaa (ESI eli HTTHallitsevan tilan tunnistus). Organisaatiossa teen tämän kartoittamistyön kahdenkeskisesti, koska meillä on oikeus valita, kenelle haluamme paljastaa tilamme.  Kartoitustyötä voi myös harjoitella tekemään itse, ohjeitteni mukaan.

sisakansi.indd

Voimme vapaasti tutkia ja nimetä erilaisia tilojamme.  Jotkut nimeävät niitä adjektiivein (vihainen tila), toiset värein (punainen tila) ja jotkut eläimen nimin (susi) tai mielikuvitusnimin (Rouva Hankala).  Yleensä kaikilla tiloillamme on jokin myönteinen tarkoitus.  Mitä paremmin opimme flow- ja meditaatiotilojen kautta tuntemaan itseämme, sitä paremmin opimme ymmärtämään tilojemme myönteisiä tarkoituksia.
Hyväksyvän läsnäolon organisaatiossa, ihmiset osaavat harjoittaa hyväksyvän läsnäolon taitoja ja he oppivat kommunikaatiossa pääsemään yhä paremmin hyväksyvän läsnäolon prosesseihin, jotka ovat virtaavia yhdessä tekemisen (luovia) tiloja.  

Työnteko saa olla hauskaa, ja työntekijät osaavat fokusoida huomionsa työtehtäväänsä.  Tämä merkitsee sitä, että sabotoivat tilamme eivät terrorisoi flow-virtaustaSabotoivat tilamme ovat usein lapsitilojamme tai ne voivat olla tiloja, joita olemme oppineet lapsina vanhemmiltamme.  Aika usein työpaikat ovat lapsitilojen tappelunäyttämöjä.  Olen nähnyt mm. kiukuttelevia, nenäkkäitä, vihaisia, eristyviä, ilkeitä  ja marttyyritiloja. (Joitakin niistä myös itsessäni!)

 Nämäkin tilat ovat arvokkaita osia meitä.  Meidän tulisi vain auttaa niitä kasvamaan aikuisiksi!  Jo pelkkä niiden tunnistaminen ja tiedostaminen lapsuudenreaktiomalliksi, auttaa meitä eteen päin kohden virtaavaa työyhteisöä.  Kun tunnistamme tilan, emme heittäydy sen käyttäytymismalliin, vaan vaikkapa hengitämme muutaman kerran syvään, ja tila yleensä liukenee.   Joskus tilalla voi olla arvokasta sanottavaa, mutta tietoisuutaitojemme kehittyessä, kykenemme ilmaisemaan  asian yhä tiedostavammin ja rauhallisemmin, joskus hyödyllisenkin sanoman.

Erityisesti hallitsevana tilana nämä sabotoivat tilat estävät vapaata ajatusten virtausta työyhteisössä tai vaikkapa parisuhteessa.  Hallitsevat tilamme voivat vaihdella, ja hyväksyvän läsnäolon prosessissa meidän tulisi kyetä ohjaamaan itsemme tilaan, joka edistää yhteisön yhteistä päämäärää.   Joskus useampi tilakin meissä voi palvella tätä tarkoitusta.

On hyvä, että joskus kriittinenkin tila käväisee hallitsevana, mutta jos se aina hallitsee tiimissämme, voi se sabotoida yhteisön päämäärätietoista flowtilaa.  Toki joskus ihmisen työtehtävä voi olla sellainen, että tila on hallitsevanakin hyödyllinen.  Olet esimerkiksi laaduntarkkailija.

Toimivassa yhteisössä päästään tilaan jossaMinä olen OK ja sinä olet OK“. Tästä hyväksyvästä suhtesta nousevat tekemisen flow-tilat!  Suhtaudumme toisiemme olemisen tiloihin hyväksyvästi emmekä reaktiivisesti.  Mikäli jollain henkilöllä on jatkuvasti tehoton kokemustila hallitsevana, tulisi tietty tietoisuustaidoilla varustetun johdon jotenkin puuttua asiaan.  Ei ole hyvä jos tiimissä yksi tai useampi soutaa väärään suuntaan. Tietoisuustaitoja omaavassa yhteisössä, sen jäsenet kykenet vaihtamaan itsensä sopivaan olemisen tilaan!

Tilat, jotka koko ajan hallitsevana tilana saattavat häiritä yhteisömme luovaa päämäärätietoista virtausta ovat esimerkiksi seuraavat. (Voimme kutsua niitä vaikka tehottomiksi tilaluokiksi!).   Ne estävät vallitsevina työtiimin flow-tilaan pääsyä.  

WP_20150110_005

TEHOTTOMAT TILALUOKAT:

*

KRIITTINEN TILA (minä olen OKsinä et ole OK)
Uskot, että itse teet asiat oikein ja paremmin kuin muut. Usein holhoat, kiellät tai jopa vainoat joitain tiimin jäseniä näkökulmallasi.

*
AILAHTELEVA TILA

(minä olen OK- sinä et ole OK)
Tämä oikutteleva lapsitila, vaihtelee jatkuvasti mielipiteitään ja halujaan.

*
HÄIRIKÖIVÄ TILA

(minä olen OKsinä et ole OK)
Tämäavuliastila tekee jatkuvasti toisen puolesta asioita, koska on sitä mieltä, että hoitaa asiat paremmin kuin toinen.  Tällainen tila voi olla kovinkin touhukas ja kiireinen.

*
YLISOPEUTUVAINEN TILA

(en ole OKsinä olet OK tai en ole OKsinäkään et ole OK)
Tämä tila haluaa sopeutua kaikkeen ja se haluaa miellyttää kaikkia.  Johtajana tällainen tila hallitsevana väsyy, koska koskaan et voi koskaan riittävästi miellyttää kaikkia.

*
VASTARANNAN KIISKI

(minä olen OKsinä et ole OK tai minä en ole OK mutta sinäkään et ole OK)
Tämä tila on aina eri mieltä. Ovat asiat sitten niin tai näin, niin ne ovat aina väärinpäin.

*
PIITTAAMATON TILA

(minä olen OKsinä et ole OK tai olet yhdentekevä)
Tämä minätila on levoton eikä pysty keskittymään mihinkään. Se vähät välittää muiden ongelmista ja siirtää vastuuta tapahtumista aina toisille ihmisille.  


Edellä olevat tilat ovat osa inhimillisyyttämme. Kaikilla meillä on lapsellisia puolia. Vallitsevana tilana ne saattavat pahastikin sabotoivat päämääriämme. Suuri edistysaskel omissa metakognitiivissa taidoissa on se, että alkaa tunnistaa omat tilansa. Nämä samat tilat voivat olla suuria luovuuden lähteitä, kun opimme kasvattamaan niitä aikuisiksi tiloiksi.

Ikävät tunnelatautuneet lapselliset tilamme voivat olla nopeasti liukenevia, me tunnistamme ja huomaamme ne, mutta hyväksyvällä läsnäololla, ne voivat poistua nopeasti tarpeettomina mielemme näyttämöltä.  Saamme samalla niiden energian valjastettua positiivisiin päämääriin.

Kannattaa miettiä, onko omissa kokemustiloissa joitakin tiloja, jotka kuuluvat näihin luokkiin. Jos on, niin opettele harjoittelemana myötätuntoa kyseisiä tiloja kohtana. On aika kasvattaa ne aikuisiksi!  On mahdollista oppia olemaan torjumatta tilaa, mutta on myös mahdollista olla samaistumatta tilaan.

 Tietoisuustaitoja on se,että kykenet vaihtamaan olemisesi tilan kutakin päämäärää parhaiten palvelevana tilaan. Joskus voit hyödyntää moniakin tilojasi vuorotellen!

Pyydä tarjousta: 

Toivovalmennuksessani® yhdistän mindfulnessista ja minätilojen terapiasta saamaani kokemusta työyhteisön hyvinvoinnin ja tehokkuuden lisäämiseen.  Kysy tarjousta!  Räätälöin työpaikallenne oman koulutuksen. Esimerkiksi kahden päivän koulutuksessa voimme lähteä tutustumaan mindfulnessin ja kokemustilojemme maailmaan. Teemme useampia (luovia) mindfulness käytännönharjoituksia ja teemme omat henkilökohtaiset stressinhallintaohjelmamme! Jotta voimme maksimoida tehomme, on meidän opittava tekemään työtä rajojamme kunnioittaen!  Halutessanne voin tehdä jokaiselle tiiminjäsenelle kahdenkeskeisesti yksilöllisen ESI® minätilojen kartan (45 minuuttia/hlö), joka lisää aimo hyppäyksen itsetuntemustasi.  Toivomyönteinen kuva tulevaisuudestaauttaa meitä myönteisiin yhteisöllisiin ja yksilöllisiin päämääriin ja tavoitteisiin.  esisuomi @ gmail.com 

LUETTAVAA:
Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013
Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 2012
Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Hyväksyvää läsnäoloa – kokemustilat organisaatiopyskologiassa

Oma innostukseni on suuntautunut hyväksyvässä läsnäolossa nimenomaisesti erilaisiin kokemustiloihimme. ESI – työkalulla eli hallitsevan tilan tunnistuksella pyrimme tunnistamaan tilojani. Oma taustani on minätilojen terapiassa, hypnoterapiassa, transaktioanalyysissä ja mindfulnessissa.

Perusolettamukseni on, että jokaisella meillä on mahdollisuus hyväksyvän läsnäolon kautta alkaa aistia, havainnoida ja luokittelella erilaisia oppimiamme tiloja, niiden tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Meissä on ikään kuin monta ihmistä sisällämme.  Ne voivat olla vanhemmiltamme tai vaikkapa muilta aikuisilta omaksuttuja kokemustiloja (parent state), aikuisia kypsiä tiloja (adult state) tai lapsellisia tiloja (child state).  Kun opimme hyväksymään ja tuntemaan itseämme, ja tilojamme, alamme suhtautua hyväksyvämmin myös toisiin ihmisiin.  Voimme kannustaa toinen toisista parhaita puoliamme esiin.

Epätäydellisyyden hyväksyminen ja sen mukanaan tuoma myötätunto, auttaa meitä eteenpäin organisaatiossa. Pääsemme irti perfektionismista ja reaktiivisesta käyttäytymistä. On inhimillistä, että joskus stressitilassa saattaa ärhäkkä puolemme aktivoitua.  Mitä enemmän saamme itsellemme tietoisuustaitoja, sitä nopeammin ikävä tunnetila liukenee.  Emme voi estää esimerkiksi vihatilaa nousemasta mieleemme, mutta voimme saada sen liukenemaan nopeammin pois mielestämme.  Liukenemista auttaa se, että havainnoimme tunteen ja tunnistamme, mitä tila meille kertoo, ja milloin tila on meissä syntynyt. Usein, kun emme tunne ja ohjaa puoliamme, kaadamme reppujemme vanhaa sisältöä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse.

Tietoisuustaitojen kasvaessa, opimme näkemään, että voimakkaat emootionaaliset kokemustilat ovat vain veteen maalattuja, ja niiden energian voi käyttää toisin, vaikkapa luovuuteen ja uuden rakentamiseenTyöyhteisössä ärhäkkä kokemustilamme aktivoi liian helposti toisen henkilön kiukkuisen tilan ja niin edelleen. Seurauksena on ketjureaktio. Olemme tällöin reaktiivisia.

Meistä kasvaa proaktiivisia oman tietoisuutemme ohjaajia,  silloin kun kykenemme valitsemaan minkä tiloistamme kulloinkin otamme hallitsevaksi, yrityksen, yhteisön ja omien päämääriemme saavuttamiseksi. Olemmevoittajia“, kun kykenemme reagoimaan toisen vihaan tai kiukkuun myötätunnolla.  Vähitellen huomaamme, että huomiomme keskipiste suuntautuu ensisijaisesti intohimoiseen prosessiin, joka johtaa meitä ikään kuin sivutuotteena päämääriimme, joiden kanssa olememme sinut.

Oma tutkimusretkeni mieleni sopukoihin on ollut intohimoni. Minulle prosessi on jo pitkään ollut tärkeämpi kuin päämäärä. Se on tuottanut minulle valtavasti uutta oivallusta ja elämänsisältöä.  Siinä sivussa on jo alkanut tulla yhä uusia työtilaisuuksia, jotka ovat olleet minulle vasta oikeastaan toissijaisia.  

kirjat

Työpaikka, joka osaa kouluttaa ja auttaa ihmisiä tietoisuustaitoihin, auttaa ihmisiä kohtaamaan itseänsä ja yhteisön jäseniä myötätuntoisia.  Se edistää terveyttä, tuloksellisuutta, myötätuntoa ja jouhevaa vuorovaikotusta  koko työyhteisössä.  Työpaikan stressitaso laskee samalla.  Meidän ei tarvitse olla työpaikalla vain tekemässä tulosta,vaan hyvä työpaikka antaa myös merkityksellisyyttä elämäämme! Tietoisuustaidot ovat organisaatiossa “winwinjuttu. Kaikki voittavat! Hyväksyvän läsnäolon ja mielikuvaharjoitusten  – Toivovalmennuksen –  avulla voimme laajentaa tietoisuuttamme. Mikä parasta, stressi ja jopa fyysiset sairaudet vähenevät, kun ihmisillä on tietoisuustaitoja!

On kummallista kuinka muutos yhdessä työntekijässä, voi johtaa muutokseen koko työyhteisössä.  Meidän ei tarvitse muuta kuin avata myötätunto omaa itseämme kohtaan, ja joskus siinä sivussa työpaikan koko ilmapiiri saattaa muuttuaMyötätunto itseä kohtaan nimittäin kasvattaa myötätuntoa myös toista ihmistä kohtaan.Tämä edellyttää tietysti johdolta hyväksyvän läsnäolon asennetta: kannustavaa ja avointa dialogin ilmapiiriä. Suomessa näkee edelleen aivan liikaa hierarkkista ja vanhanaikaista johtamista.  

Myönteisen muutoksen eteneminen edellyttää tietty, että ihmiset ovat löytäneet työyhteisössä paikan, jossa he voivat toteuttaa omia vahvoja kokemustilojaan työyhteisön yhteisen päämäärän suuntaan. Henkilökunnan pitää olla myös sinut yrityksen arvojen kanssa. Väärä henkilö, väärässä paikassa, voi aiheuttaa turhaa stressiä työyhteisöön. Samoin stressiä tuottaa myös se, että yrityksellä on hienotjulkiteoriat” (arvot, missiot, visiot), ja käyttöteoria eli käytäntö onkin sitten aivan toista.  Tämäkin on valitettavan tavallista edelleen tänä päivänä.

On myös työpaikan etu, että ihmiset löytävät omien vahvuuksiensa mukaiset asemat työpaikassa. Meidän ei tarvitse olla aina samaa mieltä keskenämme.  Elämän hienoin asia on se, että olemme erilaisia ihmisiä. Kuinka saattaa erilaiset vahvuutemmeerilaiset kokemustilammeyhteiseen päämäärään, edellyttää vapaata, myötätuntoista ja arvostavaa vuorovaikutusta. Hyväksyvän läsnäolon yhteisöllistä prosessia. Meidän on saatava turvallisin mielin ilmaista erilaiset mielipiteemme, ilman että meitä kritisoidaan. Itse kunkin on tehtävä töitä sen eteen, että omat lapselliset kokemustilat kasvavat aikuisiksi.

Älä välttele konflikteja vaan iloitse ihmisten erlaisuudesta. Sitä voi käyttää uuden oivalluksen välineenä! Erilaiset kokemustilamme ja niiden erilaiset ajattelumallit ovat luovan ja innovatiivisen ajattelumme maaperää.

Älä juutu kiinni vanhoihin opittuihin kokemustiloihisi ja niiden ajattelumalleihin.  Voit syventää olemassa olevien kokemustilojesi maailmankatsomusta. Voitpäivittäätilojasi. Voit rakentaa uusia tiloja myös opiskelemalla ja vaikka leikkimällä draamallisesti olevasi joku toinen ihminen.  

WP_20140728_002 (1)


Monikulttuurisessa maailmassa se, että sinua on moneksi, tekee sinusta joustavamman, armollisemman, leikillisemmän, luovemman  ja myötätuntoisemman. “Besser-wisseritovat kiinni jäykissä ajattelumalleissansa. Silti hekin voivat olla tärkeitä ja hyödyllisiä henkilöitä työpaikallamme!

Se, että on vain yksi oikea tapa katsoa maailma, on yksinkertaisestiout of date“.  Älä unohda faktoja ja kehitä jatkuvasti realiteettitajuasi. Luovat ajatuksemme on syytä aina peilata tosiasioihin! Kuljeta työyhteisösi tietoisuustaitojen avulla toivoon ja tulokselliseen, yhteiseen hyväksyvän läsnäolon prosessiin.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013

Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 20121

Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Liikkeen ja mielen virtaa 1 – Työhyvinvointikoulutus

Displaying Toukokuuta 2008 146.jpg

Kouluttajat:   tanssi-liiketerapeutti Maija Palsio (MyDance)

mindfulness-ohjaaja ja hypnoterapeutti Kati Sarvela (Kuumussa Virtaa Oy)

Ajankohta:       pe 20.11. (klo 17.00-20.15) ja 21.11 (9.00 – 17.00) 2015

Hinta:               100 euroa (sis. alv 10/24 %)  

Paikka: MyDance-sali. Tervapolku 7, Kuhmo.

Järjestäjät:   Yhteistyössä MyDance ja Kuumussa Virtaa Oy

Tässä työpajassa tutustumme liikkeen-, hyväksyvän läsnäolon (mindfulness)  ja mielikuvaharjoitusten avulla itseemme. Keho ja mieli voivat hyvin, kun ne kuuntelevat toisiaan ja virittäytyvät samalle aaltopituudelle. Liikkeen  ja mielen harjoituksin saavutamme (keho)tietoisuustaitoja, jotka voimaannuttavat meitä arjessa. Osa harjoituksista tehdään koko porukalla, mutta tarpeen tullen  jakaannumme kahteen ryhmään: Toisessa painottuvat mindfulness- ja  kirjoitusharjoitukset ja toisessa keholliset liike-mieliharjoitukset.

Työpaja on tarkoitettu ensisijaisesti voimaannuttamaan työssä olevia aikuisia, mutta se soveltuu myös muillekin tanssi-liiketerapiasta ja tietoisuustaidoista kiinnostuneille.

Virtaa 1:ssä käymme myös läpi ensimäisiä askelia Taina Siukolan kehittämästä “Mindfulness työssä –  8 askelta hyvään työhön (™)”.  

Mikäli kiinnostusta ilmenee, järjestämme  Virtaa -jatkotyöpajat, joissa jatkamme prosesseja, mindfulness-askeleita sekä terapeuttista tanssi-liiketerapiatyöskentelyä.

Ilmoittautumiset:  maijapalsio @ gmail.com

PS. Mikäli työpaikkasi on kiinnostunut työhyvinvointikoulutuksistamme, pyydä räätälöityä ratkaisua työporukallesi.

Tietoisuustaitojen avulla kohti eheämpää elämäntapaa

Eheys sanaa on käytetty monenmoisella tavalla, joten ehkä on paikallaan määritellä, mitä tarkoitetaan tällä sanalla, kun sitä käytetään tietoisuustaitojen yhteydessä. Lukemattomat tämän päivän psykologian ammattilaiset käyttävät sanaa eheä.  Näistä ammattilaisista mainittakoon vaikkapa psykiatri Dan Siegel ja  psykologi John Prendergast.  He ovatkin olleet seuraavien eheysajatusteni inspiraation lähteitä.

Dan Siegel  kirjoittaa, että tietoisuustaitoharjoituksella yhdistetään, integroidaan, tietoisuutemme erilaistuneita osia, ja niistä tullaan yhä tietoisemmaksi.  Eheä ihminen tulee siis tietoiseksi omista kokemustiloistaan (mind sets, states). Ne muodostavat hyvin kommunikoivan eheän kokonaisuuden.

 

mielitaju, mindfulness, toivovalmennus, tietoisuustaidot, tietoinen hyväksyvä läsnäolo
 
Siegel on kehittänyt oman tietoisuustaitoharjoituksensa Tietoisuuden pyörän (Wheel of Awareness), jonka tarkoitus on eheyttää näin tietoisuutta. Olen tehnyt muutaman kerran tämän harjoituksen. Suosittelen.

Siegel käyttää vertauskuvallisesti ylimääräisiä aisteja.  Meillä on kuudes aisti(ruumiin viisaus), seitsemäs aisti (mielen elämä tunteineen ja ajatuksineen) ja kahdeksas aisti (jonka kautta aistimme muita ihmisiä). Hänen tietoisuuden pyörässään keskitytään näihin kaikkiin elementteihin. Integroimme eli eheytämme itseämme tulemalla tietoiseksi nästä eri elementeistä. Eheyttämistä voi tehdä myös Sisäinen teatteri -harjoituksissa; voimme aistia luovassa flow-tilassa, mitä ruumiimme meille kertoo, mitä meille kertoo erilaiset mielelliset kokemustilamme (jotka ovat aina samalla myös ruumiillisia), ja voimme aistia toisia ihmisiä, leikkimällä vaikka luovasti olevamme joku muu. Tietoisuustaito menetelmät ovat yksilöllisiä. Jokainen ihminen on ainutkertainen tarina, ja hänelle sopii omanlaisensa tietoisuustaitomenetelmät. Itse löysin tietoisuuteni erilaistuneet kokemustilat kirjoittaen, mutta tämä ei tarkoita sitä, että se olisi kaikkien menetelmä.  Nykyään teen kirjoittamisen lisäksi päivittäin hyväksyvän läsnäolon harjoituksia ja joogaan.

Erilaisin tietoisuustaitoharjoituksin
tulemme kokonaisimmiksi, eheämmiksi:  Elämme yhä läsnäolevammin ruumiissamme ja yhteisössämme. Elämme elämää, joka tuntuu ruumiissamme oikealta ja mukavalta. Elämme vähemmändissosioituneena“, poissaolevina omissa  apina-ajatuksissamme, ohjaamattomissa ajatteluketjuissa. Sen jälkeen olemme yhä vähemmän yksipuolisten ajattelumallien uhreja.

Lapset, jotka eivät ole saaneet, läsnäolevaa vanhemmuutta, elävät aikuisinadissosioituneinaerkaantuneena ruumiinsa kokemuksista. He elävät irti omasta ruumin kokemuksestaan ja yhteisöstään. Hyvä vanhemmus antaa hyvät peruslähtökohdat tietoisuustaitoihin.  Huono vanhemmuus tekee meistä alttiita yksipuolistaville uskonnollisille suuntauksille ja ideologioille. 

Oman tietoisuuden tutkimusintrospektioei ole apina-ajattelua. Sen sijaan muuntuneissa tajuntamme tiloissa tietoisuustaidoin voimme hyödyntää ohjata mielikuviamme itsetuntemuksen välineenä. Tämä luova ajattelu ei ole apina-ajattelua, koska se on peilaavaa, reflektiivistä.  Introspektio on oman tietoisuuden tutkimusta ja mielikuvitusta hyödyntävää oivallusmeditaatiota tai itsehypnoosia.

Tietoisuustaidoissa, oman tietoisuutemme eheyttämisessä,  käytämme hyväksi sekä oman tietoisuutemme erilaistumista että hyväksyvän läsnäolon harjoituksia. Tulemme sinuiksi oman ja maailman monipuolisuuden kanssa. Tietoisuuden pyörä ja Sisäinen teatteri eivät tietty ole ainoita tapoja harjoittaa tietoisuustaitoja.  On olemassa tuhansia vuosia vanhoja traditioita, kuten jooga ja vaikkapa kristillinen/islamilainen mietiskely, kirjallisuusterapia ja luova liike, joita voi käyttää hyväksi oman tietoisuuden eheytymiseen. Lukemattomia muitakin menetelmiä on.  Idän menetelmien vahvuus on ollut oman ruumiin ja yhteisön kuuntelussa, mutta myös monissa terapeuttisissa länsimaisissa kehollisissa menetelmissä, ja unien tulkinta perinteissä ja hypnoosiperinteessä hyödynnetään oman ruumiin viisautta ja yliyksilöllistä kokemusta. Tietoisuustaitoja on Siegelin mukaan se, että näemme oman tietoisuutemme meren, mikä parantaa meitä näkemään tarkemmin samalla ympäröivää maailmaa. Sisäisen meren aistiminen ja tutkiminen on tietoisuutemme eheyttämistä.

  
Se, että olemme rehellisiä itsellemme ja muille ihmisille, tukee eheyttämme.  Tämä rehellisyys merkitsee sitä, että uskallamme tuntea erilaiset kokemustilamme ja niiden erilaiset ajatukset. Emme suostu olemaan vain kulttuurimme passivisia normatiivisia tuotteita. Olemme sopusoinnussa tietoisuutemme erilaisten kokemustilojen kanssa.  Emme vaienna itsessämme olevaa moniäänisyyttä. Se merkitsee sitä, että uskallamme ilmaista mielipiteemme ilman, että samalla samaistumme ikäviin tiloihin, vaikkapa vihan tai pelon täyttämään tilaan.

Eheytymisemme merkitsee sitä, että elämme vähemmän ehdollistumiemme vankeina.  Emme katso maailmaa vain yhden tai parin kokemustilan silmälasien läpi, vaan kykenemme taitavasti näkemään maailman puolueettomimmin sekä läsnäollen, että aina vain useampien silmälasien läpi.

Mitä eheämpiä ihmisiä päättäjämme ovat, sitä parempaa todellisuutta syntyy. Valitettavasti tällä hetkellä maailmaa johdetaan edelleen kovin yksipuolistavien materialistispainotteisten näkemysten kautta. On olemassa paljon kokemuksellista sydämen viisautta, joka taipuu huonosti numeroiksi. Päättäjiin tarvittaisiin faktatietojen lisäksi ihmisiä, joilla on kokonaisvaltaista viisautta  tietoisuutaitoja.  Tarvitsemme yhä enemmän luovia uusia ratkaisuja,  eri tieteenalojen integraatiota, moniammatilista yhteistyötä.

Olen optimisti. Tietoisuutaidot ovat kovaa vauhtia tulossa kulttuurimme. Yhä useampien kansalaisten silmät ovat avautuneet näkemään paremmin todellisuutta sellaisena kun se on. Tulevaisuuden maailma on moniarvoinen ja monikulttuurinen. Tarvitsemme kipeästi vääristyneiden perususkomuksiemme tarkastusta, uusimista ja arvotietoisuutta. Se tapahtuu tietoisuustaitojen kehittymisen kautta.

Dalai Laman kulminoi ajatukseni sanoiksi.  Kun häneltä kysyttiin, mikä ihmetyttää häntä ihmisyydessä eniten? Se, että ihminen uhraa terveytensä tehdäkseen rahaa. Sitten hän uhraa rahaa, palauttaakseen terveytensä. Ja sitten ihminen ahdistuu tulevaisuudestaan niin paljon, ettei nauti tästä hetkestä. Tuloksena on olemisen tapa, jossa eletään kuin ei koskaan kuoltaisi, ja sitten kuollaan ilman että todella koskaan eletään. Tämä kallis ja kestämätön elämäntapamme kun saadaan muutettua, niin meillä kaikilla on riittävästi aineellisia resursseja hyvään elämään.  Muutokseen tarvitsemme paljon yhteistä hyvää tahtoa!

Tietoisuustaidot – Tunnemolekyylien tanssia kokemustilojen teatterissa

Kun meitä painostetaan ylemmältä poliittiselta taholta pitkiin työuriin ja työn tehokkuuteen, minä puolestani haluaisin perustaa uuden kansanliikkeen painostamaan poliitikkoja. Työnantajien on erinäisin toiminpitein mm. työnohjauksella tuettava ja autettava ihmisiä työtapaan, joka ei tuota pitkäkestoista terveyttä vahingoittavaa stressiä. Stressin seurannaisvaikutuksilla kun kuormitetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Jatkuva talouskasvu ajattelu on tuottanut myös jatkuvan sairauksien kasvun, ja kaiken medikalisoivan terveydenhuollon. Kierteestämme pääsemme eroon vain opastamalla ihmisiä tietoisuustaidoin terveisiin elämäntapoihin ja stressinpurkumenetelmiin.

Olemme kappelimestareita, jotka johdamme elämämme sinfoniaa ja tämä sinfonia puolestaan muokkaa koko ajan kapellimestaria. Tai toisella lempivertauksellani teatteristaolemme sisäisen näytelmämme ohjaajia. Improvisoitu draamamme voi kasvattaa meitä näytelmänohjaajina yhä vain uusiin, hienompiin, improvisaatiotuotoksiin.

Mutta mitä ohjaamme? Ohjaamme kokemustilojamme, jotka ovat elämämme eri vaiheissa oppimiamme tunnelatautuneita ajatusehdollistumiammeNe ovat myös ruumiimme fysiologisia tiloja. Olemme sosiaalisia kehomieliä. Monessa meistä asuu pelkotila, vihatila, innostunut tila jne. Ne aktivoituvat meissä ulkoisissa ärsykkeissä, ja tuottavat meissä tietynlaisia ajatuksia ja fysiologian.

WP_20150213_002[1]
Solukalvo on Bruce Liptonin mukaan mem-brain (membraani). Se on solun älykkäin osa, johon kokemustilojemme ajatuksilla voimme vaikuttaa. Kokemustilojemme tunteet ja niihin ehdollistuneet ajatuksemme muuntuvat fysiologisiksi signaaleiksi, tunnemolekyyleiksijotka kulkevat soluihimme, ja niiden viesti välittyy solun reseptoreiden kautta.

Aivomme, jonka ajattelen psykiatri Dan Siegelin tavoin sijaitsevan päästä varpaisiinon koko älykäs hermojärjestelmämme aivoista autonomiseen hermostoon. Tietoisuustaidoin otamme aivojemme ohjauskeskuksen haltuumme. Integroimme samalla eli eheytämme kokemustilojemme välistä kommunikaatiota ja säätelyä. Kokemustilamme aktivoivat tunnelatautuneilla ajatuksillaan erilaisten “tunnemolekyylien“, vuorovaikutusta (mm. välittäjäaineet, viestin viejä solujen neuropeptidien ja hormonien synteesiä). Ne ligandeillaan tarttuvat toisten solujen reseptoreihin, ja aktivoivat tai passivoivat niitä. Yksinkertaistaen esimerkiksi pelon täyttämä kokemustilamme aktivoi soluissamme erilaisten solujen reaktioketjun, joissa ne puhuvat keskenään erilaisin neuropeptidein.  Tätä reaktioketjua voimme oppia tietoisuustaidoillamme säätelemään.

Riippuen kokemustilastamme, voimme joko vahvistaa, heikentää ja jopa sekoittaa mm. solujen erilaisten proteiinin ja solujen synteesiä ja myös omaa puolustusvastettamme.  Tiedämme varsin hyvin, että elimistönpakene ja taistele -reaktioaktivoi meissä myös tulkinnan tilasta. Joskus tulkitsemme ruumiimme reaktioita itsemme kannalta epäedullisesti, säikähdämme elimistömme rektioita ja menemme paniikkiin. Se vain sekoittaa entisestään fysiologiaamme.

Pitkittynyt stressi edustaa meitä sabotoivaaylikierroksilla käyvää kokemustilaa, joka aluksi vahvistaa, mutta pitkäkestoisena heikentää puolustusvastettamme. Se saa aikaan sisäisen fysiologisen kaaoksen. Elimistömme kun on jatkuvassa hälytystilassa. Se käyttää resurssejansa muualle kuin fysiologian tasapainottamiseen. Sisäinen säätelysysteemimme häiriintyy. Altistumme monille sairauksille.

Tiesitkö muuten, että stressi edistää myös telomeeriemme lyhentymistä, mikä nopeuttaa ikääntymistämme? On tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvointimme kannalta opetella tekemään töitä itseään kunnioittaen, kuunnellen omaa ruumistaan, hyödyntäen tietoisuustaitoja. Stressi vaatii vastapainoksi lepoa, hyväksyvää läsnäoloa  ja lisääntyvää itsetuntemusta. Näin on jopa mahdollista vähentää sosiaali- ja terveysmenojamme. Nykyinen tehokkuusmylly tuottaa edelleen  yhtä tehokkaasti sairautta ja henkistä pahoinvointia.

Ota tietoisuutesi palvelukseesihyödynnä mielikuvitustasi!

Ei ole yhdentekevää hyvinvointimme kannalta, millaista kokemustilojen draamaa sisällämme tuotamme. Ei ole myöskään yhteisöllisen hyvinvoinnin kannalta samantekevää minkälaisissa kokemustiloissa kulloinkin olemme. Viha- ja ahditustilassa tuotamme erilaisia stressi- ja tunnemolekyylejä, joiden tuottamalla käyttäytymisellä usein vahingoitamme myös yhteisöämme.  Solumme ovat kohtaloissaan punottu toinen toisiinsa, mutta niin olemme myös ihmisinä punotut toinen toisiimme.

Masennuksesi tai vihasi voi sosiaalisesti tarttua.  Monessa tilanteessa sinun ei tarvise olla geeniesi passiivinen uhri, vaan voit säädellä ajatuksillasi ja käyttäytymiselläsi geenejäsiToki on tilanteita, joissa geenimme määräävät kohtalomme. Emme ole jumalia, jotka voimme aina määrätä koko kohtalomme. Siksi lääketiedettäkin tarvitaan.

Et yleensä tietoisesti ohjaa sisäisten kokemustilojesi prosessejasi,  vaan niiden ohjaus tapahtuualitajuntasieli tiedostamattoman mielesi kautta. Tietoisuustaitojesi kautta opit tiedostamaan ja  säätelemään tilojasi: Mielitajusi kehittyy ja kykenet valitsemaan yhä paremmin  kokemustilasi yhteisöäsi ja itseäsi kunnioittavasti palvellen.

Hyväksyvän läsnäolon harjoituksin harjoittelet mielesi keskittämistä. Opit aistimaanhavainnoimaan ja luokittelemaan erilaisia kokemustilojasi. Opit lempeää suhdetta eri puoliisi. Laajemmin ajatellen tietoisuustaitosi ovat myös sitä, että kykenet ohjaamaan fantasioitasi. Tavallisestihan mielikuvituksemme vain tapahtuu meissä, ilman että ohjaisimme sitäintentionaalisestieli tarkoitus- ja päämääräsuuntautuneesti.

Tietoisuutaidoin otatpaitsi huomiosi keskittämisen, myös mielikuvituksesi haltuusiEt anna fantasioittesi rynnistää, missä ne kulloinkin haluavat (esim. tulevaisuuden pelkokuvissa), vaan ohjaat mielikuviasi palvelemaan myönteisiä tarkoituksiasi. On oikeastaan melkoisen käsittämätöntä, kuinka vähän ulkokohtaisessa kulttuurissamme ihmisille on opetettu itsetuntemusta ja oman tietoisuuden ohjausta. Tietoisuustaidot ovat sairauksien ennaltaehkäisyä ja kokonaisvaltaisen terveyden edistämistä.

Sabotoivat kokemustilat ja kasvua edistävät kokemustilat

Sinulla saattaa olla esimerkiksi huonosti integroitunut, eli muiden puoliemme kanssa huonosti kommunikoiva puoli, joka ylläpitää terveyttä vahingoittavia tapoja, vaikkapa tupakanpolttoaKun haluat lopettaa sauhuttelun, hyödyt siitä, että teet itsellesi tutuksi tämän puolesi ajatukset ja mielipiteetJoudut rikkomaan tämän  kokemustilasi  päällepäsmäröinninja teet sovun sen kanssa. Voimme tehdä tätä työtä terapiassa/terapeuttisessa ryhmässä, mutta otollisissa olosuhteissa itse, esimerkiksi luovassa terapeuttisessa flowtilassa tai (itse)hypnoosissa, hyödyntäen mielikuvitustamme.

Ollaksesi virtaava minuus, jota kokemustilojesi tuottamat tunnejumit eivät sabotoi, sinun on tärkeä neuvotella sopusointu, tai ainakin kompromissiratkaisu, terveyttä sabotoivien tilojesi kanssa. Tässä työssä voit hyödyntää luovia ja viisaita, henkistä kasvuasiedistäviä puoliasi. Tilasi voivat palvella sinua, sen sijaan, että ne mellastelisivat sisälläsi miten sattuu. Joskus sabotoivakin tila voi kääntyä kasvutilaksi, kun sen myönteinen tarkoitus tulee ymmärretyksi.Voimme oppia optimoimaan kokemustilojamme. Usein lapselliset tilamme ovat sekä ongelmiemme aiheuttajia, mutta myös luovia ja leikillisiä voimavarojammeMitä tutummaksi tulet eri kokemustilojesi kanssa, sitä vapaampi, virtaavampi ja eheämpi minuus sinulle syntyy.

Edellellä mainitsin jo kokemustilojemme lukkiutumisen. Kokemustilamme muodostavat tunnetila/tietyt ajatukset/siitä seuraavat fysiologiset reaktiot kehomieliluuppeja, joihin voimme lukkiutua. Itse olen ollut joissain elämäni vaiheissa depressiivisen ja kyynisen, unettomuudesta kärsivän, rouva Otsarypyn vanki. Se oli äärimmäisen negatiivinen ja toivoton tila ja sillä oli katkeria ja vihaisia ajatuksia. Mietin jälkeen päin, mahtoiko tämä masentunut tila olla aktivoimassa syöpägeenejäni? Ehkä se heikensi puolustusvastettani? Nykyään tutkitaan paljon paitsi ravinnon, myös masennuksen ja traumojen yhteyttä syöpiin. Selvää on, että trauma, masennus ja syöpä ovat läheisiä ystäviä, vaikka yksinkertaisia syy- ja seuraussuhteita on vaikea osoittaa.

Tietoisuustaitoja on se, että kasvat itsetutkimuksenmietiskelyn, luovan itseilmaisun ja meditaation kauttaoman tietoisuutesi ohjaajaksi. Tutkimusretkellä kannattaa hyödyntää ammattilaisia, etenkin kun ihmisellä on vakavia mielenterveysongelmia. Olen huomannut, että kahden syövän jälkeen on ollut satunnaisia hetkiä, jolloin neuroottisesti tutkin pelolla omia ruumiini tuntemuksia. Nykyään tietoisuustaitoharjoituksin kykenen ohjaamaan itseni poisKalmakallenipelko- ja  kuolema-ajatuksista. Peloistani ja alakulostani on tullut jo melkein ystäviäni. En vieläkään iloitse niiden vierailuista, mutta silti hyväksyn ne jo paremmin osana elämääni. Joskus olen jopa kiittänyt niitä. En olisi minä ilman kaikkia erilaisia sisäisiä kokemustilojani.

LUETTAVAA:

Kati Sarvela, Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy, 2013

Tietoisuutaidot – Valitse yhä taitavammin kuka olet!

Kuten tämän blogin lukija tietää, kuulun niihin ihmisiin, jotka ajattelevat, että meitä on moneksi. Muodostumme monenlaisista tavoista olla, joita voidaan kutsua kokemustiloiksi. 

Tietoisuustaitojen kautta opimme kommunikoimaan ja säätelemään erilaisia tapojamme olla. Parannamme eri osiemme välistä kommunikaatiota, ja osaamme eri tilanteissa valita yhä taitavammin sopivan olemisen tilan, kokemustilamme.  Harjoittelemme myös tietoisuutemme keskittämistä eli meditointia. Mitä esteettömimmin tilamme ovat vuorovaikutuksessa keskenään, sitä eheämmäksi tunnemme itsemme.

Voimme tehdä paljon asioitaeheyttääksemmeitseämme.  Mindfulnessguru psykiatri Dan Siegel kutsuu tätä tilojen integroimiseksi.

Ensimmäinen askel itsetuntemukseemme on, että havaitsemme kokemustilamme eli ehdollistumamme. ESI eli HTT (hallitsevan tilan tunnistus) on työkalu, jolla teemmme karttaa mielemme erilaista tiloista.   Emme luule, että kokemustilamme on yhtä kuin minä, vaan oivallamme, että tila on vain opittu reagointitapa menneisyydestä. Se on vain eräs olemisen taviotamme, kokemustiloistamme. Nyt  kerron tarinan erään Matin 40 v kokemustilan, Pelkurin, synnystä. 


Matti 14 v pitää esitelmän koulussa.  Hän tuntee epävarmuutta, punastelee, menee sekaisin sanoissaan.  Muut nauravat. Matti ahdistuu ja häntä hävettää.  Kotimatkalla hän pyörittää mielessään tapahtunutta. Ahdistus häpeän tunne yhdistyvät entistä tiukemmin esiintymistilanteeseen.  Seuraavanakin päivänä tapahtunut tulee vielä mieleen. Ja seuraavana. Ja seuraavana. Tunne seuraa häntä kuukausia ja vuosia.   Matti on kehittänyt itselleen uuden olemisen tilan, esiintymiskammoisen Pelkurin, ahdistuksen ja häpeän tilan. Se aina aktivoituu, aina kun uusi esiintymistilanne tulee kohdattavaksi. Matti samaistuu kokemustilaansa.  Olen huono esiintyjä, sanoo Matti itselleen. Minun ei kannata enää mennä yleisön eteen. Mokaan kuitenkin. Jotta hän pääsee eroon ikävästä Pelkurista, ehdollistuneesta kokemustilanteestansa, hän alkaa välttämiskäyttäytymisensä. Hän pyrkii kaikin keinoin välttämään esiintymistä.  Minusta ei ole esiintyjäksi, ajattelee Matti.


Olemme kaikki erilaisten ehdollistuneiden kokemustilojemme summa.  Osa niistä on mukavia. Aikoinaan minullakin oli tällainen esiintymispelkoinen, herkkä ja heikko, jo nuoruudessani elämässäni syntynyt teinitila.  On minulla ollut muitakin ongelmallisia kokemustiloja, kuten tunnesyöppö. Se on tosi varhain minussa syntynyt.  Muistan kuusivuotiaana ahmineeni viisi laatikollista salmiakkia peräjälkeensä.  Minulle on nyt aikuisena kehittynyt loinen esiintyjä, joka nauttii esillä olostansa ja kokee iloa taidoistaan ja osaamisestaan. Minulla on myös entistä kokonaisempi minuus, jota kutsun Itkijänaisekseni. Sen turvaa ja myötätuntoa olen tarvinnut, kasvaakseni yhä enemmän kokonaiseksi minuudekseni.


Kun tietoisuustaitojemme keinoin

Alamme tunnistaa tilamme.
Alamme suhtautua niihin hyväksyvästi. (Kas, sieltä se taas tuleetämä pikkuinen Pelkurini.)
Emme ota enää tosissaan niiden viestiä. (Kas, mitä se Pelkuri taas yrittää uskotella minulle…Sehän on vain haamu menneisyydestäni!)
Alamme suhtautua niihin uteliaasti. (Minkälaista tarinaa Pelkuri minulle kertooRakennapa luovan mielikuvitukseni avulla uuden tarinan Pelkurilleni! Voimme symbolisesti käsitellä pelkoja luovin keinoin.)
Tila alkaa yhdistyä hyväksyvän läsnäolon kautta muihin tiloihin.  (Huomaamme että Pelkurimme on vain yksi herkkä tilamme muiden joukossa. Mielitajumme lisääntyy).
Opimme säätelemään mindfulness-harjoituksin tilojamme. (Hengitän hetken syvään ja rauhallisestija kas Pelkurini on kadonnut muutaman minuutin kuluttua  ja tilalle on tullut aikuinen vahvempi tila.)

Kun opimme eheyttämään tilojamme, muodostuu kokemustiloistamme yhä paremmin keskenään toimeentuleva joukko.  Jälleen lainatakseni Dan Siegeliä: Voimme tehdä valtavasti asioita kokonaisemman itsemme eteen tietoisuutaitoharjoituksin.  Toisaalta meidän ei pidä kieltää toisen ihmisen tarvitsevuuttamme.  Minäkin olen joissain elämäni vaiheessa turvautunut terapiaan. 

WP_20150110_005Paljon siitä, mitä tapahtuu mielessä, tapahtuu tietoisen minuutemme ulkopuolella. Nämä ei-tietoiset, ehdollistuneet,  prosessimme vaikuttavat paitsi mielenterveyteemme myös kokonaisvaltaiseen fyysiseen terveyteemme. Kun ikävät kokemustilamme, kuten pelko, vihamielisyys, pettyminen, suru, saatetaan hyväksyvästi tietoisuuteen, ne muuttuvat osaksi terveyttämme. Nämä tilamme, joita voi kutsua , integroitumattomiksi hermoprosesseiksi, ovat Dan Siegelin mukaan pohjimmiltaan kuin mustia aukkoja. Niillä on niin paljon painovoimaa, että he imevät energiaa irti elämästä. Ne vaikuttavat terveyteemme, mieleen, sen joustavuuteen ja sujuvuuteen, sen tunneiloon ja kiitollisuuteen.

Tiedostamattomat, ehdollistuneet, kokemustilamme vaikuttavat myös ihmissuhteisiimme. Ne tekevät meistä jäykästi käyttäytyviä tai ne  saavat meidät olemaan räjähtävällä ja vihaisilla tavoilla vuorovaikutuksessa. Ne myös vaikuttavat kehoon itseensä, mukaan lukien hermosto ja immuunijärjestelmän. Jos haluamme terveyttä elämäämme, pitää meidän saada ihmisen väliset, mutta myös sisäiset, informaatiomolekyylit virtaamaan vapaasti.  Emme lukkiudu jääräpäisesti omaan jäykkään kokemustilan näkökulmaan vaan osaamme olla avoimia monenlaisille erilaisille kokemustiloillemme kuin myös toisen ihmisen erilaisille kokemisentavoille.

PS.   Kysy tarjousta työyhteisöhyvinvointi koulutuksistani!   esisuomi @ gmail.com

Luettavaa:

Sarvela, Kati, Sisäinen teatteri – Luova kirjoittamien tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy, 2013