Taideterapialla on parantava vaikutus moniin sairauksiin, kuten masennukseen, traumoihin ja sairauksiin. Se on tehokasta riippumatta iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta. Tuoreessa tutkimuksessa syöpäpotilaiden taideterapiainterventio – yhdessä perinteisten hoitojen kanssa, kuten kemoterapian ja sädehoidon yhteydessä, ei vain vähentänyt oireita (kipu, väsymys, ahdistus), vaan se paransi myös elinaikaennustetta. (Washington Post 25.8.2015)

Harva on tullut ajatelleeksi, että taiteen tekeminen voi olla meditaatiota. Se tarjoaa itsellemme tietoisuutemme laajentamisen mahdollisuudet, mikä auttaa meitä kasvamaan omiksi persooniksimme. Joillekin ihmisille, meditaation sijaan, taiteellinen ilmaisu voi olla “se juttu”. Taide voi olla jokapäiväinen arkinen aktiviteetti, jonka avulla ihminen tekee itseään itselle tutuksi.

Kuten tietoisuustaitojen äiti, Ellen Langer on todennut, kaikkien ei ole pakko meditoida kasvakseen hyväksyvään läsnäolon. Oman luovuuden toteuttaminen tunneilmaisuna, onkin laaja-alaisesti ajatellen, yksi valittavana oleva mahdollinen tietoisuustaito. Luovan kirjoittamisen meditaationa toinkin esille jo kirjassani “Sisäinen teatteri – Luova kirjoittamiben tietoisuustaitona.”

Luovuus hyötyy mielikuvitusverkostossa liikkumisen lisäksi hiljaisista hetkistä. Nämä hetket voivat olla vaikka meditaatioharjoituksia, mutta ne voivat olla myös muuta; vaikkapa hiljentymistä luonnon äärelle kävellen tai nuotion äärellä istuen.

Taiteellisella flowtilalla on meditaation ominaisuudet:  Tunnemme luovassa tilassa kaiken olevan ikuisessa liikkeessä, tunnemme kaikkien asioiden riippuvuuden kaikesta, kaiken epätäydellisyyden ja kaiken pysymättömyyden.

Washington Postin artikkelin ajatuksia itseeni peilaten: 

1. Taide on meditaatio, ja väline jolla saavutetaan yhteys omaan itseen.

Vaikutus perustuu mm. sille, että oman itsen arvostus lisääntyy. Taiteen tekemisen flow-tilassa emme samaistu ajatuksiimme ja tunteisiimme, vaan olemme yhteydessä aitoon minuuteemme.

2. Taide mahdollista hengen vapauden ja flowtilat.

Taiteen flowtila on meditaatiota, jossa tietoisuutemme vapautuu aitojen sisäisten tuntojen äärelle.  Tila muistuttaa ja on hyvin samankaltainen kuin itsehypnoositila.  Tässä tilassa voimme elää, tässä ja nyt, symbolisesti menneisyyttämme ja tulevaisuuttamme. Parhaimmillaan taiteen tekeminen on ei-tekemisen hyväksyvän läsnäolon meininkiä, joka soljuu virtanaan ilman työn ja tekemisen tuntua.

3. Taide mahdollistaa rehellisen itseilmaisun.

Taiteen flowtilassa on mahdollista päästä omien sisäisten syvällä olevien tuntojemme ja todellisten arvojemme äärelle. Tässä tilassa parhaimmillaan löydämme yhteytemme koko luomakuntaan. Meditatiivisessa flowtilassa kriittinen puoli meistä hiljentyy,  ja ehdollistumiemme takaa pääsee esille uusia vaiennettuja kokemuksiamme, mielikuvia ja ääniämme.  Taiteessa tavoitamme huonosti sanoitettavia tuntojamme, esimerkiksi sellaisia, jotka ilmenevät meissä kehollisina oireina.

4. Taide vakauttaa mieltämme.

Onnellisuutemme ei ole kiinni niinkään tapulikokemuksista kuin siitä, että olemme yhteydessä aidon itseytemme keskukseen.  Tunnemme juuremme. Taidekokemukset avaavat tämän mahdollisuuden meille.  Juurevuutemme siivittyy taiteessa, mikä tarkoittaa sitä, että ydinkokemuksemme muuntuu taitelliseksi muodoksi.

***

Itse suosittelen luovalle ihmiselle hiljaisten läsnäolon hetkien (esim. kehoskannaus, hengitysmeditaatio, kävely metsässä, jooga)  ja ydinminuutta koskettavien  luovuuden mielikuvitushetkien  (luova kirjoittaminen, kuvataide, tanssi, draama) rytmittäistä vaihtelua.

Oletko tullut ajatelleeksi, että addiktiivinen käyttäytyminen on oikeastaan luovuuden vastakohta? Olemme distraktoituneena johonkin mielettömään, “mindless”  toiminnan tilaan, jossa emme koe yhteyttämme itseemme. Addiktiossa pakenemme itseämme. Luovuudessa lähestymme itseämme. Oma eheytymisemme on vaativin luovista prosesseistamme.  Omat addiktioni ovat muuntuneet yhä enemmän taiteelliseksi itseilmaisuksi.

Luovuuteni avautui  hypnoterapiassa ja se kuljetti minut terapeuttiseenkirjoittamiseen. Kirjoitin itseni lihaksi sanoin tekemällä tutuksi erilaiset puoleni. Jatkan tätä hommaa edelleen, mutta nykyään viihdyn myös kuvataiteiden parissa.

Hyödynsin kirjoittamisessani minätilojen terapiaa, joka on hyvin samankaltainen kuin IFS.  Tässä erinomainen video  siitä, kuinka terapeuttista kirjoittamista ja mindfulnessia voi yhdistää itsetuntemuksen välineeksi. Tästä videosta oivallat melko hyvin, mistä Sisäisessä teatterissa on kysymys.

 

PS.  Lähipäivinä julkaisen Helsingin Toivovalmennuksemme tarkemman ohjelman.  Tervetuloa mukaan.  Eläköön tietoinen hyväksyvä läsnäolo taiteessa!  😀

Sisäinen teatteri facebookissa.