Parantaako mindfulness luovuuttamme?

Steve Jobs sanoo elämänkerrassaan(Walter Isaacson):  “Jos vain istut ja tarkkailet mieltäsi, näet kuinka levoton se on. Jos yrität rauhoittaa sitä, se vain pahentaa asioita, mutta ajan mittaan tarkkaillessasi sitä,  mielesi rauhoittuu, ja löytyy tilaa kuulla sen hienovaraisempia ääniä. Silloin intuitiosi alkaa kukoistaa ja alat nähdä asiat selvemmin ja olet läsnä enemmän. Mielesi vain hidastuu, ja näet valtavat lakeudet hetkessä. Näet niin paljon enemmän kuin pystyit aikaisemmin näkemään.

Edellisellä kerralla kerroin kahdesta eri tietoisen hyväksyvän läsnäolon taidosta:  ydinmindfulness-taidoista  ja metamindfulness -taidoista.  Meditaatio parantaa luovuuttamme, mutta tutkimusten mukaan se ei tee sitä aina.  Ruokkiiko se luovuutta, riippuu siitä, millaisia mindfulness harjoituksia teet.  Monisuuntainen tietoisen hyväksyvän läsnäolon luovuusvaikutus johtuu yksinkertaisesti meditaatioperiteiden laajasta kirjosta.  Toiset harjoitukset tukevat divergenttiä ajattelua ja toiset konvergenttia ajattelua.

File_000 (2)
#toivovalmennus #luovuus #tietoisuustaidot

Ajattelen karkeasti, että metamindfulness-taidot lisäävät ja avaavat luovuuttamme.  Edellisessä lainauksessa Jobs kuvaa tietoisuutta monitoroivaa meditaatiota, joka on metamindfulnesstaito tai ehkäpä suomeksi kauniimmin – metatietoisuustaito. Tällainen vapaa omien ajatusten monitorointi (open- monitoring meditation kuin myös aktiivinen mielikuvitus, sellaisena kuin se on esimerkiksi  Sisäisessä teatterissa ja jungilaisessa analyysissä, avaavat mielikuvitustamme ja parantavat luovuuttamme.

Monissa luovissa länsimaisissa taideterapeuttisia menetelmissä menemme meditatiivisiin transsitiloihin, jotka avaavat luovuuttamme.   Monet tunnekaappauksiin syyllistyvät kokemustilamme kun ovat kehollisia, ja huonosti sanoittuviaTaiteelliset kehotietoisuus- ja mielikuvia ja kuvallista ilmaisua hyödyntävät menetelmät, saattavat auttaa meitä yhdistämään  itseemme sisäistä vierauttamme, vieraita kokemustiloja itsessämme. Teemme taiteen keinoin itseämme itsellemme tutuksi.

Kokemustilojemme yhdistyminen osaksi eheämpää, “integroitunutta”,  tietoisuuttamme  parantaa innovatiivisuuttamme ja näkökulmanvaihtamisen taitojamme.  Luovuuttamme ja divergenttiä ajattelua estävät ikävät puolemme, esimerkiksi kriittiset kokemustilamme,  eivät kaappaa yhtä helposti mieltämme. Opimme viihtymään epävarmuudessa ja ei-tietämisen meditatiiivisissa tiloissa. Saavutamme luovia ja leikillisiä flow-tiloja, jotka edistävät divergenttiä ajatteluamme.  Näin saamme ajattelullemme siivet.

sisakansi.indd
Sisäinen teatteri, Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, 2013, Kati Sarvela

Ydinmindfulness-taidot tai ydintietoisuustaidot  (keskittyminen vaikkapa hengitykseen tai mantraan)  puolestaan voivat jopa kaventaa luovuuttamme, mutta ne parantavat keskittymiskyämme.  Ne juurruttavat meitä maailmaan. Ne antavat tietoisuudellemme vakautta. Ydintietoisuustaidot vahvistavat kykyämme suunnata huomiomme minne haluamme, ja ne auttavat meitä pitämään huomiomme keskittymisemme kohteessa.  Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin kun tietoisuutemme meinaa kaapata jokin ikävä kokemustila jossain sosiaalisessa tilanteessa. Ydintietoisuustaidot vahvistavat konvergenttia ajatteluamme. Toki kehotietoisuuden juurruttamismenetelmiä, opetetaan myös taideterapeuttisissa menetelmissä.  Monesti luovat menetelmät alkavat juuri juurten etsimisestä.

Minä kun olen tyttö, joka on kulkenut läpi elämän saappaat väärässä jalassa (lempimetafora itsestäni), löysin itselleni ensiksi siivet, ja olen viime vuosina rakentanut myös juuriani :D.  Koen itselleni helpoimmiksi joogan ja erilaiset ohjatut juurruttavat mindfulness-harjoitukset esim. YouTuben  kautta. Teen niitä säännöllisesti. Mielikuvitusta ja ajatuksen lentoa minulla riittää, kuten joku on ehkä huomannut (Olen kirjoittanut pari kirjaa ja vissiin 1500 blogia). Rakensin kirjoillani ja blogieni kautta itseni itseni parhaaksi ystäväksi meditatiivisesti kirjoittaen (Mielentilojen treenikirja ja Sisäinen teatteri)  ja nykyään rakastan myös kuvien tekemistä. Luovuuteni on auennut. Edelleen meditaatioista eniten harrastan erilaisissa mahdollisissa maailmoissa leikkimistä kirjoittaen ja visualisoiden ajatuksiani kuviksi. Hyödynnän aktiivista mielikuvitustani.

Minulta on puuttunut tietoisuudestani vakautta ja juurevuutta, jota olen viime vuosina pyrkinyt siis kehittämään.  Ydintietoisuustaitojeni kehittyessä olen ollut jo näkevinäni merkkejä siitä, että reaktiivisuuteni on vähentynyt. En provosoidu yhtä helposti kuin aikaisemmin, ja pystyn keskittymään paremmin tekemiseeni.  Ja kun haluan, osaan olla toiselle ihmiselle läsnä. Vakaa ydinminuus jää monelta nuorelta saavuttamatta, silloin kun he eivät saa lapsuudessa riittävää läsnäoloa aikuselta. Kokemustilojen peilaus jää puuttelliseksi, mutta onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa juuria ja omia kokemustiloja peilaavaa itseyttä (terapeutin tuki alkuvaiheessa on tavallisesti olennaista).

 

En mistään hinnasta kuitenkaan myisi luovuuttani konvergentin ajattelun kustannuksella.  Oman henkisen hyvinvointi kannalta on ollut olennaista, että olen rakentanut vähitellen itsestäni itseni parhaan ystäväni. Sen olen tehnyt nimenomaan metatietoisuustaitojani kehittämällä ja hyödyntämällä mielikuvitukseni verkostoa.  Näillä taidoillani olen kadottanut yksinäisyyden kokemukseni ja viihdyn rauhalisessa ja luovassa ympäristössä yksikseen. Kuumun Yliopistossani omassa yksinäisessä nunnan kammiossani saan antaa taiteellista ja tieteellistä muotoa omalle persoonalleni ja ylipäätään ihmisyydelle.

Tasapainoinen mieli on keskitien kulkemista.  Sen ei tarvitse kuitenkaan olla viilipyttymäista rauhallisuutta, jota stereotyyppisesti meditoijalta odotetaan.  Sen sijaan se on sitä, että osaat  luovasti päiväuneksia omalla tavallasi. Osaat kuljettaa ajatuksia monenlaisten kokemustilojen viidakossa armollisesti, hyväksyvästi, rakentavasti ja luovasti.  Pidät  samanaikaisesti huolta siitä, että juurrutat itsesi syvälle maahan, ettei suuremmatkaan myrksyt kaada heti ensi tuulissa puutasi. Tietoisuustaidoilla maadotetaan lentävä sielu, ja kognitiivisesti jäykkä ihminen saatetaan niiden avulla omanlaiseen luovaan lentoonsa. Jokainen ihminen on ainutkertainen ja omalla tavallaan luova.

Päätän tämän pohdintani tällä kertaa jälleen psykiatri Dan Siegelin sanoihin:  Kun suolan liuottaa paljon suurempaan määrään vettä, ei sen juominen ole karvasta. Voimme tuntea kaikki tunteet, joita mieleemme nousee, eivätkä ne saa meitä hermostumaan. Tietoisuuteen mahtuu muutakin kuin yksi ainoa tunne, ajatus tai käsitys. Kun tietoisuuden pyörän napa laajenee, saamme voimaa olla läsnä ja ottaa vastaan kaikki kokemuksemme kirkkain mielin.

Toivovalmennus-peruskurssimme, jossa opettelemme sekä ydin- että metatietoisuustaitoja, alkaa maaliskuussa Helsingissä.

#tietoisuustaidot #stevejobs #dansiegel #luovuus #mindfulness #tietoinenlasnaolo #hyvaksvalasnaolo #toivovalennus
 

Advertisements

On kahdenlaista tietoista hyväksyvää läsnäoloa…

WP_20141020_005

Kaikki ihmiset hyötyvät siitä, että oppivat käsittelemään tunnelatautuneita tilojaan. Erityisesti johtotehtävissä oleville ihmisille, tämä on erityisen tärkeää. Johtajan on kyettävä olemaan tasavertaisessa, dialogisessa, suhteessa alaisiinsa.  Tietoisuustaidot ovat tärkeitä taitoja jokaisella portaalla organisaatioissa.  Erilaisiin tunnepitoisiin kokemustiloihin takertuminen, vääristää todellisuuskuvaa ja se estää  aidosti dialogisiin ja luoviin flow-tiloihin pääsyn. Tutkimusten mukaan tietoisuustaidot lisäksi lisäävät työhyvinvointiamme ja vähentävät sairastavuuttamme.

+++
Hän, joka on lukenut aikaisempia kirjoituksiani, muistanee, ettäkiusaaja-pelastaja-uhri kolmiodraamattyöpaikoilla selittyvät sillä, että draamassa olijoista yksikään ei ole tietoisen hyväksyvän läsnäolon tilassa, vaan he ovat takertuneinajoskus hyvinkin lapsellisiin  oppimiinsa,todellisuutta vääristäviin, kokemustiloihinsa.  Tietoisuustaitojen puute näkyy kaikissa kansankerroksissatyöttömistä poliitikkoihin ja akateemisiin ihmisiin. Se, että joskus reagoimme tunnepitoisesti jostakin todellisuuden kapeasti näkevästä kokemustilasta käsin, tuskin johtuu ihmisten pahuudesta. Sen sijaan se lienee seurausta ennen kaikkea tietämättömyydestä ja tietoisuustaitojen puutteesta. Pinnallinen kulttuurimme on keskittytynyt ulkoiseen tietoon eikä persoonamme kehittämiseen.

+++
Jotta opit johtamaan ja ohjaamaan omia sisäisiä kokemustilojasi, on sinun hyvä osata hahmottaa tietoisuuttasi.  Toivovalmennuksen pohjana ovat terapeuttiset suuntaukset (esim. egostate terapia, voice dialogue ja IFS), joissa ihmisen nähdään muodostuvan osista, joita itse kutsun mindfulnessin yhteydessä nykyään kokemustiloiksi.  Yksinkertaisesti ajatellen ne ovat elämämme varrella oppimiamme reagointitapoja. Kokemustilamme ovat kuin pieniä ihmisiä sisällämme, omine maailmankuvineen, muistoineen ja ajatuksineen.  Kokemustila nimitys on hyvä siinä mielessä, koska persoonamme osat ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Tilamme muuttavat muotoaan jokaisen päivän jokaisena hetkenä.

+++

Kokemustilojamme ohjaa meta-minuus, eli tietoisuutemme kokemustiloja ohjaava (Sisäinen teatteri) tai johtava minuus. Ihminen, jolla on tietoisuustaitoja, on taitava sisäisen maailmansa kokemustilojen ohjaaja tai johtaja.    Lisäksi meillä on ydinminuus (tarkkailijatila).  Kun olemme lähellä ydinminuuttamme, kaikki suuret teoriat sulavat yhdeksi rajattomuuden kokemukseksi  Voimme saavuttaa yliyksilöllisiä rakkauden ja läsnäolon  kokemuksia, jossa tunnemme olevamme osa universumia, luomakuntaa jne.

+++

Hahmotan edelliseen viitaten oikeastaan kaksi tärkeää mindfulness-taitoa:

a) Meta-mindfulness taidot  löydämme viisaan ja rauhallisen kokemustilojemme ohjaajan. 


Emme takerru oppimiimme enemmän tai vähemmän primitiivisiin tunnelatautuneisiin kokemustiloihimme, vaan kykenemme aktiivisti ja notkeasta valitsemaan millaisessa kokemustilassa kulloinkin haluamme olla.  Mielenrauhaa löydämme, kun muodostamme sisäisesti monipuolisen ja eheän, yhdistyneen eliintegroituneen“, kokemustilojen joukon.  Meta-mindfulnessin harjoittaminen on aktiivista ja luovaa toimintaa.
Prototyyppi meta-midfulnessista on Sisäinen teatteri.  Voimme esimerkiksi ESI:n (hallitsevan tilan tunnistus) , mielitaju kartan, avulla löytää dialogisen luovan suhteen eri puoliimme.  Ylipäätään taideterapeuttiset menetelmät, joissa annamme taiteellisen muodon sisäiselle kokemusmaailmallamme, edistävät meta-mindfulness taitojamme.

b) Ydin-mindfulness taidotkeskittymistä passiivisesti tähän hetkeen

Nämä taidot ovat passiivisempia taitoja kuin mitä meta-mindfulness -taidot.  Täysin passiivista toimintaa tämäkään ei, tietty, ole, koska mielen ohjaaminen takaisin mietiskelyn kohteeseen (mantra, hengitys, kynttilä jne.) on aktiivista.  Perinteiset mindfulness-harjoitukset keskittyvät yleensä nimenomaisesti tähän.

12241330_927869953958990_2342862010351051657_n
Kun Toivovalmennuksessa opetetaan tietoisuustaitoja, opetetaan  näitä molempia yllä mainittuja  menetelmiä.  Luovuutemme ja mielikuvituksemme ovat itsetuntemuksen ja mielitajumme tärkeitä metamindfulness-taitojen kehittäjiä. Emme tutustu itseemme yksin järjellämme vaan tarvitsemme itsetuntemukseemme myös luovaa ajatteluamme.  Tarvitsemme  ehdottomasti tämän rinnalla mielen keskittämis- ja hiljentämistaitoja (ydinmindfulnesstaidot).

+++

Kun molemmat taitomme – tietoisuustaidot – kehittyvät, tunnemme paitsi sopusointuisen olemassaolomme, erotamme myös ne hetket, jolloin eheyden kokemuksemme puuttuu:  Tiedostamme, kun joku mesova vihainen tai ahdistunut kokemustilamme kaappaa tietoisuutemme. Saatamme kaikki päästää suustamme sammakoita ja itse kukin meistä voi toimia joskus jopa loukkaavasti. Tämä on osa inhimillisyyttämme. 

+++

Dan Siegelin sanoin (BrainstormNuoruuden aivomyrskyn voima ja sen merkitys)  : Elämästämme tulee eheää kun hyväksymme sen, että toisinaan eri osiemme yhteys hajoaa, minkä jälkeen yritämme korjata virheemme, otamme vastuun omista teoistamme, tunnustamme tekomme, alamme toimia tietoisemmin ja korjaamme suhteet toisiin ja itseemme.

++++

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kati Sarvela, 2013, Kuumussa Virtaa OY

#tietoisuustaidot #johtaminen #toivovalmennus #hyväksyväläsnäolo #tietoinenläsnäolo

Itsetuntemus on hiljentymistä oman itsen äärelle

Yksinäisyys on olennainen osa oman itsen löytämistä ja tunne-elämän kypsyyttä. Sen olemuksessa tehty reflektio tuottaa henkilökohtaista ja luovaa oivallusta. Yksinäisyys pakottaa meidät peilaamaan tuntemattomia osia itseämme, niitä, jotka tavallisesti jätämme valitsematta tutkittaviksemme.   – Wired to be Cerative – Unravelling the mystieries of Creativity

Yksi puoli minua, jota ennen kutsuin rva Otsarypyksi, on kylmän kyynisesti sitä mieltä, että vallankäyttäjämme haluavat  hukuttaa meidät  jatkuvaan puuhasteluun ja tekemiseen, jotta emme ehtisi tutkia omia arvojamme. Samalla meiltä valitsematta ja tiedostamatta omat todelliset uskomuksemme.  Uraputkessa ja ylitöiden kulttuurissa ei jää turhaa aikaa sen pohdiskeluun, että onko tässä tekemisessä mitään järkeä…   Näin meidät on valjastettu kuuliaisina kansalaisina tahkoamaan vain rahaa ylikansallisille yrityksille.

Toinen puoli minua, Mielikkini,  iloitsee uudesta ajasta.  Yhä useampi kansalainen on alkanut kyseenalaistaa materialistiselle kuluttamiselle ja statussymboleille rakentuneen törsäkuluttamisen elämäntapamme. Ääriryhmäajatteluun polarisoitumisesta huolimatta, tavallisten kansalaisten tiedostamisen aste laajenee koko ajan. Erityisesti nuorissa tapaa yhä enemmän ihmisiä, joita ei kiinnosta vain aineelliset egon symbolit. Sen sijaan ihmiset haluavat aikaa perheelleen, “itetaiteeseen” ja ja itsetuntemuksen sekä oman luovuuden kehittämiseen. Mielikkini uskoo vakaasti, että vähemmän voi olla enemmän, kun lopetamme aineellisen pröystäilevän ylikuluttamisemme.

Anna, hypnoterapeutti ja mindfulness-ohjaajani, on puolestaan sitä mieltä, että perinteisten mindfulness-harjoitusten sekä erilaisten luovien tietoisuustaitoharjoitusten kautta meidän on mahdollista löytää sisältämme,  tarvitsemamme hiljainen tila, missä sitten ikinä lienemmekin. Googlessa jo yli 3000 ihmistä on käynyt läpi tietoisuustaitokoulutuksen!  Annan eräs monista lempiopettajista on psykiatri Dan Siegel. Siegel on kirjoittanut, että sopusointu elämään tulee siitä, että kehität jatkuvasti mielitajuasi. Tulet tutuiksi erilaisten tilojesi kanssa tiedostamalla tilasi  ja järjestämällä aikaa moninaisille tarpeillesi. Ja vähitellen huomaat että näet yhä tarkemmin myös toisten luontokappaleiden todellisen olemuksen.

Dan Siegel kirjoittaa (Brainstorm – Nuoruuden aivomyrsky ja sen voima):

Minulla esimerkiksi, kuten monilla ihmisillä, on erilaisia mielentiloja, erilaisia oman itseni puolia, joilla on erilaiset tarpeet.  Minulla on sosiaalinen puoleni, ja minulla on yksinoloa rakastava puoleni.  Mitä minun pitäisi tehdä? On mahdotonta tyydyttää näitä erilaisia tarpeita yhtaikaa. Teen elämästäni sopusointuisempaa järjestämällä päivän mittaan aikaa erilaisille ja keskenään ristiriitaisille tarpeilleni. Erilaisten tarpeiden huomioiminen ja tasapainottaminen lisää sisäistä joustavuutta, mukautuvuutta, yhteydentunnetta, energisyyttä ja vakautta.

Sisäinen lapseni, Tyttönen, iloitsee suunnattomasti siitä, että Sarvelan Kati on tehnyt meditatiivisen matkan omaan itseensä. Olisiko hän koskaan lähtenyt toteuttamaan omaa luovuuttaan kirjoittaen ja kuvataiteiden kautta, ellei hän olisi kehittänyt tietoisuustaitojaan. Elämä hammaslääkärinä, emäntänä ja äitinä, ei ollut tälle naiselle riittävän monipuolista!

 

PS. Toivovalmennuskoulutus alkaa Helsingissä maaliskuussa.  Tervetuloa mukaan!

 

 

 

Valitse keskitie – Päiväunelmoi ja ole läsnä!

Olen vuosia ihmetellyt mindfulness-buumin joidenkin edustajien mielipiteitä, joiden mukaan ihmisen pitäisi olla aina läsnä tässä hetkessä.  Ei pitäisi ollapoissaoleva“,  eikä saaajatella“.  Ja jos ajatus ja tunnetila tulee, pitäisi huomio suunnata pois siitä.  Tämä on mielestäni täyttä hevonsontaa Tai sitä se on ainakin puoliksi.


Toki on hyödyllistä ja tarpeen, että ihminen oppii olemaan avoinna ja läsnä toinen toisillensa  ja ulkoiselle maailmalle, mutta luova ihminen tarvitsee myös päiväunelmointia.  Se on ulkoisesta maailmasta poissaolon hetki, joissa mielikuvitus saa liikkua vapaasti. Tietoisuus on vain kevyessä ohjauksessa, ja mieli liikkuu erilaisissa mielenmaisemissa ja kokemustilojemme luomissa lukemattomisissa näkökulmissa.

 

Puhuttaessa päiväunelmoinnista, on hyvä muistaa että se on tyystin toisenlaista kuin vatvominen.  Vatvomisessa ei kyetä liikkumaan erilaisissa sisäisissä maailmoissa, vaan ajattelu jäykistyy samoille yksipuolisille radoille. Juna kulkee vain yhdellä raiteella ja kulkee  raastavasti kirskuen aina vain samaan suuntaan. Luova ihminen saavuttaa meditatiivisen transsitilan, jossa löytyy kokonainen junaratojen suuri verkosto ja unelmoija rakentaa aina vain uusia ratayhteyksiä.

 

On olemassa pakkomielteisesti luovia ihmisiä, joiden luovuuden ensisijainen voima on kilpailu ja näyttämisen tarve.  Heidän luovuutensa lähtee ulkonaisisesta hyväksynnästä ja halusta kilpailla muiden kanssa. Tämä luovuuden laji kuluttaa henkilökohtaisia resursseja. Sinua ei välttämättä tällöin ohjaa todelliset arvosi, etkä tiedosta uskomuksiasi.  Tällöin voi sisäinen ristiriitaisuutesi syödä energiaasi.

Ja sitten on sellaisia ihmisiä, joiden huomio on ensisijaisesti sisäisessä maailmassa, ja heidän luovuuttaan ohjaa ensisijaisesti sisäinen palo.  Monien luovuudessa on tietty näitä molempia elementtejä. Egomme kun tuppaa aina tulemaan häiritsemään pyytetöntä luovaa sisäistä paloamme.  Yhtäkaikki, harmoninen luovuus tarvitsee mielikuvituksen rinnalle hyvän realiteettitajun.

Jälkimmäinen luovuuden laji, sisäisyydelle rakentuva luovuus, on vähemmän kuluttavaa kuin tämä, joka rakentuu näyttämiselle ja kilpailulle.  Valitettavasti erityisesti tätä keskinäiselle kilpailulle rakentuuvaa egokeskeistä  luovuutta meille opetetaan oikein kouluissa.  Sisäisen palon tuottama luovuus edellyttää, että virittäydymme täysillä sisäiseen maailmaamme, uniimme, tarinoihin, omaan tarinaamme ja erilaisiin tunnetiloihimme.  Elämme sisäistä paloamme muiden mielipiteistä välittämättä.

Kirjailija T.E. Elliot väitti, että luovuus vaatii joskus pitkän itämisajan: luovuutemme aukeaa yhtäkkiä pitkän sisäisen prosessin jälkijunassa. Päiväunelmointi on juuri tätä ideoiden idättämistä.  Ajatukset saattavat pyöriä jos millaisissa maisemissa, ja yhtäkkiä syntyy päiväunelmien tuottamana uusi hyvinkin hedelmällinen idea.  Ja kuten moni meistä tietää, myös varsinainen uni tekee joskus tätä samaa idätystyötä.  Moni meistä on löytänyt unistaan yllättävästi luovia uusia ideoita ja yllättäen vastauksia kysymyksiinsä.

12625804_10153906132954375_96616872_n
#toivovalmennus #luovuus #tietoisuustaidot

Sisäinen maastomme, tiedostamattoman mielen mielikuvien, äänien ja tarinoiden maailma,  on mielenkiintoinen siksikin, että sisäisessä mielikuvitusmaailmassamme lähenemme ihmisinä samalla toinen toisiamme.  Joidenkin tutkijoiden mukaan siinä missä mindfulness, myös päiväunelmointi, kaventaa etäisyyttä toinen toisiimme. Luovuudella on taikavoimia.  Kun olemme “luovassa transsissa” lähellä ydinminuuttamme, olemme samalla lähellä myös toinen toisiamme. Liikumme samassa kollektiivisessa yhteisessä tarinoiden, värien, mielikuvien ja äänien maastossa.


Päiväunelmointi antaa meille myös kokemusta siitä, että olemme oman elämämme sankareita ja ohjaajia.  Kun luovuutemme lisääntyy, tulee elämästämme oma taideteoksemme.  Itseohjautuvuuden kokemuksemme lisääntyy.

 

Ihmisen on hyvä oppia löytämään harmoninen suhde sisäisessä  mielikuvitusmaailmassa läsnäolon ja ulkoisen maailmassa läsnä olemisen välille.  Jos aina vain päiväuneksit, kadotat tavallisen arjen kauneuden ja syöt voimavarojasi.  Jos olet aina vain läsnä ulkoiselle todellisuudelle, et löydä tiedostamattoman mielesi aarteita, etkä avaa koskaan omaa luovaa ainutkertaista potentiaaliasi. Et löydä itseäsi, ainutkertaista luovuuttasi, vaan jäät ikuiseksi vieraaksi itse itsellesi. Introspektio eli sisäisessä maailmassa liikkuminen kuljettaa meidät todellisten arvojemme ja tietoisten tekojen ja valintojen äärelle. 


Minulle henkilökohtaisesti tietoisuustaidot ovat merkinneet sitä, että yhä enemmän valitsen minne huomioni suuntaan.  Kun huomaan, että mieleni liikkuu kateuden, ahdistuksen, vihan, tai ilkeiden ajatusten suuntaan, pyrin tekemään äkkinäisen korjausliikkeen tähän hetkeen. Suuntaan huomioni vaikka askeleisiini tai hengitykseeni.  Sen sijaan, kun luovat ajatukset myllertävät mielessäni, annan ajatusteni tietoisesti löytää uusia maisemia.   Valitsen tällöin luovan mietiskelyn.

12650250_10153906132934375_1123229436_n
#toivovalmennus #luovuus #tietoisuustaidot

Uskon, että minun kaltaiselleni luovalle ihmiselle tekee hyvää välillä yksinkertaiset mielen keskittämisharjoitukset.  Luovuus tarvitsee tilaa, jotta luovuuden voimavarat tulee optimoiduksi. Meditaatio ei syö luovuuttamme, vaan se auttaa meitä optimoimaan energiaamme. Siksi valitsen keskitien. 


Luova kirjoittaminen, maalaus ja valokuvien käsittely ovat minulle omanlaista mietiskelyä.  Ne ovat luovassa transsissa olemista, jossa kultivoin ajatuksien ja mielikuvien vapaata virtaa. Ne tarvitsevat rinnalleen mielen tyhjentämisharjoitukset.  Muuten käyn ylikierroksilla, ja kadotan täysin läsnäolon tässä hetkessä  esim. muille ihmisille ja luontokokemuksille.

 

PS.  Muistathan Toivovalmennuskurssimme Helsingissä maaliskuussa.

LUETTAVAA:

Kaufman, Scott Barry; Gregoire, Carolyn (2015-12-29). Wired to Create: Unraveling the Mysteries of the Creative Mind (pp. 116-117). Penguin Publishing Group. Kindle Edition

Moniäänisyys tietoisuustaidoissa

Maailma, myös sisäinen maailmamme, on erilaisten maailmankuvien ja niiden keskustelukäytäntöjen, hienommin sanottuna, erilaisten diskurssien näyttämö.  Vuosituhansia vallasta ovat kilpailleet erilaiset keskustelukäytännöt,  esimerkiksi poliittiset ideologiat ja uskonnolliset maailmankatsomukset.

Sisäinen teatteri on oikeastaan tällaisen erilaisten maailmankatsomuksien elävän vuorovaikutuksen ruumiillistunut prototyyppi.  Sisällämme, oman historiamme ja kohtaamiemme ihmisten tuottamana, on lukematon määrä erilaisia tapoja olla ja ajatella.  Muodostumme erilaisista osista (IFS), kokemustiloista (Toivovalmennus), minätiloista (minätilojen terapia/Sisäinen teatteri), tai miksi  näitä osiamme sitten ikinä haluammekaan kutsua. Samaan tapaan kuin maailmassa taistelevat, sotivat ja kilpailevat erilaisia maailmankatsomuksia edustavat ideologiat ja uskonnot, myös sisällämme käydään, tavallisesti tietämättämme, tätä samaa taistelua. Usein hiljennämme ja tukahdutamme itsessämme olevaa luontaista moniäänisyyttä.

Katsoin tässä menneenä viikkona kiinnostavan psykoterapeutti Richard Schwartzin ja psykiatri Dan Siegelin videon, jossa he peilasivat toinen toisiinsa omaa ajatteluaan.  Richard Schwartzhan on kehittänyt omaa IFS (Sisäisen perheen systeemiterapiaa), joka on hyvin samantapainen persoonallisuusteoria kuin mikä minätilojen terapiassa on (sillehän olen rakentanut oman Sisäisen teatterin menetelmäni).  Hän puhuu “osista”.  Osa voi olla dissosioituneena (exile) tai meillä voi olla   suojelevia osia (protectors),  eli sisällämme asuu ikään kuin pieniä erillisiä ihmisiä, joilla voi olla täysin oma maailmankatsomuksensa ja tapansa ajatella (juuri näin ajatellaan Sisäisessä teatterissakin!).  Tietoisuustaitojen avulla teemme näitä osia tutuiksi itsellemme. Vakavissa mielenterveysongelmissa tämä tapahtuu terapiassa.

Psykiatri Dan Siegel totesi tämän IFS osa-ajattelun  vastaavan hyvin hänen omaa interpersonaalista neurobiologiaansa. Mielitajumme kehittyy, kun tunnistamme yhä paremmin erilaiset tilamme sekä toisten ihmisten tilat.  Dan Siegel kuitenkin painotti, videossaan, että nämä osamme ovat hänen mielestään pikemminkin verbejä kuin substantiiveja.  Tämä tarkoittaa sitä, että ne jatkuvasti muuttavat muotoaan.

Tämä osamme jatkuva muuttuminen vastaa muuten täysin myös Sisäisen teatterin ja Toivovalmennuksen ajattelua.  Kutsun mielellään nykyään entistä alakuloista puoltani, rva Otsaryppyäni,  Pyhäksi Birgitaksi. Tämä ihan vain sen takia, että tämä tilani on nykyään seesteisempi ja muistuttaa enemmän kärsivää, hiljentyvää ja kammiossaan yksinäisyydessä opiskelevaa nunnaa, kuin tätä vanhaa alakuloista ja negatiivista vihaista akkaa.

Sisäisessä teatterissani korostan erityisesti tietoisuustaitojen leikillistä ja luovaa ajattelua. Ongemiamme ratkomme huomattavan paljon paremmin sen jälkeen, kun opimme suhtautumaan itseemme avoimen leikillisesti ja uteliaasti. Jäykkä, dogmaattinen, vain järkevä ajattelu johtaa usein vain yliajattelemiseen ja ongelmamme kivettymiseen.  Tarkailevaa minuuttamme, “teatterimme ohjaaja”, voimme vahvistaa päivittäisillä mindfulness-harjoituksilla.

Kun löydämme hyväksyvän läsnäolon asenteemme, ymmärrämme, että maailman, ja sisäisen maailmamme monet äänet, on annettu meille rikastuttamaan elämäämme. Niiden tunnistaminen ja dialoginen kuuntelu auttavat meitä eteen päin yhä tiedostavampaan elämään.  Kykenemme tunnistamaan varhain tunnekaappauksemme, ja ne yhä harvemmin johdattelevat meidät ihmissuhdedraamoihin.

Ymmärrämme, että meissä on sisällämme kaikki mahdolliset tilat. Ne aktivoituvat kohdatessamme uusia tilanteita erilaisissa kulttuureissa.  Kun löydämme tarkkailevan, itseä ja toista arvostavan, myötätuntoisen minuutemme, “teatterimme ohjaajan”, voi sisäisen maailmamme ristiriidat olla todellisten arvojemme, aidon minuutemme avaamisen lähde.  Yhteenkuuluvuuden tunteemme lisääntyy ja yksinäisyytemme katoaa. Minuutemme, kehomielemme,  on jatkuvassa vuorovaikutuksessa oleva prosessi, joka muuttuu jokaisen päivän jotkaisena hetkenä.

IMG_0349

Olen ajat sitten jo tiedostanut, kuinka vanha jako poliittisiin, sekä muihin ideologisiin ja uskonnollisiin ajattelumalleihin, on tyystin vanhanaikaista.  Jos kutistamme  itsemme vain yhteen ideologiaan, kehitymme yksipuolisiksi “joko-tai” ihmisiksi.  Yhteiskunnallinen elämämme on edelleen kovin primitiivistä ja rakentuu ideologioiden välisille kilpailulle, vaikka valopilkkuja uudesta yhteisöllisyydestä ja arvostavasta, tiedostavata, dialogista on jo näkösällä. Tulevaisuus on “sekä-että” maailma.

Kuka tietää, ehkä jo lähivuosikymmeninä ollaan jo siinä tilanteessa, että oman edun tavoittelua materialisine statussymboleineen,  ei enää pidetä kadehdittavana ihmisen piirteenä.  Ihmiset saavat enemmän elämän laatua hyvän jakamisesta kuin sen kasaamisesta vain itselle.

Kun opimme arvostavasti kuuntelemaan ja havainnoimaan maailman monia ääniä, avautuu mahdollisuus rakkaudelliseen, erilaisten maailmankatsomusten tietoisuutta lisäävään, ja globaalin, kaikkien maailmankansalaisten,  elämänlaatua parantavaan ja eheyttäväänn vuorovaikutukseen.  Samalla yltiöindividualistinen elämäntapamme sulaa omaan hulluuteensa.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että pahuus häviää maailmasta täydellisesti.  Pahuus ei ole jotakin itsemme ulkopuolella olevaa, vaan oivallamme, että jokainen murha on piikki myös omassa lihassamme.  Maailma muuttuu vasta silloin perusteellisesti, kun jokainen lapsi saa kaiken sen rakkauden ja tunnetilojen peilauksen mikä hänelle kuuluu. Tämäkin jälkeen kärsimystä toki on.  Mutta kun yksilö tietoisuustaidot lisääntyvät, on kärsimys mahdollista kanavoida tietoisuutemme muodonmuutokselliseksi voimaksi.

Itse ikuisena idealistina haluan uskoa parempaan maailmaan.  Mielestäni ihmisten syvällinen arvomuutos tietoisuustaitoja omaaviksi, luoviksi ihmisiksi, on kulttuurimme pelastuksen mahdollisuus.

Erilaisilla äänillä voimme rikastuttaa ihmiskuntaa ja voimme oppia tuottamaan uusia, eheyttäviä, luovia, vanhoja ajattelumalleja ylittäviä (integrative) näkemyksiä. Dogmaattisuutemme vähenee ja joustavuutemme lisääntyy. Sisäistämme sen, että tieto ei ole objektiivista, vaan se luodaan aina jonkun viitekehyksen sisässä.  Tarvitsemme aina sekä luovuutta että hyvää realiteettitajua.

Lopuksi pieni lainaus Gergeniltä (1999), ( Mindfulness: A practical guide for clinicans and educators):

This principle of polyphony, of polyvocal dialog, is a model for collaborative practice when discourses are separated and competing. Differing disourses can enter into dialog – not to bring about resolution but to explore options and generate possibilities (Gergen, 1999).

Tästä kirjasta löytyy enemmänkin asiaa kiinnostuneelle tietoisuustaitojen moniäänisestä luonteesta.

 

PS.  Muista Toivovalmennuskurssimme maaliskuussa, jossa tutustumme tietoisuustaidoin ja luovin menetelmin oman sisäisen maailmamme erilaisiin tiloihin!  Kouluttajina terapeuttisen tanssin opettaja ja joogaohjaaja Annika Sarvela sekä  minä, HLL, hypnoterapeutti, midfulness-ohjaaja Kati Sarvela

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivovalmennuksen peruskurssi 12-13.3.2016

 

 

HYVÄKSYVÄN LÄSNÄOLON TUNNETAITOJEN PERUSKIVET

– MYÖTÄTUNTO JA ITSEN TIEDOSTAMINEN

Ajankohta:   12.-13.3.2016   (la klo 9.30- 16.30, su 10.00-14.00)

 

Hinta:

Keikkatyöläiset  ja työttömät:      130 euroa

Normaalihinta                                    225  euroa

Hyvin toimeentulevat  (haluavat mahdollistaa tämän kaltaista koulutusta mahdollisimman monille):             260  euroa    (kaikki hinnat sis. alv 24 %)

(early birds – 10%, ennen 15.2.2013 ilmottautuneet)

Paikka: Pitäjänmäki/Helsinki

Ilmottautuminen:  esisuomi@gmail.com

Kenelle:  Koulutus sopii  työhyvinvointikoulutukseksi ja yleisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita avaamaan luovuuttaan ja kehittämään hyväksyvän läsnäolon tunnetaitojaan sekä kehotietoisuustaitojaan.

TAVOITE:

Toivovalmennuksen peruskurssilla tuemme sinun omaa ainutkertaista luovaa polkuasi kohti itsesi tiedostamista. Toivovalmennus

  • on hyväksyvän läsnäolon ja tunnetaitojen kehittämistä.
  • auttaa vitalisoimaan, rentouttamaan ja tuomaan elämänvoimaa omaan arkeen sekä työssä jaksamiseen.
  • on kehotietoisuuden avartamista ja kehomielen tasapainottamista.
  • on luovien voimavarojen haltuunottoa.
  • on tietoisuuden itseohjauksellisuuden lisäämistä.
  • on ilmaisun ja (itse)reflektion kehittämistä.
  • on virtaavan yhteisöllisen minuuden löytämistä.

TOIVON OSA-ALUEET

Toivovalmennuksen peruskurssilla käymme läpi kaksi tärkeää peruskiveä tietoisuustaitoihin: Itsen tiedostamisen ja (itse)myötätunnon.  Kolmella jatkokurssilla syvennämme Toivoamme käsittelemällä aina kahta uutta Toivon osa-aluetta kerrallaan, liittäen ne kokemustiloihin ja elementtityöskentelyyn.  Tässä kuvassa on neljällä eri viikonlopulla käsittelemämme  kahdeksan eri Toivon osa-aluetta:

12177956_10153230533376239_1741630228_n

SISÄLLÖSTÄ:

  • Toivovalmennus  on kehomieliyhteyden avaamista kokemuksellisesti.
  • Katalysoimme muodonmuutoksellista oppimista sekä hyväksyvän läsnäolon tunnetaitojen lisääntymistä.
  • Avaamme hiljaista läsnäoloa. .
  • Tuemme erilaisuuden hyväksymistä itsessä ja muissa.
  • Tutustumme yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksiin ja voimaan.

12177956_10153230533376239_1741630228_n

MENETELMISTÄ:

  • Kehotietoisuustaitojen kehittäminen on tärkeä osa Toivovalmennusta. Annika Sarvela johdattaa meidät  peruskurssilla kehotietoisuustaitoihin esitellen elementtityöskentelyä sekä  Ten Golden Points- mallinsa.
  • Tutustumme peruskurssillamme myös Kati Sarvelan johdolla mielitajukartta -ajatuksen alkeisiin (erityisesti ESI Hallitsevan tilan tunnistus).  Kukin meistä muodostuu erilaisista “osista”, kokemustiloista, jotka on mahdollista kartoittaa luovin omaa tietoisuutta peilaavin harjoituksin. (Viitekehys hypnoterapiassa käytettävästä minätilojen terapiasta).
  • Tutkimme Toivovalmennus-kursseilla kokemuksellisesti “osiemme” eli kokemustilojemme elementaarista luonnetta. Yhdistämme näin idän ja lännen perinteitä.
  • Teemme kursseillamme monenlaisia (luovia)  tietoisuustaitoharjoituksia: mm. taideterapeuttisia, meditaatio- ja mielikuvaharjoituksia.
  • Teoreettisten perusrakenteiden läpikäymistä Kati Sarvelan johdolla (mm. psykiatri Dan Siegelin ajatuksia mielitajusta, minätilan terapian perusteita (ESI, Sisäinen teatteri) sekä sosiaalipsykologian professorin Ellen Langerin ajatuksia tietoisesta hyväksyvästä läsnäolosta.

 

Kouluttajat:

 

hypnoterapeutti, mindfulness-ohjaaja, HLL  Kati Sarvela

terapeuttisen tanssin opettaja , joogakouluttaja Annika Sarvela

 

KURSSIN OHEISLUKEMISTOA:

 

Risa F. Kaparo , Awakening Somatic Intelligence, The Art and Practice of Embodied Mindfulness,  North Atlantic Books, 2012

Ellen Langer, On Becoming and Artist, Reinventig Yourself through Mindful Creativity

Laury Rappaport, Mindfulness and Arts, Theory and Practice, Jessica Kings Publishers, 2014

Kati Sarvela, Sisäinen Teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy, 2012

Jan Sky, Minän Monet Puolet, Kuva ja Mieli, 2011