Myötätunnon ja mindfulnessin yhteinen tanssi

Matkani tietoisuustaitojen maailmaan, oman Toivovalmennukseni kehittäminen, on ollut mielenkiintoinen projekti. Retkeni aikana on tullut satoja uusia oivalluksia. Ehkä tärkein niistä on se, että yhä selvemmin näen kuinka omassa tavassani opettaa tietoisuustaitoja,  eli Toivovalmennuksessani, näen hyväksyvän läsnäolon olevan laajempi käsite, kuin mitä monet midfulness-ohjaajat tavanomaisesti opettavat. Valmennuksen lähtökohta on myötätunnon harjoittamisessa itseä kohtaan.

Kun tietoinen hyväksyvä läsnäolo nähdään laajempana sateenvarjokäsitteenä niin kuin minä, tai myötätunnosta kirjan kirjoittanut professori Kristin Neff näkee, myötätunnon  ja mindfulnessin on mahdollista  lähteä tietoisuustaitojen yhteiseen paritanssiin. Kristin Neffin mukaan olemme armoton keskinäiselle kilpailulle rakentuva kulttuuri, jossa meidät opetetaan vertaamaan itseämme koko ajan muihin. Kaikkien kunnon kansalaisten tulisi olla monella tavoin täydellisiä ja keskimääräistä parempia.  Siksi piiskaamme ja kohtelemme itseämme aivan liian ankarasti. Tästä seuraa kärsimystä elämäämme.

Näen Toivovalmennukseni tapana opettaa tietoista hyväksyvää läsnäoloa eli mindfulnessia siten, että ensimmäisenä tietoisuustaitoelementtinä on juuri myötätunto omaa itseä kohtaan. Se, etten torju osiani, vaan ryhdyn kuuntelemaan hyväksyvästi kehomieleni erilaisia kokemustiloja. Ryhdyn harjoittamaan itseen kohdistuvaa myötätuntoa. Löydän erilaiset puoleni hyväksyvässä läsnäolossa ja yhdistän eli integroin osani osaksi kokonaisempaa itseäni. Myötätunto on kuitenkin vain toinen tietoisuustaitojen paritanssimme tanssijoista. Tarvitsemme laajempaan käsitykseen mindfulnessista  lisäksi perinteisen midfulnessin.

12289609_926193360793316_6297506778137120382_n
toivovalmennus, myötätunto, mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, tietoisuustaidot   esisuomi (at) gmail.com

Myötätunto itseä kohtaan tapahtuu Toivovalmennuksessa, siten, että ryhdymme tunnistamaan ja ilmaisemaan erilaisia kokemustilojamme. Nimeämme ja tutkimme oppimiamme käyttäytymismalleja ja niiden suhtautumistapoja. Kun myötätuntoa aletaan löytää, siirrytään sitten paritanssiin. Ne ovat erilaiset perinteiset hyväksyvän tietoisen läsnäolon meditaatio- ym. harjoitukset.  Näitäkin siis harjoittelemme Toivovalmennuksessa, mutta lähtökohta tässä menetelmässä on sama kuin Neffillä,  myötätunto omaa itseä kohtaan. Olemalla myötätuntoisia itseämme kohtaan, psykiatri Dan Siegelin käsitteitä käyttäen,  lisäämme itsetuntemustamme, integroimme eli eheytämme itseämme ja näin kehitämme mielitajuamme. Alamme samalla aistia yleensä yhä paremmin toisten ihmisten kokemustiloja, löydämme empatiaa ja viisautemme kasvaessa, yhä enemmän myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan.  Tämä merkitsee sitä, että alamme tekemään jotakin aktiivisesti lievittääksemme toisten kärsimystä. Tunnemme yhä paremmin toisen kärsimyksen itsessämme.

Myötätunnon ja mindfulnessin yhteisen tietoisuustaitotanssin kautta kehittyy sisäinen harmoniamme, mutta myös myötätuntomme koko maailmankaikkeutta kohtaan.  Kykenemme elämään läsnäolevammin ja hyväksyvämmin elämäämme kaoottisessa informaatiotulvan ja erilaisten kulttuurien ja ristiriitojen täyttämässä maailmassamme.

Yhteenvetona Toivovalmennus eroaa tavallisesta mindfulness-koulutuksesta siinä, että se ymmärtää tietoisen hyväksyvän läsnäolon laajemmin kuin monet perinteiset mindfulness-menetelmät.  Se liittää luovat myötätunnon harjoitukset (peilaavat luovat sisäistä kokemusta heijastavat harjoitukset, kuten erilaiset mielikuva- ja kirjoitusharjoitukset), kiinteäksi osaksi mindfulnessia.

Onko sitten jotain eroa mindfunessin ja myötätunnon välillä? Professori Kristin Deffin mukaan se riippuu siitä, miten mindfulness määritellään.Tavallisimmin midfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo määritellään siten, että se on huomion kiinnittämistä tähän hetkeen ilman hyväksyen, ilman arvottamista. Mindfulnessia voi kuitenkin käyttää myös laajemmin kuvaamaan monia terapeuttisia luovia harjoituksia ja erilaisia mietiskelykäytäntöjä.

Kun käytämme tietoista hyväksyvää läsnäoloa, sisältyy siihen suppeassa, yleisemmin käytetyssä käsityksessä, Kristin Neffin alla olevan luettelon kaksi ensimmäistä kohtaa.  Ja laaja-alaisesti käyttäessämme mindfulnessia sateenvarjoterminä, siihen sisältyy kaikki seuraavat neljä kohtaa. Itse puhun tällöin mieluimmin tietoisuustaidoista, jotta erottaisimme perinteisen mindfulnessin ja sateenvarjo-mindfulnessin toisistaan.

Sekä Toivovalmennus että tietoisuustaitokirjaniSisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitonaedustavat nimenomaisesti laaja-alaista käsitystä mindfulnessista eli ne opettavat tietoisuustaitoja.

Mindfulness laaja-alaisesti, sateenvarjokäsitteenä ajatellen, on seuraavaa:

1) Kiinnitämme huomiomme kokemukseemme tässä hetkessä.
2) Suhteutamme itsemme tähän hetkeen ilman arvostelua ja ilman vastustusta.

3) Suhteutamme itsemme kokijaan, tarkoituksena helpottaa hänen kärsimystään. (myötätunto)
4) Ymmärrämme sekä kokemuksen että kokijan olemuksen (viisaus(Lähde: Kristin Neff)

Sekä kouluttajan että tutkijan on syytä ymmärtää, että monet opettavat tietoisessa hyväksyvässä läsnäolossa vain kahta ensimmäistä. Kristin Neff korostaa, että nämä neljä eri mindfulnessin osa aluetta ovat sekä fysiologialtaan että kognitiivisesti erilaisia ilmiöitä.  Usein, kun ihmistietoisuudessa muutos jossakin mindfulnessin neljästä osa-alueesta lähtee käyntiin,  leviää se muillekin osa-alueille.  Aina ei kuitenkaan näin ole.  Siksi jotkut tarvitsevat erityisesti jonkun osa-alueen harjoittamista. Vertauskuvallisesti ajatellen, jokin lihasryhmä on heikko, ja tällöin erityisesti sitä pitää tällöin treenata.

Toivovalmennuksessani lähdetään siis liikkeelle kohdasta kolmeeli myötätunnosta.  Ja nimenomaan omaan itseen kohdistuvasta myötätunnosta. Joillekin helpon tapa oppia löytämään läsnäolo elämään, on myötätuntoinen suhde omiin sisäisiin ristiriitaisiin puoliin mm. kriittiseen ankaraan puoleen, ja tätä kautta läsnäolon muutos voi levitä koko elämään.

Kun myötätunto ja samalla itsetuntemuksesi lisääntyy,  mielitajusi alkaa tavallisesti kehittyä.  Tunnetaitosi ja kokonaisvaltainen viisautesi alkaa lisääntyä.  Kutsun näitä kahta viimeistä Kristin Neffin listassa mielitajun (vrt. psykiatri Dan Siegel) kehittämiseksi.  Niitä harjoitellaan hieman erilaisilla harjoituksilla kuin miten harjoitetaan kahta ensimmäistä.

Perinteinen mindfulness opettaa meitä kohtaamaan kokemuksemme ilman vastustusta.  Myötätunto ja sen mukanaan tuoma mielitaju puolestaan opettaa meitä lohduttamaan ja helpottamaan kokijan kärsimystä aktiivisella empaattisella kuuntelulla, lohdutuksella ja myötätunnolla.  Monet meistä ovat armottomia itseään kohtaan ja siirtävät tämän armottomuutensa myös muihin ihmisiin ja ihmisryhmiin.

12081396_10153208146626239_1315428218_n

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona 2013, Kuumussa Virtaa Oy
Mielen monet puoletJan Sky, 2013  Kuva ja Mieli
Self-Compassion, A Proven Power of Being kind to Yourself,  2015 William Morrow

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s