Työpaikalla tappelevat sisäiset tilat – Mindfulness ja transaktioanalyysi

Länsimaissa on hieno mietiskely- ja terapiaperinne, jonka ajatuksia on helppo yhdistää tietoiseen hyväksyvää läsnäoloon eli mindfulnessiin.  Onhan hyväksyvän ja myötätuntoisen läsnäolon kokemus monien luovien terapiasuuntausten kulmakivi.  

Länsimaisen perinteen kautta mindfulness laajenee konkreettisiksi käytännönsovellutuksiksi esimerkiksi työpaikoille.  50-luvulla kehitetty transaktioanalyysi sopii erinomaiseksi oivallustyökaluksi työpaikan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.  Sehän lähtee liikkeelle siitä, että ihminen muodostuu erilaisista minätiloista (ego states), mikä on myös minätilojen terapian lähtökohta (minulle minätilojen terapia on ollut lähtökohta tietoisuustaitoihin vrt. Sisäinen teatteri -kirjani).   Nykyään itse kutsun näitä tilojamme tietoisuustaidoissa ihan vain kokemustiloiksi.    


Kokemustilamme on opittuja käyttäytymismalleja.  Ne ovat syntyneet joko matkimalla aikuisia tai käyttäytymisen toiston kautta:

12092211_10153202442016239_515953170_n

Transaktioanalyysi auttaa meitä ymmärtämään omia tilojamme.  Minulla on esimerkiksi melkoisen älykäs Tuomas-tila, joka epäilee kaikkea.  Olen omaksunut sen vanhemmalta luonnontieteelliseltä materialistisen maailmankatsomuksen omaavalta  tiedemieheltä.  Se haluaa nähdä faktoja. Se rakastaa numeroita, logaritmeja ja yhtälöitä.  Tuomas haluaa saada kaikesta tieteellistä näyttöä.  Se ei usko mihinkäänhömppään“, johon se sijoittaa kaiken, josta ei ole tieteellistä näyttöä.

Minulla on useita melko tasapainoisia aikuisia tiloja. Ehkä niistä mainittavin on Itkijänainen, joka on kokonaisvaltaisesti viisas, monista tiloista yhdistynyt kokonaisvaltaisesti viisas arkkityyppinen naistila. Se on luova ja leikillinen.  Se osaa itkeä.  Itijänaiseni murehetii  ja yrittää parantaa Äitimaan haavoja ja se on huolissaan maailman kaikkien lasten tulevaisuudesta.  Tämä tila on ajat sitten potkaissut kaikki logaritmit helvettiin. Se uskoo elämänkokemuksen tuottamaan tuhansia vuosia vanhaan ihmiskunnan viisauteen.

Minulla on lapsitila, nimeltään Tyttönen, joka suuttuessaan kiukuttelee, huutaa,  oikuttelee ja joskus pakenee paikalta.  Silloin kun Tyttönen valtaa mieleni, se ei kykene olemaan juuri lainkaan toiselle läsnä. Se on lapsellisessa muodossansa melkoisen harvinainen vieras nykyään.  Viimeksi se tuli esille melanooma-diagnoosini aikoihin.  Ehkä olen onnistunut kasvattamaan sitä aikuisemmaksi, ja se ilmaisee itseään nykyään mm. soittaen haitaria ja maalaten.  Unelmoin lapsena haitarinsoitosta, mutta minulle ei koskaan hankittu sitä.  Nyt minulla on haitari, jaMetsäkukkiaalkaa sujua jo melko mukavasti.  Vieläkin silloin, kun Tyttöseni hallitsee mielen näyttämöäni, saatan surussani joskus sortua syömään.  Tämä tila kun hakee lohtua itselleen ahtamalla itseensä liikaa ruokaa.  Nykyään osaan onneksi suhtautua  jo tähänkin tapaani myötätuntoisemmin.  Ehkä siksi se syö suruunsa harvemmin.  

Silloin kun olemme työpaikalla aikuisessa tiloissa, olemme läsnäolevissa tiloissa, tässä ja nyt.  Voimme olla esimerkiksi läsnäolevissa leikillisessä, yhteistyökykyisessä, muotoantavassa tai toisiamme kannattelevissa aikuisissa tiloissa. Tällöin työpaikalla vuorovaikutussuhteet toimivat ihanteellisesti. Toisaalta on tärkeää, että meillä on erilaisia aikuisia tiloja.  Jos kaikki ovat vain leikillisessä tilassa tai toinen toistaan kannattelevassa tilassa, homma ei etene.  Tarvitsemme ihmisiä, joiden aikuiset tilat ovat erilaisia!  

Vuorovaikutussuhteet toimivat myös huonosti, silloin kun meissä on poissaolevia vanhemmilta omaksuttuja “mindless- tiloja”.  Tälläinen tila voisi olla vaikka ojentava, opastava ja autoritaarinen isähahmo, joka hypyttää muita. Se voi olla opittu käyttäytymismalli vaikkapa isältä.  Tähän yleensä reagoidaan hyvin herkästi lapsitilalla.  Autoritaarinen pomo aktivoi työntekijänsä lapsitilan. Tämä voi olla nöyrä, ylisopeutuvainen hypytettävä, tai sitten se voi olla vaikka kiukutteleva oikkupussi, sellainen kuin minun Tyttöseni. Tällaisessä typaikkatilanteessa se ei ehkä paiskoisi ovia, mutta sattaisi ottaa martyyri-ilmeensä.


Transaktioanalyysi auttaa meitä ymmärtämään työpaikkamme vuorovaikutussuhteita.  Kun opimme tunnistamaan ehdollistamamme käyttäytymismallit, jotka ovat esteenä läsnäolevalle vuorovaikutukselle, voi työpaikkamme vuorovaikutussuhteet toimia huomattavan paljon jouhevammin.  Tärkeä osa läsnäoloa on oppia tunnistamaan omat opitut käyttäytymismallit, jotka ovat esteenä hyväksyvälle läsnäololle.
Liian monet työpaikat ovat tappelevien lapsitilojen ja opittujen jäykkien vanhempien taistelukenttiä.  Ihmiset ovat samaistuneena opittuihin poissaoleviin tiloihinsa, jotka ovat energiasyöppöjä. Kun ihmiset osaisivat olla aikuisesti läsnä toinen toisilleen, säilyisi työpaikan ilmapiiri huomattavan paljon parempana.  Suurin askel työpaikan hyvään ilmapiiriin, on lähteä tutkimaan omaa takapihaansa: Minkälaisia tiloja minun sisälläni mahtaa piileskellä?  Miten voin oppia erilaisilla tietoisuustaitoharjoituksilla havainnoimaan, aistimaan ja kasvattamaan itseäni ja tilojani? Miten opin ohjaamaan omaa Sisäistä teatteriani kohden omia ja yhteisöllisiä päämääriäni?`
Jokainen meistä on epätäydellinen ja enemmän tai vähemmän rikkinäinen.  Tämän myötätunnon kun oivaltaa itseään ja muita kohtaan, elämästä tulee paljon kevyempää.

Tuuleta työpaikkasi ilmapiiri – Kouluta tietoisuustaitoja!

Ellen Langer, “mindfulnessin äiti”, kirjoittaa, että elämme parhaillaan keskellä tietoisuuden lisääntymisen vallankumousta, vaikka meillä on vielä hänen mukaansa pitkä matka kuljettavana.  Tähän samaan minäkin uskon. Tietoisuustaidot tulevat mullistamaan maailmankuvamme.

Se, että meitä on moneksi, yhdistää useita länsimaisia ja itämaisia tietoisuustaitoperinteitä. Esimerkiksi joissakin buddhalaisissa  perinteissä (esim. Tiibetin buddhalaisuus ja jotkut Mahayana buddhalaisuuden suuntaukset) korostetaan juuri sitä, että tilamme voidaan kääntää meitä eheyttäviksi ominaisuuksiksi. Samaan tapaan monissa terapeuttisissa länsimaisissa nykysuuntauksissa (Jungin arkkityypeissä ja komplekseissa, psykosynteesissä, IFS:ssä, Voice Dialogissa sekä Minätilojen terapiassa) lähdetään liikkeelle samasta monitilaisesta lähtökohdasta. Meitä on moneksi!

Hyväksyvä läsnäolo on sisäänkirjoitettuna useampiin, voisi jopa sanoa, että kaikkiin terapeuttisiin suuntauksiin. Tämä ajattelu erilaisista sisäisistä tiloistamme istuu erinomaisesti myös nykyisiin neurobiologisiin teorioihin kehomielen toiminnasta.

Voimme harjoittaa mindfulnessia monin eri tavoin. Voimme harjoittaa esimerkiksi hyväksyvää läsnäoloa erilaisia sisäisiä kokemustilojamme kohtaan, jotka aktivoituvat erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Osiemme aistiminen,  havainnoiminen ja tiedostaminen auttaa meitä kanavoimaan niiden energian myönteiseen tarkoitukseen, esimerkiksi työyhteisön voimavaraksi.

Traumaterapiassa on perinteisesti ajateltu, että rikkonainen minuus on “sairautta”.  Yllä mainituissa terapeuttisissa nykysuuntauksissa lähdetään puolestaan liikkeelle siitä, että on täysin normaalia, että meitä on moneksi. Meissä on ikään kuin monta osapersoona, kokemustilaa tai minätilaa, jotka toimivat sisällämme kuin itsenäisinä ihmisinä. Jotta kasvamme omaksi itseksemme ja persoonamme toimii moitteettomasti, meissä tulee olla nämä alasysteemit, kokemustilamme.  Niiden tulisi muodostaa mahdollisimman hyvin keskenään kommunikoiva tilojen joukko. Jokaisella kokemustilallamme on oma tapansa katsoa maalimaa, omat lahjansa ja  omat voimavaransa.

Elämässä kohdattu vastoinkäyminen, trauma, ei luo näitä tiloja.  Sen sijaan vakava trauma pistää jonkun täysin normaalin osamme toimimaan meitä suojelevasti tai se pistää sen ottamaan jonkin äärimmäisen roolin (näissä tilanteissa hyödymme terapiasta!). Vakavassa traumassa se voi jopa kadottaa kokonaan yhteytensä muihin kokemustiloihimme.

Työnohjauksellisen valmennuksen tehtävä, on auttaa ihmistä itsetutkimuksen kautta tulemaan tietoiseksi omista osista eli kokemustiloista. Voimme oppia tuntemaan, aistimaan ja havainoimmaan yhä paremmin kokemustilojamme. Voimme tehdä sen hyväksyvän länsäolon ja kokemuksellisen oppimisen kautta. Tietoisuustaitojen näkökulmasta kullakin meistä on omanlaisensa kokemustilojen joukko, joka syntyy meissä historian ja kohtaamiemme asioiden kautta.

Kukaan muu ei määrittele hyväksyvässä läsnäolossa tilojamme kuin me itse. Olemme oman sisäisen draamamme tarkkailijoita, nimeejiä  ja ohjaajia. Toki valmentaja/terapeutti voi olla prosessin “fasilisaattorina” eli kannattelijana. Oikeastaan on melkoisen paradoksaalista, että läsnäoloon kykenevät tehokkaat tilamme ovat meissä pääsääntöisesti olemassa jo luonnostaan lapsena. Osaamme pienenä olla ilman sen kummempaa koulutusta läsnäolevissa tiloissa. Meissä on luontaisesti valmiiksi olemassa henkisen kasvumme ja oppimisen kannalta hyödylliset, läsnäolevat tilat, kunhan niitä ei ympäröivä kulttuurimme ja epäonnistuneet vuorovaikutussuhteemme tuhoa.  Monet jäävät aikuisina koukkuun elämänvarrella opittuihin tunnepitoisiin kokemustiloihin. He asettuvat herkästi vaikkapa hyökkäysasemiin tai kaivautuvat poteroihin.

Tilamme pyrkivät ottamaan tietyn “arkkityyppisen” muodon.  Niin kuin lumi ottaa toista kidettä muistuttavan kidemuodon, niin myös persoonamme pyrkii tiloissaan saman tyyppisiin kulttuurisiin ja psykologisiin muotoihin.  Siksi erilaisista kokemustilojen luokitteluista voi olla joskus apua.  Muutama blogi sitten luokittelinkin tavallisimpia tehokkaita ja tehottomia tilaluokkia, joissa olemme työyhteisössä.

WP_20150521_027 (1)

Työyhteisö valmennuksen tavoite on auttaa työyhteisön jäseniä tunnistamaan omat tilansa, ja he saattavat oivaltaa myös, kuuluuko heidän tilansa tehokkaaseen vai tehottomaan luokkaan. Tämän jälkeen on mahdollista kääntää kyseinen tila voimavaraksi. Voin ohjata omia sisäisiä tilojani. Voin kasvattaa osiani aikuisiksi. Minun ei tarvitse olla ylisopeutuvainen, ylikriittinen tai vaikkapa ikuinen vastarannan kiiski.

Tietoisuustaitojen kautta esille voi tulla yhä enemmän aikuinen minänosa, joka kykenee läsnäolevasti kohtaamaan, tunnistamaan ja luokittelemaan omia minänosiaan. Kun opittu tehoton tila pyrkii tietoisuusteen, kykenemme hyväksyvän läsnäolon kautta viiveeseen, joka auttaa meitä olemaan samaistumatta tehottomaan tilaan. Valitsemme aikuisemman tilan ja sen reagointimallin.

Ei pidä tietty aina olla itseriittoinen. Jos ihmisellä on vakavia mielenterveysongelmia, kannattaa hankkia itsetuntemukseen taustatukea terapeutilta.  Lähtökohta työpaikalla luonnollisesti  on, että se muodostuu suht terveistä ihmisistä.  Työnohjauksellisen prosessin kannalta on luonnollisesti hyvä, että ryhmänvetäjällä on pätevä kokemus ja koulutus työnohjauksesta tai terapiasta, jotta hän voi ohjata ihmisen hakemaan apua, jos hän sitä tarvitsee.  Tietoisuustaitoryhmät toimivat parhaiten, kun ryhmässä vallitsee luottamuksen ilmapiiri.

Tietoisuustaitojen kehittämisen vaaroja ei pidä liiotella.  Mietin, kuinka paljon psyykkistä pahoinvointia syntyy siitä, että ihmiset eivät osaa aistia, tunnistaa ja luokitella omia sisäisiä tilojaan. Ihmiset samaistuvat vaikkapa vihatilaansa, ja kanavoivat sen energian itsensä tai yhteisönsä kannalta vahingolliseen toimintaan. Tietoisuustaidot eivät ole mitään rakettitiedettä, vaan melko pienilläkin asioilla, kuten oman sisäisen maailman peilaamistaidoilla, ihminen voi parantaa huomattavasti metakognitiivisia taitojaan.

MUISTA:

❤ Sinussa  on lukemattomia erilaisia kokemustiloja. Ne ovat kuin pieniä ihmisiä sisälläsi.

❤ Tilojemme taakat pistävät meidät katsomaan asioita harhaisesti.

❤ Voit oppia vapauttamaan tilat taakoistaan hyväksyvän läsnäolon kautta (esim. puhumalla, mietiskelemällä, musiikilla, tanssilla, kirjoittamalla, kuvataiteella), jonka jälkeen voit oppia ohjaamaan tilojasi.

❤ Kokemuksemme elämänpolulla tuovat sinusta jatkuvasti esiin uusia tiloja, jotka kaipaavat huomiotasi ja yhdistämistä muihin tiloihisi.

❤ Olet tuomittu ikuiseen keskeneräisyyteen.

❤ Suhtaudu armollisesti epätäydellisyyteesi.

❤ Oman itsen erilaisten tilojesi kohtaaminen on välttämättömyyys:  Voit valita, onko uusi kohtaaminen haasteesi vai  kirouksesi.

❤ Kukaan ei ole täydellisesti itseriittoinen, vaan on osattava tunnistaa oma tarvitsevuutensa.

Työpaikan ilmapiiri paranee kummasti kun ihmiset tulevat tietoiseksi omista kokemustiloistaan ja niiden välisistä vuorovaikutussuhteista!  Transaktioanalyysissä on vuosikymmeniä tutkittu näitä suhteita.

LÄHTEETf:

Mindfulness-Oriented Interventions for Trauma: Integrating Contemplative Practices, 2014, by Victoria M. Follette PhD and John Briere Phd

Working Together: Organizational Transactional Analysis and Business Performance Kindle Edition, 2015,byAnita Mountain and Chris Davidson

Mindfulness, 25th Anniversery Edition, 2014 Ellen Langer,
Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, 2013, Kati Sarvela

Kun kommunikaatio työyhteisössä ei toimi – ota tietoisuustaitojen oivallus käyttöösi!

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tietoisuustaidoissa alkaa yhdistyä yhä syvällisemmin länsimainen terapeuttinen tieto ja hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness. Henkilökohtaisesti olen jo pitkään tajunnut, että minän monet puolet ovat eräs tapa jäsentää omaa sisäistä kokemustamme. Niiden kautta voimme tulla yhä tietoisemmaksi, mikä olemisemme ja kommunikaatiossamme mättää.  Omat ajatukseni yhteisöille ja organisaatioille ovat kirkastuneet yhteistyössä Taina Siukolan Mindfulness-ohjajaa koulutuksessa sekä yhteistyökumppani OFRD Markkinointitoimiston kanssa.

Jäsennän seuraavassa työyhteisön kommunikaation ongelmia hyväksyvän läsnäolon ja kokemustilojen näkökulmasta.

++++++++++

Käytän Toivovalmennuksessani® ja hyväksyvän läsnäolon prosessissa sanaakokemustila”. Toivo kuvastaa sitä, että me pyrimme pääsemään yhteisöllisessä ja yksilöllissä prosessissamme tilaan, jolla katsomme tulevaa myönteisestä näkökulmasta.  Mitä tällä “kokemustila” sanalla oikein tarkoitetaan?

I. KOKEMUSTILAT

Yhtä kaikki, ne ovat eri puoliamme. Meitä on moneksi. Ne ovat kuin pieniä itsenäisiä ihmisiä sisällämme. Niitä ei määrittele kukaan muu kuin sinä itse.  (Minätilojen terapiassa puhutaan minätiloistaego statesja mindfulnessissa vain tiloista “states” tai mielen tiloista “mind sets”. ) Ne ovat oppimiamme, ehdollistamiamme reagoimismalleja (tehottomat tilat tai puhtaan läsnäolon tiloja (tehokkaat tilat).

Olkoon sitten kysymys parisuhteesta taikka toimivasta työyhteisöstä, meidän on päästävä tietoisen läsnäolon prosessiin. Tämä prosessi on flow-tila jossa tehottomat tilat mahdollisimman vähän häiritsevät luovaa työprosessia.  Otamme itsestämme käyttöön tehokkaat läsnäolevat tilamme.

ESI:llä eli HTT®:llä (Hallitsevan tilan tunnistus) voimme tehdä tiloistamme minätilojen kartan. Sen on hauska tapa lisätä omaa mielitajua. Itsestäni olen tunnistanut parisen kymmentä eri kokemustilaa.

Tässä kokemustilojen kartta ESI:llä tehtynä. Kuva on Jan Skyn kirjasta, Minän monet puolet.  Tässä tapahtumassa hallitseva tila (RAIVO) on ollut suhteessa rikokseen, mutta voimme tehdä kartan myös suhteessa mihin tahansa tapahtumaan, vaikkapa tavoitteeseemme, olkoon sitten kysymyksessä yrityksen tavoite tai henkilökohtainen tavoite. 

WP_20150521_027 (1)

Kokemustilojemme tunnistus on suuri askel nk. metakognitiivisiin taitoihin eli osaamme asettua kärpäseksi kattoon, ilman että samaistumme tiloihimme.

II. KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT IHMISTEN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

Minkälaisia tyypillisiä kommunikaatio-ongelmia meillä on:

– Olet kokemustilassa, joka haluaa kontrolloida kaikkea (joskus esim. vanhemmiltamme omaksuttu tehoton tila).

– Olet kokemustilassa, joka haluaa osoittaa olevansa koko ajan parempi kuin toiset.

– Olet kokemustilassa, joka jatkuvasti mitätöi itseään. (Minusta ei ole mihinkäänepäonnistun kumminkin.)

– Tunnet tilassa itsesi alistetuksi, ja valitset sitten tilan, joka alistaa muitakin.

– Menet puolustusasemiin, josta käsin reagoit tehottomalla tilalla.

III. KUINKA SAADA IHMISET FLOW-TILAAN

Tehokasta tekemisen tilaa harjoittelet erilaisilla, juuri sinulle sopivilla, mindfluness-harjoituksilla. Bodaat kehomieltäsi. Emme ole samasta puusta tehtyjä: Yhdelle sopii luova itsetutkimuksellinen kirjoittaminen, toiselle musiikin tekeminen tai sen läsnä oleva kuunteleminen, kolmannelle perus mindfulness-harjoitukset ja neljännelle vaikka joogaHyödyt siitä, että yhdistät erilaisia mindfulness-menetelmiä.

Tässä esimerkki luovasta kokemustila kirjoittamisesta (Sisäinen teatteri).  Kaisa on maalannut oman kiusatun kokemustilansa sekä pukenut sanoiksi sen tunteet.

sisakansi.indd

Olet etupäässä tehokkaissa läsnäolon kokemustiloissa, ja jos tehottomia tiloja, vanhoja oppimiasi käyttäytymismalleja nousee mielesi pintaan, aistit ja tunnistat ne. Tämän jälkeen mietit kokemustilan viestin ( Esim. Onko tämä oikeudenmukaista?)  ja palaat läsnä olevaan olemisen tilaan.

Kun, et reagoi toisen henkilön tehottomaan tilaan (esim. Ojentava äiti) omalla lapsellisella tilalla (esim. Näsäviisas), voit oppia katkaisemana yhteisöllisen reaktiivisen prosessin ketjunTunnistat omat kokemustilasi, ja osaat valita olemisen tapasi. Tietoisuustaitojesi lisääntyessä integroit, eli yhdistät näitä vanhoja tehottomia tiloja muihin osiisi. Leikillisesti sanoen, lapsellisia tilojasi voi kasvattaa aikuisiksi.

IV. YHDISTÄMINEN

Mitä eheämmäksi eli integroituneemmaksi kasvat, sitä vähemmän menneisyyden opitut kokemustilat ja niiden käyttäytymismallit häiritsevät läsnäoloasi ja työpaikan prosesseja. Olet eheämpi kehomieli, jota menneisyyden haamut eivät kiusaa. Tämä on luonnollisesti ideaali tila. Olet täydellisesti integoitunut ja läsnäoleva.

Tuskin kukaan on niin täydellinen, ettei esimerkiksi haastavassa stressitilanteessa joskus luiskahtaisi tehottomaan tilaan. Osa hyväksyvän läsnäolon prosessia on se, että hyväksyt oman ikuisen keskeneräisyytesi. Eheytymisesi edistyessä voi käydä niin, että huonot puolesi, osoittautuvatkin suurimmiksi vahvuuksiksi. Saattaa olla vaikkapa niin, että oma luovuutesi avautuu! Se on oikeastaan melkoinen paradoksi, että mitä paremmin tunnemme heikot puolemme, sitä vähemmän ne sabotoivat elämäämme.

WP_20140728_002 (1)

Tässä oli konkreettisen Toivovalmennukseni® perusperiaatteita vuorovaikutuksen läsnäolevan prosessin näkökulmasta.  Kuljeta oma organisaatiosi läsnäolon prosessiin!  Sellainen syntyy, kun ihmiset saavuttavat mielitajua!  Räätöin juuri sinun työyhteisöllesi sopivan tietoisuustaito eli mindfulness-koulutuksen!   Koulutan Toivovalmennukseni® lisäksi myös Taina Siukolan monipuolisen Mindfulness työssä mallin mukaisesti.   Lisätietoja:  esisuomi @ gmail.com.  Olen hammaslääkäri, hypnoterapeutti, NLP-Trainer ja Mindfulness-ohjaaja.

Kuinka saatamme työyhteisön hyväksyvän läsnäolon prosessiin, flow-tilaan?

Jatketaanpas vielä tätä Inside Out dynamiikkaan syvällisempää paneutumista. Meitä on siis moneksi, ja peilaan omaa ajatteluani mindfulnessista, minätilojen terapiasta ja transaktioanalyysista saamaani oppiin.

Kirjoitin edellisessä jutussani meidän minämme eri puolista, jotka saattavat aiheuttaa tehottomuutta työyhteisössämme tai sen tiimeihin.  Jos ryhmässä on henkilöitä, jotka jatkuvasti ovat organisaation päämäärän kannalta tehottomissa kokemustiloissa, häiriintyy yhteisön hyväksyvän läsnäolon prosessi.  Kertauksena flow-tilan kannalta tehottomat, tai jopa sabotoivat tilasi, saattavat sijoittua esimerkiksi seuraaviin tilaluokkiin, (yli)kriittinen, ailahteleva, häiriköivä, ylisopeutuvainen tai vastarannankiiski.  Luokkia voi olla muitakin, mutta nämä ovat tyypillisiä.

On selvää, että jos ihminen stressaantuu, tehottomat tilat ovat hyvin helposti mielen pinnalla. Vatvomme menneitä, ja toistamme vanhoja oppimiamme joskus hyvinkin lapsellisia käyttäytymismalleja. Tämä on osa inhimillisyyttämme. Näiden tilojen “liuottamista” pois mielestä kannattaa harjoitella päivittäisten mindfulness-harjoitusten avulla. Työpaikassa kannattaa ruokkia hyväksyvän läsnäolon ilmapiiriin, mikä on vastalääkettä stressille. Jos vakavaa ja toistuvaa työuupumusta on, kannattaa hakea työnohjaus/terapia/lääkäri apua. Joskus eivät pelkät mindfulness-harjoitukset eivät auta (esim. pitkäaikaista unettomuutta ja asioiden jatkuvaa vatvomista).

11998703_10153606848554375_475571840_n

Tehottomat tilamme eivät ole pelkästään huonoja.Kannattaa kuunnella , että onko “tehottomilla” tiloillasi jotain tiimin kannalta hyödyllistä sanottavaa. Nämäkään tilat kun eivät ole aina tyhmiä, vaan niillä voi olla joskus viisasta sanottavaa, kunhan autamme niitä kasvamaan aikuisen minämme yhteyteen ja kypsiin käyttäytymismalleihin.

Mitä ovat meissä sellaisia olemisen tiloja, jotka saavat meidät yhteiseen tavoitteen suuntaiseen flow-tilaan. Nämä hyvän kommunikaation kannalta toimivat tilat sijoittuvat yleensä seuraaviin luokkiin. Yhteistä näille kaikille minäntiloille on, että ne ovat LÄSNÄOLON TILOJA.

Tiimin kannalta tehokas kokemustila voi olla:

1. KANNATTELEVA

Luotat ja kannattelet itseäsi, mutta kannattelet ja kannustat myös muita uusiin ideoihin. Sinulla saattaa olla myös oraganisoimistaitoja, jolla kannattelet koko prosessin etenemistä.

2. MUODON ANTAJA

Osaat jäsentää prosesseille rakenteita ja kykenet jämäkkään, mutta  rakentavaan kritiikkiin ja palautteeseen, jotta prosessi pysyy rajoissa, joissa sen on syytä pysyä. Joudumme seulomaan jatkuvasti ideoista epäolennaiset pois. Muodonantajalla on hyvä realiteettitaju ja tiedot faktoista. Hän auttaa ihmisiä keskittämään energiansa olennaiseen.

3. YHDESSÄ LUOVA

Tähän tilaluokkaan sijoittuva tila osaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa.  Se tietää, että yhdessä voidaan olla enemmän kuin vain osien summa.  Tällainen tila osaa kuunnella ja peilata toisen ihmisen tiloja, ilman arvottamista ja tuomitsemista. Hän osaa käyttää toisten ihmiset tiloja peilinään.

4. LEIKILLINEN

Tällaiseen luokkaan menevä tila on utelias, hullutteleva ja sillä on mielikuvitusta. Se löytää uusia ideoita ja tekee aluksi hullunkin tuntuisisa ehdotuksia, joista jotkut saattavat olla hyvinkin toteutettavissa.

*

Toimiville tiloille, toisin kuin tehottomille tiloille, on tyypillistä, että olet näissä tiloissa läsnä asiakkaillesi ja tiimisi jäsenille. Et vain jäykästi takerru johonkin menneeseen ja vanhentuneeseen ajattelumalliin, mikä vie joustavuuttasi.  Näiden luokkien tiloissa ihmisten vuorovaikutus suhde on hyväksyvä:  Minä olen OK – Sinä olet OK – He (esim. asiakkaat/muut työntekijät) ovat OK.  Tyypillistä hyväksyvän läsnäolon tehokkaassa tiimissä on  proaktiivisuus eli oma-aloiteellisuus; uhriutumattomuus ja vastuunotto omasta toiminnasta.  Meidän ei tarvitse jäädä olosuhteittemme heittopussiksi, vaan voimme aktiivisesti vaikuttaa todellisuuteen omilla ajattelu- ja toimintamalleillamme.

Tietoisuustaitojesi kehittymisen kautta, voit oppia tunnistamaan ja vaihtelemaan eri tilojasi.  Ryhmän etu on se, että siinä on erilaisia vahvuuksia.  Sitä parempiin flow-tiloihin tiimi pääsee, mitä vähemmän tehottomat tilat lukkiuttava yhteisöllistä hyväksyvän läsnäolon virtausta. Jokun henkilön vahvuutena voi olla leikillisyys  ja toisella vaikkapa vahvuutena orgnaisoimistaidot ja kolmannella muotojen anto.  On eduksi kehittää itselleen useammmanlaisia kokemustiloja. Kykenemme kasvattamaan esiin aina vian uusia puolia esiin itsestämme.Näin lisääntyy joustavuutemme, joka on olennainen osa läsnäoloa.  Emme toista aina vain oppimiamme vanhoja toimintamalleja, vaan otamme myös uusia haasteita vastaan!

Hedelmällisessä ja toimivassa tiimissä ihmisen sisäiset tilat ja työntekijöiden väliset tilat vaihtelevat jouhevasti.  Ihmiset eivät jää koukkuun tehottomiin olemisen tiloihin, vaan he jouhevasti kykenevät kuljettamaan itsensä tehokkaisiin tiloihin.  Tämä edellyttää työyhteisössä sallivaa, hyväksyvän läsnäoon ilmapiiriä, jossa pidetään huoli siitä, ettei henkilökunta ylikuormitu. Stressi helposti saa esiin meistä tehottomia puoliamme.

Tietoisuustaitokoulutus, työn oikea rytmitys ja erilaiset hyväksyvän läsnäolon harjoitukset tekevät työstä miellyttävämpää ja voimme oppia hallitsemana stressiämme.  Tietoisuustaitojemme kasvaessa havaitsemme yhä taitavammin, koska olemme epäedullisessa olemisen tilassa ja kykenemme jouhevasti vaihtamaan tehokkaaseen olemisen tilaan.

Hyväksyvän läsnäolon organisatiossa johto joutuu tiedostamana sen, että ihmiset eivät ole koneita.  He tarvitsevat riittävästi lepoa, sopivan kokoisia haasteita ja rytmisyyttä tekemiseen, jotta luovuus kukkii. On inhimillistä, että stressaantuneena ja väsyneenä  parhaat puolemme eivät joskus tule esiin. Voimme oppia palautumaan stressistä mm. liikunnalla, kulttuurilla ja mindfulnessharjoituksilla.

Mikä parasta, kun hyväksyvän läsnäolon prosessi onnistutaan työpaikalla luomaan, edistää se myös työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työstä itsestään tulee palkitsevaa.  Sairauspoissaolot vähenevät ja keskittymiskyky paranee. Ideaalitilanteessa kaikki voivat hyvin: Työpaikan tehokkuus, hyvinvointi  ja ilmapiiri paranevat.  Ihmiset voivat hyvin, kun he yhteisöinä ja yksilöinä tekevät töitä henkisen kasvunsa eteen.

Omassa kliinisessä työssäni kykenen aistimana, kun olemme potilaan ja hoitajan kanssa yhteisessä flow-tilassa. Hoito sujuu vaivattomasti, nopeasti ja työn laatu on hyvää. Työn rasittavuus vähenee.

Pyydä tarjousta: 

Toivovalmennuksessani® yhdistän mindfulnessista ja minätilojen terapiasta saamaani kokemusta työyhteisön hyvinvoinnin ja tehokkuuden lisäämiseen.  Kysy tarjousta!  Räätälöin työpaikallenne oman koulutuksen. Esimerkiksi kahden päivän koulutuksessa voimme lähteä tutustumaan mindfulnessin ja kokemustilojemme maailmaan. Teemme useampia (luovia) mindfulness käytännönharjoituksia ja teemme omat henkilökohtaiset stressinhallintaohjelmamme! Jotta voimme maksimoida tehomme, on meidän opittava tekemään työtä rajojamme kunnioittaen!  Halutessanne voin tehdä jokaiselle tiiminjäsenelle kahdenkeskeisesti yksilöllisen ESI® minätilojen kartan (45 minuuttia/hlö), joka lisää aimo hyppäyksen itsetuntemustasi. Toivomyönteinen kuva tulevaisuudestaauttaa meitä myönteisiin yhteisöllisiin ja yksilöllisiin päämääriin ja tavoitteisiin.  esisuomi @ gmail.com 

LUETTAVAA:
Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013
Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 2012
Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Hyväksyvää läsnäoloa – kokemustilat organisaatiopyskologiassa

Oma innostukseni on suuntautunut hyväksyvässä läsnäolossa nimenomaisesti erilaisiin kokemustiloihimme. ESI – työkalulla eli hallitsevan tilan tunnistuksella pyrimme tunnistamaan tilojani. Oma taustani on minätilojen terapiassa, hypnoterapiassa, transaktioanalyysissä ja mindfulnessissa.

Perusolettamukseni on, että jokaisella meillä on mahdollisuus hyväksyvän läsnäolon kautta alkaa aistia, havainnoida ja luokittelella erilaisia oppimiamme tiloja, niiden tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Meissä on ikään kuin monta ihmistä sisällämme.  Ne voivat olla vanhemmiltamme tai vaikkapa muilta aikuisilta omaksuttuja kokemustiloja (parent state), aikuisia kypsiä tiloja (adult state) tai lapsellisia tiloja (child state).  Kun opimme hyväksymään ja tuntemaan itseämme, ja tilojamme, alamme suhtautua hyväksyvämmin myös toisiin ihmisiin.  Voimme kannustaa toinen toisista parhaita puoliamme esiin.

Epätäydellisyyden hyväksyminen ja sen mukanaan tuoma myötätunto, auttaa meitä eteenpäin organisaatiossa. Pääsemme irti perfektionismista ja reaktiivisesta käyttäytymistä. On inhimillistä, että joskus stressitilassa saattaa ärhäkkä puolemme aktivoitua.  Mitä enemmän saamme itsellemme tietoisuustaitoja, sitä nopeammin ikävä tunnetila liukenee.  Emme voi estää esimerkiksi vihatilaa nousemasta mieleemme, mutta voimme saada sen liukenemaan nopeammin pois mielestämme.  Liukenemista auttaa se, että havainnoimme tunteen ja tunnistamme, mitä tila meille kertoo, ja milloin tila on meissä syntynyt. Usein, kun emme tunne ja ohjaa puoliamme, kaadamme reppujemme vanhaa sisältöä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse.

Tietoisuustaitojen kasvaessa, opimme näkemään, että voimakkaat emootionaaliset kokemustilat ovat vain veteen maalattuja, ja niiden energian voi käyttää toisin, vaikkapa luovuuteen ja uuden rakentamiseenTyöyhteisössä ärhäkkä kokemustilamme aktivoi liian helposti toisen henkilön kiukkuisen tilan ja niin edelleen. Seurauksena on ketjureaktio. Olemme tällöin reaktiivisia.

Meistä kasvaa proaktiivisia oman tietoisuutemme ohjaajia,  silloin kun kykenemme valitsemaan minkä tiloistamme kulloinkin otamme hallitsevaksi, yrityksen, yhteisön ja omien päämääriemme saavuttamiseksi. Olemmevoittajia“, kun kykenemme reagoimaan toisen vihaan tai kiukkuun myötätunnolla.  Vähitellen huomaamme, että huomiomme keskipiste suuntautuu ensisijaisesti intohimoiseen prosessiin, joka johtaa meitä ikään kuin sivutuotteena päämääriimme, joiden kanssa olememme sinut.

Oma tutkimusretkeni mieleni sopukoihin on ollut intohimoni. Minulle prosessi on jo pitkään ollut tärkeämpi kuin päämäärä. Se on tuottanut minulle valtavasti uutta oivallusta ja elämänsisältöä.  Siinä sivussa on jo alkanut tulla yhä uusia työtilaisuuksia, jotka ovat olleet minulle vasta oikeastaan toissijaisia.  

kirjat

Työpaikka, joka osaa kouluttaa ja auttaa ihmisiä tietoisuustaitoihin, auttaa ihmisiä kohtaamaan itseänsä ja yhteisön jäseniä myötätuntoisia.  Se edistää terveyttä, tuloksellisuutta, myötätuntoa ja jouhevaa vuorovaikotusta  koko työyhteisössä.  Työpaikan stressitaso laskee samalla.  Meidän ei tarvitse olla työpaikalla vain tekemässä tulosta,vaan hyvä työpaikka antaa myös merkityksellisyyttä elämäämme! Tietoisuustaidot ovat organisaatiossa “winwinjuttu. Kaikki voittavat! Hyväksyvän läsnäolon ja mielikuvaharjoitusten  – Toivovalmennuksen –  avulla voimme laajentaa tietoisuuttamme. Mikä parasta, stressi ja jopa fyysiset sairaudet vähenevät, kun ihmisillä on tietoisuustaitoja!

On kummallista kuinka muutos yhdessä työntekijässä, voi johtaa muutokseen koko työyhteisössä.  Meidän ei tarvitse muuta kuin avata myötätunto omaa itseämme kohtaan, ja joskus siinä sivussa työpaikan koko ilmapiiri saattaa muuttuaMyötätunto itseä kohtaan nimittäin kasvattaa myötätuntoa myös toista ihmistä kohtaan.Tämä edellyttää tietysti johdolta hyväksyvän läsnäolon asennetta: kannustavaa ja avointa dialogin ilmapiiriä. Suomessa näkee edelleen aivan liikaa hierarkkista ja vanhanaikaista johtamista.  

Myönteisen muutoksen eteneminen edellyttää tietty, että ihmiset ovat löytäneet työyhteisössä paikan, jossa he voivat toteuttaa omia vahvoja kokemustilojaan työyhteisön yhteisen päämäärän suuntaan. Henkilökunnan pitää olla myös sinut yrityksen arvojen kanssa. Väärä henkilö, väärässä paikassa, voi aiheuttaa turhaa stressiä työyhteisöön. Samoin stressiä tuottaa myös se, että yrityksellä on hienotjulkiteoriat” (arvot, missiot, visiot), ja käyttöteoria eli käytäntö onkin sitten aivan toista.  Tämäkin on valitettavan tavallista edelleen tänä päivänä.

On myös työpaikan etu, että ihmiset löytävät omien vahvuuksiensa mukaiset asemat työpaikassa. Meidän ei tarvitse olla aina samaa mieltä keskenämme.  Elämän hienoin asia on se, että olemme erilaisia ihmisiä. Kuinka saattaa erilaiset vahvuutemmeerilaiset kokemustilammeyhteiseen päämäärään, edellyttää vapaata, myötätuntoista ja arvostavaa vuorovaikutusta. Hyväksyvän läsnäolon yhteisöllistä prosessia. Meidän on saatava turvallisin mielin ilmaista erilaiset mielipiteemme, ilman että meitä kritisoidaan. Itse kunkin on tehtävä töitä sen eteen, että omat lapselliset kokemustilat kasvavat aikuisiksi.

Älä välttele konflikteja vaan iloitse ihmisten erlaisuudesta. Sitä voi käyttää uuden oivalluksen välineenä! Erilaiset kokemustilamme ja niiden erilaiset ajattelumallit ovat luovan ja innovatiivisen ajattelumme maaperää.

Älä juutu kiinni vanhoihin opittuihin kokemustiloihisi ja niiden ajattelumalleihin.  Voit syventää olemassa olevien kokemustilojesi maailmankatsomusta. Voitpäivittäätilojasi. Voit rakentaa uusia tiloja myös opiskelemalla ja vaikka leikkimällä draamallisesti olevasi joku toinen ihminen.  

WP_20140728_002 (1)


Monikulttuurisessa maailmassa se, että sinua on moneksi, tekee sinusta joustavamman, armollisemman, leikillisemmän, luovemman  ja myötätuntoisemman. “Besser-wisseritovat kiinni jäykissä ajattelumalleissansa. Silti hekin voivat olla tärkeitä ja hyödyllisiä henkilöitä työpaikallamme!

Se, että on vain yksi oikea tapa katsoa maailma, on yksinkertaisestiout of date“.  Älä unohda faktoja ja kehitä jatkuvasti realiteettitajuasi. Luovat ajatuksemme on syytä aina peilata tosiasioihin! Kuljeta työyhteisösi tietoisuustaitojen avulla toivoon ja tulokselliseen, yhteiseen hyväksyvän läsnäolon prosessiin.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013

Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 20121

Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015