Toivovalmennus – hyväksyvän läsnäolon tunnetaidot organisaatiossa

 

Valitsin oikeastaan Toivovalmennus® sanan siksi, että toivo on ollut minulle tärkeä asia monella tavoin. Toivon säilyminen on tärkeää elämässä esimerkiksi silloin kun sairastut  ja se on tärkeää myös organisaatioissa, voimavarakeskeisessä ja läsnäolevassa työnteossa. Olen tehnyt yhteistyötä monien kehollisten sekä luovien terapia-alan ihmisten ja hypnoosivalmentajien kanssa,  jotka yhdistävät mindfulnessia erilaisiin luoviin terapeuttisiin kirjoitus-, mielikuva- ja kehotietoisuusharjoitteisiin.

12167497_10153214471806239_1609950035_n
Toivo, toivovalmennus, mindfulness, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, tietoisuustaidot
Jaksan uskoa, että olemme kulkemassa kohden eettisempiä ja tiedostavampia organisaatioita, joissa ihminen ei ole toiselle susi. Olemme siirtymässä uuteen hyväksyvän läsnäolon, yhteistyön  ja yhteisvastuullisuuden kulttuuriin.  Ihmisillä on toivon organisaatioissa yhä enemmän tietoisuustaitoja ja he kykenevät läsnäolon ja oman tietoisuudenohjauksen kautta optimoimaan energiansa yhteisöllisten yhteisten päämäärien saavuttamiseen.  Työnteko itsessään voi olla palkitsevaa.

 

toivovalmennus, mielitaju, mindfulness, tietoisuustaidot, tietoinen hyväksyvä läsnäolo
Toivon ilmapiiriin vaalimisessa edellytetään, että yhteisön arvot ovat kohdallaan ja johto ja työntekijät aidosti sitoutuvat niihin.  Julkiteoria (julkilausutut arvot ja visiot) ja käyttöteoria (käytännön toiminta kaikilla tasoilla) ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Organisaation toiminta on vastuullista ja eettistä.

Tällaisella työpaikalla toivon on mahdollista viihtyä ja ihmiset tuntevat tyytyväisyyttä, jopa ylpeyttä siitä, että he saavat olla osa tällaista organisaatiota.  Toivon työpaikalla, sellaisessa jossa työntekijöilä on hyväksyvän läsnäolon (mindfulness) taitoja, on yhdessä tekemisen meininki. Henkilökunnalla saa olla välillä hauskaa ja ihmiset osaavat optimaalisessa tilanteessa hyväksyvän läsnäolon tunnetaidoin ratkoa ongelmiaan ja ristiriitojaan.

Toivon organisaatio on tiedostava ja sosiaalisesti vastuullinen työpaikka, jossa toivo, usko yhteiseen tulevaisuuteen, on tuloksia tuottava imuvoima.

12177956_10153230533376239_1741630228_n

Toivovalmennus® sopii työyhteisöihin parantamaan tiimityöskentelyä ja lisäämään työssäjaksamista. Valmennuksen tavoite on lisätä oma hyväksyvälle läsnäololle perustuvaa tunneälyä, itseohjautuvuutta ja vastuunottoa omasta elämästä. Tavoite on myös oppia palautumaan stressitilanteista.

Toivon elementit  eli hyväksyvän läsnäolon tunnetaidot ovat seuraavat: 

1. MYÖTÄTUNTO

  • Myötätunnon kokemus on tärkeä osa tietoisuustaitoja.
  • Myötätunto on sitä, että harjoittelemme katsomaan asioita sydämellämme.
  • Jotta opimme olemaan myötätuntoisia toisia kohtaan, täytyy meidän löytää myötätunto itseämme kohtaan.
  • On vahingollista käydä sotaa omia ristiriitaisia puolia vastan.
  • Kun löydämme myötätunnon itseämme ja toisiamme kohtaan, on helpompi kohdata kaiken elämän epätäydellisyys.
  • Myötätuntoa itseä kohtaan on myös se, että ihminen kehittää rajan tajuansa:  Stressiä sietääksemme, meidän on tiedostettava rajalliset voimavaramme, rytmimme  ja rakennettava omat tapamme stressistä palautumiseen.
  • Toivovalmennuksessa® jokainen rakentaa itselleen oman stressistä palautumisen ohjelman, jota voi päivittää jatkuvasti.
  • Myötätunto kehittää myös asioiden hyväksyntää:  Hyväksymme paremmin ne asiat, joita emme voi muuttaa.

2. ITSEN TIEDOSTAMINEN

  • Tutustutaan hyväksyvän läsnäolon harjoituksin oman kehomielen erilaisiin aistumuksiin ja erilaisiin tiloihin.
  • Harjoitellaan havainnoimaan, aistimiaan ja luokittelemaan kehon tuntemuksia ja erilaisia minän osia, kokemustiloja.
  • Harjoitellaan tuntemaan ja sietämään itsessä olevia erilaisia ehdollistuneita tiloja, myös epämiellyttäviä tiloja, “hirviöitä”, jotka saattavat sabotoida omia ja yhteisömme päämääriä.
  • Tehdään ESI-kartta omista kokemustiloista.
  • Toivovalmennuksessa tutustutaan sekä sosiokognitiiviseen että meditatiiviseen hyväksyvään läsnäoloon.
  • Kehitämme Toivovalmennuksessa mielitajuamme ja nk. metakognitiivisia taitojamme.
  • Mielen toistuvin keskittämis- ja juurruttamisharjoituksin parannamme kimmoisuuttamme: Kun kohtaamme haastavan elämäntilanteen, löydämme nopeammin sisäisen tasapainon.
  • Teemme sekä muodollisia että epämuodollisia mindfulnessharjoituksia.

IMG_0338-0

3. ITSEN REFLEKTIO ELI PEILAAMINEN

  • Luovilla tietoisuustaitoharjoituksilla, kuten kirjoittamalla voidaan peilata omaa sisäistä kokemusta.
  • Itsereflektion kautta “kesytämme härkämme”,  ja tulemme tietoiseksi autopilotin ohjaamasta “apinamielestämme”.
  • Kun olemme tiedostaneet tilamme, voimme käyttää niitä  oivalluksen – itsemme ja ulkoisten tapahtumien peilauksen välineenä.( Sisäisen teatterin kirjoitusharjoitukset ovat esimerkki oman tietoisuuden peilauksesta. Ihmiset ovat kautta aikojen käyttäneet erilaisia mielen osiaan “alteritilojaan” oivalluksen välineenä!)
  • Kun meillä on itsereflektiotaitoja, emme torju tilojamme, emmekä takerru tehottomiin tiloihimme.
  • Voimme peilata kirjoittaen tai suullisesti jakaen kokemuksiamme erilaisista meditaatiosta ja kehotietoisuusharjoituksista.

12305660_10153768231634375_1291389951_n
minätilat, kokemuspuolet, pluralistinen minuus, Sisäinen teatteri, transaktioanalyysi, kokemustilat, tietoisuustaidot, tietoinen hyväksyvä läsnäolo
4. LUOVUUS

  • Yhteisöllinen luovuus, erilaisin leikein ja yhteisin mielikuvaharjoituksin, on tärkeä tapa tulla tietoiseksi millaisia erilaisia läsnäolon tiloja meissä on.
  • Luovassa yhteisössä on ihmisiä, jotka osavat käyttä mielikuvitustaan läsnäolevasti, visiönäärisesti.
  • Olemalla läsnäolevia itsellemme, sisäiselle kokemuksellemme, aukeaa oma luovuutemme, tapamme tunneilmaisuun.
  • Luovassa yhteisössä kykenemme heittäytymään erilaisiin tehokkaisiin läsnäoleviin tiloihin, jossa yhteisön jäsenten tehottomat tilat eivät sabotoi päämääräsuuntautunutta toimintaa.
  • Yhteisöllistä luovuutta voidaan harjoitella myös erilaisin NLP ja draamallisin harjoituksin.
  • Luovuudesta ja mindfulnessista käydään läpi erityisesti Ellen Langerin ajatuksia.
  • Hyväksyvä läsnäolo ei ole vain passiivinen tila, vaan se on aktiivinen leikillinen tila, jossa emme takerru vanhoin oppimiimme luokitteluihin ja ennakkokäsityksiin.
  • Mielikuvitus on keskeinen elementti luovissa flow-tiloissa.

12188417_10153239700621239_382841256_n
Luovuus, tietoisuustaidot, tietoinen hyväksyvä läsnäolo
5. TYÖFLOW

  • Tietoisuustaidot auttavat meitä pääsemään miellyttäviin flowtiloihin työssämme ja erilaisissa luovissa aktiviteeteissa.
  • Työflowssa paitsi rationaalinen tieto myös  tietoisuustaidot ja tunneäly ohjaavat  toimintaa.
  • Luovissa flow-tiloissa, olemme avoimia uudelle informaatiolle, ja olemme valmiit ottamaan vastaan uutta kokemuksellista oppia.
  • Kun teemme työtä poissaolevasti “mindless-moodissa”, virheemme lisääntyvät ja työstä tulee pitkäveteistä, joskus jopa vastenmielistä.  Toki on rutiinitöitä, joita voimme tehdä poissaolon moodissa, mutta niitäkin on välillä hyvä osata tehdä läsnäolevasti.

12204509_10153239748726239_1957566556_n

6. KIITOLLISUUS

  • Kiitollisuus on hyväksi meille.  Väitetään, että se mm. parantaa unemme laatuamme, laskee verenpainetta, vahvistaa ihmissuhteitamme
  • Kiitollisuuden harjoittaminen on ollut tärkeä osa henkisyyttämme. 
  • Kiitollisuutta voimme harjoittaa esim. kiitollisuusmeditaatiolla tai  vaikkapa rukouksella, jos se istuu maailmankuvaamme.
  • Kiitollisuutta voi harjoittaa monin erilaisin harjoituksin vaikkapa kirjoittaen.

12231680_10153261180006239_1426872058_n
Kiitollisuus, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, toivovalmennus, tietoisuustaidot
7. SOSIAALISET TAIDOT

  • Tietoisoisuustaitojen kartuttua, meistä tulee joustavampia, osamme valita tietoisesti sopivan kokemustilan kuhunkin tilanteeseen.
  • Flow-tiloissa voimme saavutta yhteisöllisiä luovia yhteisesti jaettuja kokemuksia, joissa erillisyyden kokemuksemme himmenee. Tunnemme parhaimmillaan olevamme osa yhteisöä, ihmiskuntaa ja jopa luomakuntaa ja universumia.
  • Harjoitamme hyväksyvän läsnäolon vuorovaikutusta, mielemme ja ruumiimme ovat samanaikaisesti samassa paikassa ja ne viestivät samaa viestiä.
  • Omistaudumme läsnäolevan kuuntelun strategiaan: Harjoittelemme kuuntelemaan toista läsnäollen ja keskeyttämättä.
  • Kehitämme emindfulnessia – tietoisuustaitojamme verkossa. Oppiminen virtuaalimaailmassa on usein passiivista, voimme kääntää teknologian aktiivisen kokemuksellisen oppimisen välineeksi.
  • Hyväksyvän läsnäolon kulttuurissa terveiden läsnäolevien ihmissuhteiden merkitys kasvaa.
  • Ongelma poissaolon organisaatiokulttuurissa on mm. tunteiden siirto, kiusaaminen, loukkaantuminen ja eristyneisyyden kokemus.

IMG_0344
Myötätunto, tietoisuustaidot, tietoinen hyväksyvä läsnäolo
8. MIELENOHJAUS

  • Tietoisuustaitojen kautta meistä tulee yhä taitavampia kokemustilojemme ohjaajia.
  • Opimme integroimaan eli yhdistämään itseämme monilla eri tasoilla. Dan Siegelin sanoin, muista harjata aivosi päivittäin!
  • Itsereflektion kautta tulemme tietoiseksi siitä, että ruumiimme ja mielemme ei ole erilisiä toisistaan.
  • Opimme olemaan arvottamatta toista ihmistä ja itseämme.
  • Lakkaamme vertailemasta itseämme toisiin ihmisiin.
  • Otamme vastuun omasta elämästämme ja sen tapahtumista ilman uhriutumista olosuhteille.
  • Koko elämästämme voi tulla läsnäolon täyttämää: voimme optimoida energiamme henkilökohtaisten tavoitteittemme saavuttamiseksi.
  • Mielemme ei ole erillinen ruumistamme, joten mielen ohjauksella, kykenemme säätelemään, ohjaamaan ja integroimaan myös ruumiimme tiloja. Esim. pitkäaikainen stressitila kuormittaa kehoamme stressihormoneilla, samoin esimerkiksi jatkuva pelko- ja vihatila kuormittaa elämistöämme.

12204852_10153250499016239_717144147_n
Karpmanin kolmiodraama (transaktioanalyysi)
Toivovalmennuksessa® jokaiseen toivon elementtiin yhdistetään mindfulness-, mielikuva- tai luovia kehollisia kokemuksellisia harjoituksia. Hyväksyvän läsnäolo synty omasta kokemuksesta.

Kiitos markkinointitoimisto OFRD, jonka nuorten ja innokkaiden työntekijöidenkanssa olen saanut kehittää valmennustani! Erityis kiitokset myös tanssi- ja liiketerapian puolelle Annika Sarvelalle sekä Maija Palsiolle (MyDance). Australialaiselle Jan Sky:lle kiitokset ESI-menetelmän, tilojen kartan, opettamisesta.

Ensisijainen kokemukseni hammaslääkärinä, hypnoterapeuttina, NLP-Trainerinä ja  mindfluness-ohjaajana on ollut terveydenhuollon asiakkaista ja organisaatioista, mutta on ollut ilo saada kokemusta muistakin työorganisaatioista!

Lisätietoa työnohjauksellisista koulutuksistani:  Kati Sarvela esisuomi (at) gmail.com

Tietoisuustaidot facebookissa.

Mitä tapahtuu, kun sinfoniaorkesteri soittaa läsnäolevasti?

Ellen Langer on eräs lempi mindfulness-tutkijoistani. Hän on ollut ensimmäinen virassa oleva naispuolinen Hovardin yliopiston sosiologian professori. Rakastan hänen tutkimuksiaan, koska hänen kokeensa ovat mitä hullunkurisempia.  Hän rikkoo kaikin tavoin stereotyyppistä ajattelua, jossa ihmiset etukäteen luokitellaan tiettyihin luokkiin. Langer teki esimerkiksi taidenäyttelyn, joissa tuntemattomien amatöörien taidetta pistettiin mestarien nimien alle, ja sitten katsottiin, miten ihmiset arvioivat näitä teoksia. Arvanette tutkimuksen lopputuloksen. Teokset saivat ylistäviä arvioita.

WP_20150930_001 (1)

Langer teki erään tieteellisen kokeensa sinfoniaorkesterin kanssa.  Sinfonia soitettiin kapellimestarin johtaessa perinteiseen tapaan ja toisaalta toiseen kertaan erityisen läsnäolevasti.  Läsnäolevasti soitettaessa soittajaa kehoitettiin harjoituksissa kokeilemaan joka harjoittelukerralla hieman erilailla soittamista. Joikainen soittaja teki omaan osuteensa  pieniä, lähes huomaamattomia muutoksia. Soittaja kokeili leikillisesti lukuisia hieman erilaisia soittamisen tapoja.  Lopullisessa versiossa hän sitten soitti sen, mikä tuntui hänestä kaikkein mukavimmalta ja parhaalta tavalta.  Sekä yleisö että soittaja itse pitivät selvästi enemmän versiosta, jonka soittajat olivat luoneet musiikkinsa kokeilevassa ja leikkivässä läsnäolon tilassa.

Edellisissä blogeissa olen pohtinut tehottomia ja tehokkaita tekemisen ja olemisen tiloja sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta työyhteisössä.  Tehokkaat tilat ovat näitä luovia läsnäolon tiloja, joissa emme kategorisoi ihmisiä etukäteen tiettyihin stereotyyppisiin lokeroihin.  Olemme läsnäolevia siinä mitä teemme sekä luovassa työssä olemme avoimen uteliaita, yhteistyökykyisiä ja peilaamme uuden vanhaan, näin tuottaen uutta muotoa asioille.

Työyhteisön johtaja saa työntekijänsä parhaat puolet esille, kun hän on kappelimestari, joka antaa kunkin työntekijän soittaa uusia ja vanhoja kappaleita aina hieman omalla tavallaan.  Hän luottaa työntekijäänsä ja auttaa työntekijänsä luovaan ja läsnäolevaan yhteistyöhön.  Hän kokee itse olevansa ok itsensä ja johtamisensa kanssa, hän kokee työntekijänsä ok:ksi ja asiakkaat ok:ksi.

Kaikkein tärkein työntekijöissä luottamusta herättävä  johtajan ominaisuus on Langerin mukaan se, että hän on itse läsnä, siinä mitä tekee.  Yksinkertaisesti sanottuna, olemme kaikkein viehättävimpiä ihmisiä silloin kun olemme läsnäolon tilassa.

Ellen Langerin minfulness-ajatukset menevät hienosti yhteen minän monien puolien eli kokemustila-ajattelun kanssa.  Ellen Langer käyttää kokemustiloista nimitystä mielen tilatmindsets“.  Tehottomia kokemustiloja ovat tilat, jotka ovat edustavat jäykkää, stereotyyppistä ja ehdollistettua ajattelua.  Tehokkaita tiloja ovat sen sijaan leikilliset, vanhoja ajattelumalleja kyseenalaistavat  ja läsnäolevat tekemisen tilat. Tällöin tekemisestämme tulee olemista. Tämä ei tietty tarkoita sitä, etteikö meidän kannataisi pitää työssä järkeä mukana.  Se, että peilaamme uuden kokemuksen realiteettitajun omaavaan kokemustilaamme, on yksi tärkeä läsnäolon taito. Puhutaan muotoa kokemuksille antavista kokemustiloista. Itse rakastan tätä peilityöskentelyä!

Kun olemme poissaolon mielettömässä tilassa (mindless), katsomme asioita vain kognitiivisesti jäykästi. Luokittelemme asioita vanhalla tavalla. Suhtaudumme tietoon tällöin ikään kuin se olisi riippumatonta ympäristöstä. Saman tehtävän toisto tekee helposti meistä Langerin mukaan poissaolevia.  Tällöin meistä tulee helposti mentaalisesti laiskoja. Olen huomannut tämän konkreettisesti omassa työssäni.  Kuinka helposti hampaita paikatessa ajatukset karkaavatkaan arjen muihin askareisiin tai luoviin ajatuksiin!

Nykyään kiinnitän varsin paljon huomiota siihen, että aina kun apina-ajatusketjut lähtevät liikkeelle,  keskitän huomioni takaisin työhöni, potilaaseen ja hänen hampaaseensa.  Tämä edistää hoitajan, potilaan ja minun yhteistä virtausta, flowtilaa, ja homma sujuu kaikille miellyttävällä tavalla.  Muodostamme parhaimmillaan yhdessä pienen hammaslääkäri-hoitaja-potilas orkesterin, jonka pitäisi soida siten, että parantava elämys ja lopputulos miellyttävät kaikin puolin jokaista ryhmän jäsentä.  Asiakas on ok, hoitaja on ok ja minä olen ok.

Omassa kliinisessä työssäni se, että jokainen ihminen on ainutkertainen tarina, tekee työstäni mielenkiintoisen. Jos ajattelisin tekeväni vain hammasläketieteellisiä temppuja, olisin jo ajat sitten tullut hulluksi.  

ToivovalmennuksessaniI® yhdistän luovia mielikuvaharjoituksia mindfulness harjoituksiin, siten, että ihmisen mielitaju ja läsnäolon taidot työssä paranevat.  Läsnäolo, luovuus ja leikillisyys lisäävät paitsi työviihtyvyyttä myös työn tehokkuutta. Meidän ei tarvitse jäykistyä tehottomien poissaolevien tilojemme vangeiksi!  Toivovalmennuksessa harjoittelemme oman sisäisen maailmamme kokemustilojen tarkkailua, luovaa leikillisyyttä ja teemme perus mindfulness-harjoituksia.  Voin tehdä myös jokaiselle työntekijälle oman kokemustilakartan. Rakennemme kullekin työyhteisön jäsenelle oman stressinhallintaohjelman, jolla pyrimme lisäämään työviihtyvyyttä, luovuutta ja tehokkuutta. Vähemmän voi olla enemmän! On jo paljon tieteellistä näyttöä siitä, että tietoisuustaitojen kehittyminen vähentää tehokkaasti stressiä ja vähentää sairauspoissaoloja!
Olen Kati Sarvela, hammaslääkäri, hypnoterapeutti, NLP-Trainer sekä mindfulness-ohjaaja.     esisuomi @ gmail.com.    Nojaan oman valmennukseni mindfulness teorioihin, hypnoterapiaan, erityisesti minätilojen terapiaan, ja transaktioanalyysiin.

Kun kommunikaatio työyhteisössä ei toimi – ota tietoisuustaitojen oivallus käyttöösi!

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tietoisuustaidoissa alkaa yhdistyä yhä syvällisemmin länsimainen terapeuttinen tieto ja hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness. Henkilökohtaisesti olen jo pitkään tajunnut, että minän monet puolet ovat eräs tapa jäsentää omaa sisäistä kokemustamme. Niiden kautta voimme tulla yhä tietoisemmaksi, mikä olemisemme ja kommunikaatiossamme mättää.  Omat ajatukseni yhteisöille ja organisaatioille ovat kirkastuneet yhteistyössä Taina Siukolan Mindfulness-ohjajaa koulutuksessa sekä yhteistyökumppani OFRD Markkinointitoimiston kanssa.

Jäsennän seuraavassa työyhteisön kommunikaation ongelmia hyväksyvän läsnäolon ja kokemustilojen näkökulmasta.

++++++++++

Käytän Toivovalmennuksessani® ja hyväksyvän läsnäolon prosessissa sanaakokemustila”. Toivo kuvastaa sitä, että me pyrimme pääsemään yhteisöllisessä ja yksilöllissä prosessissamme tilaan, jolla katsomme tulevaa myönteisestä näkökulmasta.  Mitä tällä “kokemustila” sanalla oikein tarkoitetaan?

I. KOKEMUSTILAT

Yhtä kaikki, ne ovat eri puoliamme. Meitä on moneksi. Ne ovat kuin pieniä itsenäisiä ihmisiä sisällämme. Niitä ei määrittele kukaan muu kuin sinä itse.  (Minätilojen terapiassa puhutaan minätiloistaego statesja mindfulnessissa vain tiloista “states” tai mielen tiloista “mind sets”. ) Ne ovat oppimiamme, ehdollistamiamme reagoimismalleja (tehottomat tilat tai puhtaan läsnäolon tiloja (tehokkaat tilat).

Olkoon sitten kysymys parisuhteesta taikka toimivasta työyhteisöstä, meidän on päästävä tietoisen läsnäolon prosessiin. Tämä prosessi on flow-tila jossa tehottomat tilat mahdollisimman vähän häiritsevät luovaa työprosessia.  Otamme itsestämme käyttöön tehokkaat läsnäolevat tilamme.

ESI:llä eli HTT®:llä (Hallitsevan tilan tunnistus) voimme tehdä tiloistamme minätilojen kartan. Sen on hauska tapa lisätä omaa mielitajua. Itsestäni olen tunnistanut parisen kymmentä eri kokemustilaa.

Tässä kokemustilojen kartta ESI:llä tehtynä. Kuva on Jan Skyn kirjasta, Minän monet puolet.  Tässä tapahtumassa hallitseva tila (RAIVO) on ollut suhteessa rikokseen, mutta voimme tehdä kartan myös suhteessa mihin tahansa tapahtumaan, vaikkapa tavoitteeseemme, olkoon sitten kysymyksessä yrityksen tavoite tai henkilökohtainen tavoite. 

WP_20150521_027 (1)

Kokemustilojemme tunnistus on suuri askel nk. metakognitiivisiin taitoihin eli osaamme asettua kärpäseksi kattoon, ilman että samaistumme tiloihimme.

II. KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT IHMISTEN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

Minkälaisia tyypillisiä kommunikaatio-ongelmia meillä on:

– Olet kokemustilassa, joka haluaa kontrolloida kaikkea (joskus esim. vanhemmiltamme omaksuttu tehoton tila).

– Olet kokemustilassa, joka haluaa osoittaa olevansa koko ajan parempi kuin toiset.

– Olet kokemustilassa, joka jatkuvasti mitätöi itseään. (Minusta ei ole mihinkäänepäonnistun kumminkin.)

– Tunnet tilassa itsesi alistetuksi, ja valitset sitten tilan, joka alistaa muitakin.

– Menet puolustusasemiin, josta käsin reagoit tehottomalla tilalla.

III. KUINKA SAADA IHMISET FLOW-TILAAN

Tehokasta tekemisen tilaa harjoittelet erilaisilla, juuri sinulle sopivilla, mindfluness-harjoituksilla. Bodaat kehomieltäsi. Emme ole samasta puusta tehtyjä: Yhdelle sopii luova itsetutkimuksellinen kirjoittaminen, toiselle musiikin tekeminen tai sen läsnä oleva kuunteleminen, kolmannelle perus mindfulness-harjoitukset ja neljännelle vaikka joogaHyödyt siitä, että yhdistät erilaisia mindfulness-menetelmiä.

Tässä esimerkki luovasta kokemustila kirjoittamisesta (Sisäinen teatteri).  Kaisa on maalannut oman kiusatun kokemustilansa sekä pukenut sanoiksi sen tunteet.

sisakansi.indd

Olet etupäässä tehokkaissa läsnäolon kokemustiloissa, ja jos tehottomia tiloja, vanhoja oppimiasi käyttäytymismalleja nousee mielesi pintaan, aistit ja tunnistat ne. Tämän jälkeen mietit kokemustilan viestin ( Esim. Onko tämä oikeudenmukaista?)  ja palaat läsnä olevaan olemisen tilaan.

Kun, et reagoi toisen henkilön tehottomaan tilaan (esim. Ojentava äiti) omalla lapsellisella tilalla (esim. Näsäviisas), voit oppia katkaisemana yhteisöllisen reaktiivisen prosessin ketjunTunnistat omat kokemustilasi, ja osaat valita olemisen tapasi. Tietoisuustaitojesi lisääntyessä integroit, eli yhdistät näitä vanhoja tehottomia tiloja muihin osiisi. Leikillisesti sanoen, lapsellisia tilojasi voi kasvattaa aikuisiksi.

IV. YHDISTÄMINEN

Mitä eheämmäksi eli integroituneemmaksi kasvat, sitä vähemmän menneisyyden opitut kokemustilat ja niiden käyttäytymismallit häiritsevät läsnäoloasi ja työpaikan prosesseja. Olet eheämpi kehomieli, jota menneisyyden haamut eivät kiusaa. Tämä on luonnollisesti ideaali tila. Olet täydellisesti integoitunut ja läsnäoleva.

Tuskin kukaan on niin täydellinen, ettei esimerkiksi haastavassa stressitilanteessa joskus luiskahtaisi tehottomaan tilaan. Osa hyväksyvän läsnäolon prosessia on se, että hyväksyt oman ikuisen keskeneräisyytesi. Eheytymisesi edistyessä voi käydä niin, että huonot puolesi, osoittautuvatkin suurimmiksi vahvuuksiksi. Saattaa olla vaikkapa niin, että oma luovuutesi avautuu! Se on oikeastaan melkoinen paradoksi, että mitä paremmin tunnemme heikot puolemme, sitä vähemmän ne sabotoivat elämäämme.

WP_20140728_002 (1)

Tässä oli konkreettisen Toivovalmennukseni® perusperiaatteita vuorovaikutuksen läsnäolevan prosessin näkökulmasta.  Kuljeta oma organisaatiosi läsnäolon prosessiin!  Sellainen syntyy, kun ihmiset saavuttavat mielitajua!  Räätöin juuri sinun työyhteisöllesi sopivan tietoisuustaito eli mindfulness-koulutuksen!   Koulutan Toivovalmennukseni® lisäksi myös Taina Siukolan monipuolisen Mindfulness työssä mallin mukaisesti.   Lisätietoja:  esisuomi @ gmail.com.  Olen hammaslääkäri, hypnoterapeutti, NLP-Trainer ja Mindfulness-ohjaaja.

Hyväksyvää läsnäoloa – kokemustilat organisaatiopyskologiassa

Oma innostukseni on suuntautunut hyväksyvässä läsnäolossa nimenomaisesti erilaisiin kokemustiloihimme. ESI – työkalulla eli hallitsevan tilan tunnistuksella pyrimme tunnistamaan tilojani. Oma taustani on minätilojen terapiassa, hypnoterapiassa, transaktioanalyysissä ja mindfulnessissa.

Perusolettamukseni on, että jokaisella meillä on mahdollisuus hyväksyvän läsnäolon kautta alkaa aistia, havainnoida ja luokittelella erilaisia oppimiamme tiloja, niiden tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Meissä on ikään kuin monta ihmistä sisällämme.  Ne voivat olla vanhemmiltamme tai vaikkapa muilta aikuisilta omaksuttuja kokemustiloja (parent state), aikuisia kypsiä tiloja (adult state) tai lapsellisia tiloja (child state).  Kun opimme hyväksymään ja tuntemaan itseämme, ja tilojamme, alamme suhtautua hyväksyvämmin myös toisiin ihmisiin.  Voimme kannustaa toinen toisista parhaita puoliamme esiin.

Epätäydellisyyden hyväksyminen ja sen mukanaan tuoma myötätunto, auttaa meitä eteenpäin organisaatiossa. Pääsemme irti perfektionismista ja reaktiivisesta käyttäytymistä. On inhimillistä, että joskus stressitilassa saattaa ärhäkkä puolemme aktivoitua.  Mitä enemmän saamme itsellemme tietoisuustaitoja, sitä nopeammin ikävä tunnetila liukenee.  Emme voi estää esimerkiksi vihatilaa nousemasta mieleemme, mutta voimme saada sen liukenemaan nopeammin pois mielestämme.  Liukenemista auttaa se, että havainnoimme tunteen ja tunnistamme, mitä tila meille kertoo, ja milloin tila on meissä syntynyt. Usein, kun emme tunne ja ohjaa puoliamme, kaadamme reppujemme vanhaa sisältöä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse.

Tietoisuustaitojen kasvaessa, opimme näkemään, että voimakkaat emootionaaliset kokemustilat ovat vain veteen maalattuja, ja niiden energian voi käyttää toisin, vaikkapa luovuuteen ja uuden rakentamiseenTyöyhteisössä ärhäkkä kokemustilamme aktivoi liian helposti toisen henkilön kiukkuisen tilan ja niin edelleen. Seurauksena on ketjureaktio. Olemme tällöin reaktiivisia.

Meistä kasvaa proaktiivisia oman tietoisuutemme ohjaajia,  silloin kun kykenemme valitsemaan minkä tiloistamme kulloinkin otamme hallitsevaksi, yrityksen, yhteisön ja omien päämääriemme saavuttamiseksi. Olemmevoittajia“, kun kykenemme reagoimaan toisen vihaan tai kiukkuun myötätunnolla.  Vähitellen huomaamme, että huomiomme keskipiste suuntautuu ensisijaisesti intohimoiseen prosessiin, joka johtaa meitä ikään kuin sivutuotteena päämääriimme, joiden kanssa olememme sinut.

Oma tutkimusretkeni mieleni sopukoihin on ollut intohimoni. Minulle prosessi on jo pitkään ollut tärkeämpi kuin päämäärä. Se on tuottanut minulle valtavasti uutta oivallusta ja elämänsisältöä.  Siinä sivussa on jo alkanut tulla yhä uusia työtilaisuuksia, jotka ovat olleet minulle vasta oikeastaan toissijaisia.  

kirjat

Työpaikka, joka osaa kouluttaa ja auttaa ihmisiä tietoisuustaitoihin, auttaa ihmisiä kohtaamaan itseänsä ja yhteisön jäseniä myötätuntoisia.  Se edistää terveyttä, tuloksellisuutta, myötätuntoa ja jouhevaa vuorovaikotusta  koko työyhteisössä.  Työpaikan stressitaso laskee samalla.  Meidän ei tarvitse olla työpaikalla vain tekemässä tulosta,vaan hyvä työpaikka antaa myös merkityksellisyyttä elämäämme! Tietoisuustaidot ovat organisaatiossa “winwinjuttu. Kaikki voittavat! Hyväksyvän läsnäolon ja mielikuvaharjoitusten  – Toivovalmennuksen –  avulla voimme laajentaa tietoisuuttamme. Mikä parasta, stressi ja jopa fyysiset sairaudet vähenevät, kun ihmisillä on tietoisuustaitoja!

On kummallista kuinka muutos yhdessä työntekijässä, voi johtaa muutokseen koko työyhteisössä.  Meidän ei tarvitse muuta kuin avata myötätunto omaa itseämme kohtaan, ja joskus siinä sivussa työpaikan koko ilmapiiri saattaa muuttuaMyötätunto itseä kohtaan nimittäin kasvattaa myötätuntoa myös toista ihmistä kohtaan.Tämä edellyttää tietysti johdolta hyväksyvän läsnäolon asennetta: kannustavaa ja avointa dialogin ilmapiiriä. Suomessa näkee edelleen aivan liikaa hierarkkista ja vanhanaikaista johtamista.  

Myönteisen muutoksen eteneminen edellyttää tietty, että ihmiset ovat löytäneet työyhteisössä paikan, jossa he voivat toteuttaa omia vahvoja kokemustilojaan työyhteisön yhteisen päämäärän suuntaan. Henkilökunnan pitää olla myös sinut yrityksen arvojen kanssa. Väärä henkilö, väärässä paikassa, voi aiheuttaa turhaa stressiä työyhteisöön. Samoin stressiä tuottaa myös se, että yrityksellä on hienotjulkiteoriat” (arvot, missiot, visiot), ja käyttöteoria eli käytäntö onkin sitten aivan toista.  Tämäkin on valitettavan tavallista edelleen tänä päivänä.

On myös työpaikan etu, että ihmiset löytävät omien vahvuuksiensa mukaiset asemat työpaikassa. Meidän ei tarvitse olla aina samaa mieltä keskenämme.  Elämän hienoin asia on se, että olemme erilaisia ihmisiä. Kuinka saattaa erilaiset vahvuutemmeerilaiset kokemustilammeyhteiseen päämäärään, edellyttää vapaata, myötätuntoista ja arvostavaa vuorovaikutusta. Hyväksyvän läsnäolon yhteisöllistä prosessia. Meidän on saatava turvallisin mielin ilmaista erilaiset mielipiteemme, ilman että meitä kritisoidaan. Itse kunkin on tehtävä töitä sen eteen, että omat lapselliset kokemustilat kasvavat aikuisiksi.

Älä välttele konflikteja vaan iloitse ihmisten erlaisuudesta. Sitä voi käyttää uuden oivalluksen välineenä! Erilaiset kokemustilamme ja niiden erilaiset ajattelumallit ovat luovan ja innovatiivisen ajattelumme maaperää.

Älä juutu kiinni vanhoihin opittuihin kokemustiloihisi ja niiden ajattelumalleihin.  Voit syventää olemassa olevien kokemustilojesi maailmankatsomusta. Voitpäivittäätilojasi. Voit rakentaa uusia tiloja myös opiskelemalla ja vaikka leikkimällä draamallisesti olevasi joku toinen ihminen.  

WP_20140728_002 (1)


Monikulttuurisessa maailmassa se, että sinua on moneksi, tekee sinusta joustavamman, armollisemman, leikillisemmän, luovemman  ja myötätuntoisemman. “Besser-wisseritovat kiinni jäykissä ajattelumalleissansa. Silti hekin voivat olla tärkeitä ja hyödyllisiä henkilöitä työpaikallamme!

Se, että on vain yksi oikea tapa katsoa maailma, on yksinkertaisestiout of date“.  Älä unohda faktoja ja kehitä jatkuvasti realiteettitajuasi. Luovat ajatuksemme on syytä aina peilata tosiasioihin! Kuljeta työyhteisösi tietoisuustaitojen avulla toivoon ja tulokselliseen, yhteiseen hyväksyvän läsnäolon prosessiin.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013

Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 20121

Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015