Työpaikalla tappelevat sisäiset tilat – Mindfulness ja transaktioanalyysi

Länsimaissa on hieno mietiskely- ja terapiaperinne, jonka ajatuksia on helppo yhdistää tietoiseen hyväksyvää läsnäoloon eli mindfulnessiin.  Onhan hyväksyvän ja myötätuntoisen läsnäolon kokemus monien luovien terapiasuuntausten kulmakivi.  

Länsimaisen perinteen kautta mindfulness laajenee konkreettisiksi käytännönsovellutuksiksi esimerkiksi työpaikoille.  50-luvulla kehitetty transaktioanalyysi sopii erinomaiseksi oivallustyökaluksi työpaikan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.  Sehän lähtee liikkeelle siitä, että ihminen muodostuu erilaisista minätiloista (ego states), mikä on myös minätilojen terapian lähtökohta (minulle minätilojen terapia on ollut lähtökohta tietoisuustaitoihin vrt. Sisäinen teatteri -kirjani).   Nykyään itse kutsun näitä tilojamme tietoisuustaidoissa ihan vain kokemustiloiksi.    


Kokemustilamme on opittuja käyttäytymismalleja.  Ne ovat syntyneet joko matkimalla aikuisia tai käyttäytymisen toiston kautta:

12092211_10153202442016239_515953170_n

Transaktioanalyysi auttaa meitä ymmärtämään omia tilojamme.  Minulla on esimerkiksi melkoisen älykäs Tuomas-tila, joka epäilee kaikkea.  Olen omaksunut sen vanhemmalta luonnontieteelliseltä materialistisen maailmankatsomuksen omaavalta  tiedemieheltä.  Se haluaa nähdä faktoja. Se rakastaa numeroita, logaritmeja ja yhtälöitä.  Tuomas haluaa saada kaikesta tieteellistä näyttöä.  Se ei usko mihinkäänhömppään“, johon se sijoittaa kaiken, josta ei ole tieteellistä näyttöä.

Minulla on useita melko tasapainoisia aikuisia tiloja. Ehkä niistä mainittavin on Itkijänainen, joka on kokonaisvaltaisesti viisas, monista tiloista yhdistynyt kokonaisvaltaisesti viisas arkkityyppinen naistila. Se on luova ja leikillinen.  Se osaa itkeä.  Itijänaiseni murehetii  ja yrittää parantaa Äitimaan haavoja ja se on huolissaan maailman kaikkien lasten tulevaisuudesta.  Tämä tila on ajat sitten potkaissut kaikki logaritmit helvettiin. Se uskoo elämänkokemuksen tuottamaan tuhansia vuosia vanhaan ihmiskunnan viisauteen.

Minulla on lapsitila, nimeltään Tyttönen, joka suuttuessaan kiukuttelee, huutaa,  oikuttelee ja joskus pakenee paikalta.  Silloin kun Tyttönen valtaa mieleni, se ei kykene olemaan juuri lainkaan toiselle läsnä. Se on lapsellisessa muodossansa melkoisen harvinainen vieras nykyään.  Viimeksi se tuli esille melanooma-diagnoosini aikoihin.  Ehkä olen onnistunut kasvattamaan sitä aikuisemmaksi, ja se ilmaisee itseään nykyään mm. soittaen haitaria ja maalaten.  Unelmoin lapsena haitarinsoitosta, mutta minulle ei koskaan hankittu sitä.  Nyt minulla on haitari, jaMetsäkukkiaalkaa sujua jo melko mukavasti.  Vieläkin silloin, kun Tyttöseni hallitsee mielen näyttämöäni, saatan surussani joskus sortua syömään.  Tämä tila kun hakee lohtua itselleen ahtamalla itseensä liikaa ruokaa.  Nykyään osaan onneksi suhtautua  jo tähänkin tapaani myötätuntoisemmin.  Ehkä siksi se syö suruunsa harvemmin.  

Silloin kun olemme työpaikalla aikuisessa tiloissa, olemme läsnäolevissa tiloissa, tässä ja nyt.  Voimme olla esimerkiksi läsnäolevissa leikillisessä, yhteistyökykyisessä, muotoantavassa tai toisiamme kannattelevissa aikuisissa tiloissa. Tällöin työpaikalla vuorovaikutussuhteet toimivat ihanteellisesti. Toisaalta on tärkeää, että meillä on erilaisia aikuisia tiloja.  Jos kaikki ovat vain leikillisessä tilassa tai toinen toistaan kannattelevassa tilassa, homma ei etene.  Tarvitsemme ihmisiä, joiden aikuiset tilat ovat erilaisia!  

Vuorovaikutussuhteet toimivat myös huonosti, silloin kun meissä on poissaolevia vanhemmilta omaksuttuja “mindless- tiloja”.  Tälläinen tila voisi olla vaikka ojentava, opastava ja autoritaarinen isähahmo, joka hypyttää muita. Se voi olla opittu käyttäytymismalli vaikkapa isältä.  Tähän yleensä reagoidaan hyvin herkästi lapsitilalla.  Autoritaarinen pomo aktivoi työntekijänsä lapsitilan. Tämä voi olla nöyrä, ylisopeutuvainen hypytettävä, tai sitten se voi olla vaikka kiukutteleva oikkupussi, sellainen kuin minun Tyttöseni. Tällaisessä typaikkatilanteessa se ei ehkä paiskoisi ovia, mutta sattaisi ottaa martyyri-ilmeensä.


Transaktioanalyysi auttaa meitä ymmärtämään työpaikkamme vuorovaikutussuhteita.  Kun opimme tunnistamaan ehdollistamamme käyttäytymismallit, jotka ovat esteenä läsnäolevalle vuorovaikutukselle, voi työpaikkamme vuorovaikutussuhteet toimia huomattavan paljon jouhevammin.  Tärkeä osa läsnäoloa on oppia tunnistamaan omat opitut käyttäytymismallit, jotka ovat esteenä hyväksyvälle läsnäololle.
Liian monet työpaikat ovat tappelevien lapsitilojen ja opittujen jäykkien vanhempien taistelukenttiä.  Ihmiset ovat samaistuneena opittuihin poissaoleviin tiloihinsa, jotka ovat energiasyöppöjä. Kun ihmiset osaisivat olla aikuisesti läsnä toinen toisilleen, säilyisi työpaikan ilmapiiri huomattavan paljon parempana.  Suurin askel työpaikan hyvään ilmapiiriin, on lähteä tutkimaan omaa takapihaansa: Minkälaisia tiloja minun sisälläni mahtaa piileskellä?  Miten voin oppia erilaisilla tietoisuustaitoharjoituksilla havainnoimaan, aistimaan ja kasvattamaan itseäni ja tilojani? Miten opin ohjaamaan omaa Sisäistä teatteriani kohden omia ja yhteisöllisiä päämääriäni?`
Jokainen meistä on epätäydellinen ja enemmän tai vähemmän rikkinäinen.  Tämän myötätunnon kun oivaltaa itseään ja muita kohtaan, elämästä tulee paljon kevyempää.

Kuinka saatamme työyhteisön hyväksyvän läsnäolon prosessiin, flow-tilaan?

Jatketaanpas vielä tätä Inside Out dynamiikkaan syvällisempää paneutumista. Meitä on siis moneksi, ja peilaan omaa ajatteluani mindfulnessista, minätilojen terapiasta ja transaktioanalyysista saamaani oppiin.

Kirjoitin edellisessä jutussani meidän minämme eri puolista, jotka saattavat aiheuttaa tehottomuutta työyhteisössämme tai sen tiimeihin.  Jos ryhmässä on henkilöitä, jotka jatkuvasti ovat organisaation päämäärän kannalta tehottomissa kokemustiloissa, häiriintyy yhteisön hyväksyvän läsnäolon prosessi.  Kertauksena flow-tilan kannalta tehottomat, tai jopa sabotoivat tilasi, saattavat sijoittua esimerkiksi seuraaviin tilaluokkiin, (yli)kriittinen, ailahteleva, häiriköivä, ylisopeutuvainen tai vastarannankiiski.  Luokkia voi olla muitakin, mutta nämä ovat tyypillisiä.

On selvää, että jos ihminen stressaantuu, tehottomat tilat ovat hyvin helposti mielen pinnalla. Vatvomme menneitä, ja toistamme vanhoja oppimiamme joskus hyvinkin lapsellisia käyttäytymismalleja. Tämä on osa inhimillisyyttämme. Näiden tilojen “liuottamista” pois mielestä kannattaa harjoitella päivittäisten mindfulness-harjoitusten avulla. Työpaikassa kannattaa ruokkia hyväksyvän läsnäolon ilmapiiriin, mikä on vastalääkettä stressille. Jos vakavaa ja toistuvaa työuupumusta on, kannattaa hakea työnohjaus/terapia/lääkäri apua. Joskus eivät pelkät mindfulness-harjoitukset eivät auta (esim. pitkäaikaista unettomuutta ja asioiden jatkuvaa vatvomista).

11998703_10153606848554375_475571840_n

Tehottomat tilamme eivät ole pelkästään huonoja.Kannattaa kuunnella , että onko “tehottomilla” tiloillasi jotain tiimin kannalta hyödyllistä sanottavaa. Nämäkään tilat kun eivät ole aina tyhmiä, vaan niillä voi olla joskus viisasta sanottavaa, kunhan autamme niitä kasvamaan aikuisen minämme yhteyteen ja kypsiin käyttäytymismalleihin.

Mitä ovat meissä sellaisia olemisen tiloja, jotka saavat meidät yhteiseen tavoitteen suuntaiseen flow-tilaan. Nämä hyvän kommunikaation kannalta toimivat tilat sijoittuvat yleensä seuraaviin luokkiin. Yhteistä näille kaikille minäntiloille on, että ne ovat LÄSNÄOLON TILOJA.

Tiimin kannalta tehokas kokemustila voi olla:

1. KANNATTELEVA

Luotat ja kannattelet itseäsi, mutta kannattelet ja kannustat myös muita uusiin ideoihin. Sinulla saattaa olla myös oraganisoimistaitoja, jolla kannattelet koko prosessin etenemistä.

2. MUODON ANTAJA

Osaat jäsentää prosesseille rakenteita ja kykenet jämäkkään, mutta  rakentavaan kritiikkiin ja palautteeseen, jotta prosessi pysyy rajoissa, joissa sen on syytä pysyä. Joudumme seulomaan jatkuvasti ideoista epäolennaiset pois. Muodonantajalla on hyvä realiteettitaju ja tiedot faktoista. Hän auttaa ihmisiä keskittämään energiansa olennaiseen.

3. YHDESSÄ LUOVA

Tähän tilaluokkaan sijoittuva tila osaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa.  Se tietää, että yhdessä voidaan olla enemmän kuin vain osien summa.  Tällainen tila osaa kuunnella ja peilata toisen ihmisen tiloja, ilman arvottamista ja tuomitsemista. Hän osaa käyttää toisten ihmiset tiloja peilinään.

4. LEIKILLINEN

Tällaiseen luokkaan menevä tila on utelias, hullutteleva ja sillä on mielikuvitusta. Se löytää uusia ideoita ja tekee aluksi hullunkin tuntuisisa ehdotuksia, joista jotkut saattavat olla hyvinkin toteutettavissa.

*

Toimiville tiloille, toisin kuin tehottomille tiloille, on tyypillistä, että olet näissä tiloissa läsnä asiakkaillesi ja tiimisi jäsenille. Et vain jäykästi takerru johonkin menneeseen ja vanhentuneeseen ajattelumalliin, mikä vie joustavuuttasi.  Näiden luokkien tiloissa ihmisten vuorovaikutus suhde on hyväksyvä:  Minä olen OK – Sinä olet OK – He (esim. asiakkaat/muut työntekijät) ovat OK.  Tyypillistä hyväksyvän läsnäolon tehokkaassa tiimissä on  proaktiivisuus eli oma-aloiteellisuus; uhriutumattomuus ja vastuunotto omasta toiminnasta.  Meidän ei tarvitse jäädä olosuhteittemme heittopussiksi, vaan voimme aktiivisesti vaikuttaa todellisuuteen omilla ajattelu- ja toimintamalleillamme.

Tietoisuustaitojesi kehittymisen kautta, voit oppia tunnistamaan ja vaihtelemaan eri tilojasi.  Ryhmän etu on se, että siinä on erilaisia vahvuuksia.  Sitä parempiin flow-tiloihin tiimi pääsee, mitä vähemmän tehottomat tilat lukkiuttava yhteisöllistä hyväksyvän läsnäolon virtausta. Jokun henkilön vahvuutena voi olla leikillisyys  ja toisella vaikkapa vahvuutena orgnaisoimistaidot ja kolmannella muotojen anto.  On eduksi kehittää itselleen useammmanlaisia kokemustiloja. Kykenemme kasvattamaan esiin aina vian uusia puolia esiin itsestämme.Näin lisääntyy joustavuutemme, joka on olennainen osa läsnäoloa.  Emme toista aina vain oppimiamme vanhoja toimintamalleja, vaan otamme myös uusia haasteita vastaan!

Hedelmällisessä ja toimivassa tiimissä ihmisen sisäiset tilat ja työntekijöiden väliset tilat vaihtelevat jouhevasti.  Ihmiset eivät jää koukkuun tehottomiin olemisen tiloihin, vaan he jouhevasti kykenevät kuljettamaan itsensä tehokkaisiin tiloihin.  Tämä edellyttää työyhteisössä sallivaa, hyväksyvän läsnäoon ilmapiiriä, jossa pidetään huoli siitä, ettei henkilökunta ylikuormitu. Stressi helposti saa esiin meistä tehottomia puoliamme.

Tietoisuustaitokoulutus, työn oikea rytmitys ja erilaiset hyväksyvän läsnäolon harjoitukset tekevät työstä miellyttävämpää ja voimme oppia hallitsemana stressiämme.  Tietoisuustaitojemme kasvaessa havaitsemme yhä taitavammin, koska olemme epäedullisessa olemisen tilassa ja kykenemme jouhevasti vaihtamaan tehokkaaseen olemisen tilaan.

Hyväksyvän läsnäolon organisatiossa johto joutuu tiedostamana sen, että ihmiset eivät ole koneita.  He tarvitsevat riittävästi lepoa, sopivan kokoisia haasteita ja rytmisyyttä tekemiseen, jotta luovuus kukkii. On inhimillistä, että stressaantuneena ja väsyneenä  parhaat puolemme eivät joskus tule esiin. Voimme oppia palautumaan stressistä mm. liikunnalla, kulttuurilla ja mindfulnessharjoituksilla.

Mikä parasta, kun hyväksyvän läsnäolon prosessi onnistutaan työpaikalla luomaan, edistää se myös työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työstä itsestään tulee palkitsevaa.  Sairauspoissaolot vähenevät ja keskittymiskyky paranee. Ideaalitilanteessa kaikki voivat hyvin: Työpaikan tehokkuus, hyvinvointi  ja ilmapiiri paranevat.  Ihmiset voivat hyvin, kun he yhteisöinä ja yksilöinä tekevät töitä henkisen kasvunsa eteen.

Omassa kliinisessä työssäni kykenen aistimana, kun olemme potilaan ja hoitajan kanssa yhteisessä flow-tilassa. Hoito sujuu vaivattomasti, nopeasti ja työn laatu on hyvää. Työn rasittavuus vähenee.

Pyydä tarjousta: 

Toivovalmennuksessani® yhdistän mindfulnessista ja minätilojen terapiasta saamaani kokemusta työyhteisön hyvinvoinnin ja tehokkuuden lisäämiseen.  Kysy tarjousta!  Räätälöin työpaikallenne oman koulutuksen. Esimerkiksi kahden päivän koulutuksessa voimme lähteä tutustumaan mindfulnessin ja kokemustilojemme maailmaan. Teemme useampia (luovia) mindfulness käytännönharjoituksia ja teemme omat henkilökohtaiset stressinhallintaohjelmamme! Jotta voimme maksimoida tehomme, on meidän opittava tekemään työtä rajojamme kunnioittaen!  Halutessanne voin tehdä jokaiselle tiiminjäsenelle kahdenkeskeisesti yksilöllisen ESI® minätilojen kartan (45 minuuttia/hlö), joka lisää aimo hyppäyksen itsetuntemustasi. Toivomyönteinen kuva tulevaisuudestaauttaa meitä myönteisiin yhteisöllisiin ja yksilöllisiin päämääriin ja tavoitteisiin.  esisuomi @ gmail.com 

LUETTAVAA:
Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013
Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 2012
Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Virtaava ja luova yhteisö – Tunnista tehottomat tilasi!

Kävin katsomassa eilen elokuvanInside out“.  Se oli mielestäni hyvä. Elokuvaa on kritisoitu asioiden yksinkertaistamisesta, mutta eikö ole hyvä tehdä kansantajuisesti asioita, jotta useampi ymmärtäisi asian? Tämä elokuva toi hauskasti esille sisäisen maailmamme monimuotoisuutta ja -tilaisuutta. Meitä kaikkia on moneksi!

Toivovalmennuksessa®  yhdistän erilaisia mielikuvaharjoituksia mindfulness harjoituksiin.  Tärkeä osa oman itsen tiedostamista on, että ihminen oppii paitsi tiedostamana itseään, keskittämään mieltään, myös ohjaaman erilaisia tilojansa.  Tilamme ovat moninainen joukko erilaisia rooleja ja opittuja muita käyttäytymismalleja. Kun opimme tiedostamaan omia tilojamme on mahdollista oppia säätelemään tilojamme.  

Toivovalmennuksen® tavoite on edistää ihmisten ja organisaatioiden itsensä tiedostamista, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luovuutta. Käytän hyväksi menetelmässä myös Jan Skyn tilojen kartaa (ESI eli HTTHallitsevan tilan tunnistus). Organisaatiossa teen tämän kartoittamistyön kahdenkeskisesti, koska meillä on oikeus valita, kenelle haluamme paljastaa tilamme.  Kartoitustyötä voi myös harjoitella tekemään itse, ohjeitteni mukaan.

sisakansi.indd

Voimme vapaasti tutkia ja nimetä erilaisia tilojamme.  Jotkut nimeävät niitä adjektiivein (vihainen tila), toiset värein (punainen tila) ja jotkut eläimen nimin (susi) tai mielikuvitusnimin (Rouva Hankala).  Yleensä kaikilla tiloillamme on jokin myönteinen tarkoitus.  Mitä paremmin opimme flow- ja meditaatiotilojen kautta tuntemaan itseämme, sitä paremmin opimme ymmärtämään tilojemme myönteisiä tarkoituksia.
Hyväksyvän läsnäolon organisaatiossa, ihmiset osaavat harjoittaa hyväksyvän läsnäolon taitoja ja he oppivat kommunikaatiossa pääsemään yhä paremmin hyväksyvän läsnäolon prosesseihin, jotka ovat virtaavia yhdessä tekemisen (luovia) tiloja.  

Työnteko saa olla hauskaa, ja työntekijät osaavat fokusoida huomionsa työtehtäväänsä.  Tämä merkitsee sitä, että sabotoivat tilamme eivät terrorisoi flow-virtaustaSabotoivat tilamme ovat usein lapsitilojamme tai ne voivat olla tiloja, joita olemme oppineet lapsina vanhemmiltamme.  Aika usein työpaikat ovat lapsitilojen tappelunäyttämöjä.  Olen nähnyt mm. kiukuttelevia, nenäkkäitä, vihaisia, eristyviä, ilkeitä  ja marttyyritiloja. (Joitakin niistä myös itsessäni!)

 Nämäkin tilat ovat arvokkaita osia meitä.  Meidän tulisi vain auttaa niitä kasvamaan aikuisiksi!  Jo pelkkä niiden tunnistaminen ja tiedostaminen lapsuudenreaktiomalliksi, auttaa meitä eteen päin kohden virtaavaa työyhteisöä.  Kun tunnistamme tilan, emme heittäydy sen käyttäytymismalliin, vaan vaikkapa hengitämme muutaman kerran syvään, ja tila yleensä liukenee.   Joskus tilalla voi olla arvokasta sanottavaa, mutta tietoisuutaitojemme kehittyessä, kykenemme ilmaisemaan  asian yhä tiedostavammin ja rauhallisemmin, joskus hyödyllisenkin sanoman.

Erityisesti hallitsevana tilana nämä sabotoivat tilat estävät vapaata ajatusten virtausta työyhteisössä tai vaikkapa parisuhteessa.  Hallitsevat tilamme voivat vaihdella, ja hyväksyvän läsnäolon prosessissa meidän tulisi kyetä ohjaamaan itsemme tilaan, joka edistää yhteisön yhteistä päämäärää.   Joskus useampi tilakin meissä voi palvella tätä tarkoitusta.

On hyvä, että joskus kriittinenkin tila käväisee hallitsevana, mutta jos se aina hallitsee tiimissämme, voi se sabotoida yhteisön päämäärätietoista flowtilaa.  Toki joskus ihmisen työtehtävä voi olla sellainen, että tila on hallitsevanakin hyödyllinen.  Olet esimerkiksi laaduntarkkailija.

Toimivassa yhteisössä päästään tilaan jossaMinä olen OK ja sinä olet OK“. Tästä hyväksyvästä suhtesta nousevat tekemisen flow-tilat!  Suhtaudumme toisiemme olemisen tiloihin hyväksyvästi emmekä reaktiivisesti.  Mikäli jollain henkilöllä on jatkuvasti tehoton kokemustila hallitsevana, tulisi tietty tietoisuustaidoilla varustetun johdon jotenkin puuttua asiaan.  Ei ole hyvä jos tiimissä yksi tai useampi soutaa väärään suuntaan. Tietoisuustaitoja omaavassa yhteisössä, sen jäsenet kykenet vaihtamaan itsensä sopivaan olemisen tilaan!

Tilat, jotka koko ajan hallitsevana tilana saattavat häiritä yhteisömme luovaa päämäärätietoista virtausta ovat esimerkiksi seuraavat. (Voimme kutsua niitä vaikka tehottomiksi tilaluokiksi!).   Ne estävät vallitsevina työtiimin flow-tilaan pääsyä.  

WP_20150110_005

TEHOTTOMAT TILALUOKAT:

*

KRIITTINEN TILA (minä olen OKsinä et ole OK)
Uskot, että itse teet asiat oikein ja paremmin kuin muut. Usein holhoat, kiellät tai jopa vainoat joitain tiimin jäseniä näkökulmallasi.

*
AILAHTELEVA TILA

(minä olen OK- sinä et ole OK)
Tämä oikutteleva lapsitila, vaihtelee jatkuvasti mielipiteitään ja halujaan.

*
HÄIRIKÖIVÄ TILA

(minä olen OKsinä et ole OK)
Tämäavuliastila tekee jatkuvasti toisen puolesta asioita, koska on sitä mieltä, että hoitaa asiat paremmin kuin toinen.  Tällainen tila voi olla kovinkin touhukas ja kiireinen.

*
YLISOPEUTUVAINEN TILA

(en ole OKsinä olet OK tai en ole OKsinäkään et ole OK)
Tämä tila haluaa sopeutua kaikkeen ja se haluaa miellyttää kaikkia.  Johtajana tällainen tila hallitsevana väsyy, koska koskaan et voi koskaan riittävästi miellyttää kaikkia.

*
VASTARANNAN KIISKI

(minä olen OKsinä et ole OK tai minä en ole OK mutta sinäkään et ole OK)
Tämä tila on aina eri mieltä. Ovat asiat sitten niin tai näin, niin ne ovat aina väärinpäin.

*
PIITTAAMATON TILA

(minä olen OKsinä et ole OK tai olet yhdentekevä)
Tämä minätila on levoton eikä pysty keskittymään mihinkään. Se vähät välittää muiden ongelmista ja siirtää vastuuta tapahtumista aina toisille ihmisille.  


Edellä olevat tilat ovat osa inhimillisyyttämme. Kaikilla meillä on lapsellisia puolia. Vallitsevana tilana ne saattavat pahastikin sabotoivat päämääriämme. Suuri edistysaskel omissa metakognitiivissa taidoissa on se, että alkaa tunnistaa omat tilansa. Nämä samat tilat voivat olla suuria luovuuden lähteitä, kun opimme kasvattamaan niitä aikuisiksi tiloiksi.

Ikävät tunnelatautuneet lapselliset tilamme voivat olla nopeasti liukenevia, me tunnistamme ja huomaamme ne, mutta hyväksyvällä läsnäololla, ne voivat poistua nopeasti tarpeettomina mielemme näyttämöltä.  Saamme samalla niiden energian valjastettua positiivisiin päämääriin.

Kannattaa miettiä, onko omissa kokemustiloissa joitakin tiloja, jotka kuuluvat näihin luokkiin. Jos on, niin opettele harjoittelemana myötätuntoa kyseisiä tiloja kohtana. On aika kasvattaa ne aikuisiksi!  On mahdollista oppia olemaan torjumatta tilaa, mutta on myös mahdollista olla samaistumatta tilaan.

 Tietoisuustaitoja on se,että kykenet vaihtamaan olemisesi tilan kutakin päämäärää parhaiten palvelevana tilaan. Joskus voit hyödyntää moniakin tilojasi vuorotellen!

Pyydä tarjousta: 

Toivovalmennuksessani® yhdistän mindfulnessista ja minätilojen terapiasta saamaani kokemusta työyhteisön hyvinvoinnin ja tehokkuuden lisäämiseen.  Kysy tarjousta!  Räätälöin työpaikallenne oman koulutuksen. Esimerkiksi kahden päivän koulutuksessa voimme lähteä tutustumaan mindfulnessin ja kokemustilojemme maailmaan. Teemme useampia (luovia) mindfulness käytännönharjoituksia ja teemme omat henkilökohtaiset stressinhallintaohjelmamme! Jotta voimme maksimoida tehomme, on meidän opittava tekemään työtä rajojamme kunnioittaen!  Halutessanne voin tehdä jokaiselle tiiminjäsenelle kahdenkeskeisesti yksilöllisen ESI® minätilojen kartan (45 minuuttia/hlö), joka lisää aimo hyppäyksen itsetuntemustasi.  Toivomyönteinen kuva tulevaisuudestaauttaa meitä myönteisiin yhteisöllisiin ja yksilöllisiin päämääriin ja tavoitteisiin.  esisuomi @ gmail.com 

LUETTAVAA:
Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013
Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 2012
Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Hyväksyvää läsnäoloa – kokemustilat organisaatiopyskologiassa

Oma innostukseni on suuntautunut hyväksyvässä läsnäolossa nimenomaisesti erilaisiin kokemustiloihimme. ESI – työkalulla eli hallitsevan tilan tunnistuksella pyrimme tunnistamaan tilojani. Oma taustani on minätilojen terapiassa, hypnoterapiassa, transaktioanalyysissä ja mindfulnessissa.

Perusolettamukseni on, että jokaisella meillä on mahdollisuus hyväksyvän läsnäolon kautta alkaa aistia, havainnoida ja luokittelella erilaisia oppimiamme tiloja, niiden tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Meissä on ikään kuin monta ihmistä sisällämme.  Ne voivat olla vanhemmiltamme tai vaikkapa muilta aikuisilta omaksuttuja kokemustiloja (parent state), aikuisia kypsiä tiloja (adult state) tai lapsellisia tiloja (child state).  Kun opimme hyväksymään ja tuntemaan itseämme, ja tilojamme, alamme suhtautua hyväksyvämmin myös toisiin ihmisiin.  Voimme kannustaa toinen toisista parhaita puoliamme esiin.

Epätäydellisyyden hyväksyminen ja sen mukanaan tuoma myötätunto, auttaa meitä eteenpäin organisaatiossa. Pääsemme irti perfektionismista ja reaktiivisesta käyttäytymistä. On inhimillistä, että joskus stressitilassa saattaa ärhäkkä puolemme aktivoitua.  Mitä enemmän saamme itsellemme tietoisuustaitoja, sitä nopeammin ikävä tunnetila liukenee.  Emme voi estää esimerkiksi vihatilaa nousemasta mieleemme, mutta voimme saada sen liukenemaan nopeammin pois mielestämme.  Liukenemista auttaa se, että havainnoimme tunteen ja tunnistamme, mitä tila meille kertoo, ja milloin tila on meissä syntynyt. Usein, kun emme tunne ja ohjaa puoliamme, kaadamme reppujemme vanhaa sisältöä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse.

Tietoisuustaitojen kasvaessa, opimme näkemään, että voimakkaat emootionaaliset kokemustilat ovat vain veteen maalattuja, ja niiden energian voi käyttää toisin, vaikkapa luovuuteen ja uuden rakentamiseenTyöyhteisössä ärhäkkä kokemustilamme aktivoi liian helposti toisen henkilön kiukkuisen tilan ja niin edelleen. Seurauksena on ketjureaktio. Olemme tällöin reaktiivisia.

Meistä kasvaa proaktiivisia oman tietoisuutemme ohjaajia,  silloin kun kykenemme valitsemaan minkä tiloistamme kulloinkin otamme hallitsevaksi, yrityksen, yhteisön ja omien päämääriemme saavuttamiseksi. Olemmevoittajia“, kun kykenemme reagoimaan toisen vihaan tai kiukkuun myötätunnolla.  Vähitellen huomaamme, että huomiomme keskipiste suuntautuu ensisijaisesti intohimoiseen prosessiin, joka johtaa meitä ikään kuin sivutuotteena päämääriimme, joiden kanssa olememme sinut.

Oma tutkimusretkeni mieleni sopukoihin on ollut intohimoni. Minulle prosessi on jo pitkään ollut tärkeämpi kuin päämäärä. Se on tuottanut minulle valtavasti uutta oivallusta ja elämänsisältöä.  Siinä sivussa on jo alkanut tulla yhä uusia työtilaisuuksia, jotka ovat olleet minulle vasta oikeastaan toissijaisia.  

kirjat

Työpaikka, joka osaa kouluttaa ja auttaa ihmisiä tietoisuustaitoihin, auttaa ihmisiä kohtaamaan itseänsä ja yhteisön jäseniä myötätuntoisia.  Se edistää terveyttä, tuloksellisuutta, myötätuntoa ja jouhevaa vuorovaikotusta  koko työyhteisössä.  Työpaikan stressitaso laskee samalla.  Meidän ei tarvitse olla työpaikalla vain tekemässä tulosta,vaan hyvä työpaikka antaa myös merkityksellisyyttä elämäämme! Tietoisuustaidot ovat organisaatiossa “winwinjuttu. Kaikki voittavat! Hyväksyvän läsnäolon ja mielikuvaharjoitusten  – Toivovalmennuksen –  avulla voimme laajentaa tietoisuuttamme. Mikä parasta, stressi ja jopa fyysiset sairaudet vähenevät, kun ihmisillä on tietoisuustaitoja!

On kummallista kuinka muutos yhdessä työntekijässä, voi johtaa muutokseen koko työyhteisössä.  Meidän ei tarvitse muuta kuin avata myötätunto omaa itseämme kohtaan, ja joskus siinä sivussa työpaikan koko ilmapiiri saattaa muuttuaMyötätunto itseä kohtaan nimittäin kasvattaa myötätuntoa myös toista ihmistä kohtaan.Tämä edellyttää tietysti johdolta hyväksyvän läsnäolon asennetta: kannustavaa ja avointa dialogin ilmapiiriä. Suomessa näkee edelleen aivan liikaa hierarkkista ja vanhanaikaista johtamista.  

Myönteisen muutoksen eteneminen edellyttää tietty, että ihmiset ovat löytäneet työyhteisössä paikan, jossa he voivat toteuttaa omia vahvoja kokemustilojaan työyhteisön yhteisen päämäärän suuntaan. Henkilökunnan pitää olla myös sinut yrityksen arvojen kanssa. Väärä henkilö, väärässä paikassa, voi aiheuttaa turhaa stressiä työyhteisöön. Samoin stressiä tuottaa myös se, että yrityksellä on hienotjulkiteoriat” (arvot, missiot, visiot), ja käyttöteoria eli käytäntö onkin sitten aivan toista.  Tämäkin on valitettavan tavallista edelleen tänä päivänä.

On myös työpaikan etu, että ihmiset löytävät omien vahvuuksiensa mukaiset asemat työpaikassa. Meidän ei tarvitse olla aina samaa mieltä keskenämme.  Elämän hienoin asia on se, että olemme erilaisia ihmisiä. Kuinka saattaa erilaiset vahvuutemmeerilaiset kokemustilammeyhteiseen päämäärään, edellyttää vapaata, myötätuntoista ja arvostavaa vuorovaikutusta. Hyväksyvän läsnäolon yhteisöllistä prosessia. Meidän on saatava turvallisin mielin ilmaista erilaiset mielipiteemme, ilman että meitä kritisoidaan. Itse kunkin on tehtävä töitä sen eteen, että omat lapselliset kokemustilat kasvavat aikuisiksi.

Älä välttele konflikteja vaan iloitse ihmisten erlaisuudesta. Sitä voi käyttää uuden oivalluksen välineenä! Erilaiset kokemustilamme ja niiden erilaiset ajattelumallit ovat luovan ja innovatiivisen ajattelumme maaperää.

Älä juutu kiinni vanhoihin opittuihin kokemustiloihisi ja niiden ajattelumalleihin.  Voit syventää olemassa olevien kokemustilojesi maailmankatsomusta. Voitpäivittäätilojasi. Voit rakentaa uusia tiloja myös opiskelemalla ja vaikka leikkimällä draamallisesti olevasi joku toinen ihminen.  

WP_20140728_002 (1)


Monikulttuurisessa maailmassa se, että sinua on moneksi, tekee sinusta joustavamman, armollisemman, leikillisemmän, luovemman  ja myötätuntoisemman. “Besser-wisseritovat kiinni jäykissä ajattelumalleissansa. Silti hekin voivat olla tärkeitä ja hyödyllisiä henkilöitä työpaikallamme!

Se, että on vain yksi oikea tapa katsoa maailma, on yksinkertaisestiout of date“.  Älä unohda faktoja ja kehitä jatkuvasti realiteettitajuasi. Luovat ajatuksemme on syytä aina peilata tosiasioihin! Kuljeta työyhteisösi tietoisuustaitojen avulla toivoon ja tulokselliseen, yhteiseen hyväksyvän läsnäolon prosessiin.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013

Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 20121

Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015

Neljä askelta tietoiseen läsnäoloon ja omien aivojen ohjaukseen

Hyvä elämä, sellaisena kuin sen käsitän, on onnellista elämää. En tarkoita, että jos olet hyvä, olet onnellinen. Tarkoitan sen sijaan, että jos olet onnellinen sinusta kasvaa hyvä. – Bertrand Russell

Omien tilojen valitseminen ei ole aina helppoa, mutta päivittäisin harjoituksin vahvistat myönteisiä hermoratoja. Eilen illalla väsyneenä, kun säpsähdin Renttu-koiramme haukuntaan, aktivoitui pieni kiukkuinen tyttö minussa. Tänä aamuna huomasin, että se osani oli kadonnut. Luova peilaava puoleni oli ottanut ohjakset ja sen tuotokset ovat nyt tässä luettavissa. Luova puoleni herää yleensä aikaisin, ja ryhtyy samantien töihin. Nykyään hyväksyn, että olemme epätäydellisiä, sitä kutsutaan ihmisenä olemiseksi.

Amerikkalainen lääkäri Jefferey Schwartz puhuu itseohjautuvasta aivojemme muovautuvista ominaisuuksista. Käsitän itse aivot samalla lailla kuin psykiatri Dan Siegel, eli se on koko älykäs hermosto-, hormoni- ja välittäjäaineverkosto, joka ulottuu varpaista päälakeen saakka. Tietoisuustaitoja harjoittamalla voimme itseohjautuvasti hyödyntää aivojemme muovautuvia ominaisuuksia. Asiantuntijakulttuurissamme on medikalisoitu turhan paljon ongelmiamme, ja meistä on tehty passiivisia aivojemme uhreja. Siksi moni meistä asiantuntijoistakin kärsii luovan ajattelun puutteesta ja  kognitiivisesta jäykkyydestä.

Aidon potilaslähtöisen hoitamisen ytimessä on itseohjautuva, oman tietoisuutensa peilaukseen kykenevä ihminen, joka pystyy yhä taitavammin ottamaan ohjakset omasta tietoisuudestaan ja samalla myös terveydestään. Siksi näitä taitoja tulisi opettaa lapsesta vaariin.

Meidän ei tarvitse tyytyä passiiviseen aivojemme uhriuteen, vaan voimme muokata aivoja päivittäin omalla tahdollamme, tietoisuustaitoharjoituksin. Se minkälaisia ajatuksia virtaa aivoissamme, muovaa niitä jatkuvasti. Se koira kasvaa, jota ruokitaan. Samaan tapaan kuin vesi syövyttää maahan uria, mielemme syövyttää aivoihimme ratoja.

Anna ja hänen ystävänsä kirjoitti blogissaan syvästä tietoisesta läsnäolosta STL ( deep mindfulness esim. keskittyminen hengitykseen tai esineeseen) ja peilaavaa tietoisen läsnäolon itsetutkiskelusta PTL (mindful self-reflection). Seuraava osiemme tunnistus ja kokemustilojen tietoinen peilaus edustaa tätä jälkimmäistä eli peilaava tietoista läsnäoloa. Molemmat ovat tärkeitä tietoisuustaitojen harjoittamisen muotoja. Karkeasti ottaen STL:llä maadoitat itseäsi, ja PTL:llä alat havainnoimaan, aistimaan ja tunnistamaan tilojasi, ja voit alkaa käyttää niitä uuteen oivallukseen, esimerkiksi oivallusmeditaation tai luovan kirjoittamisen (esim. Sisäinen teatteri) avulla.

sisakansi.indd

Seuraavassa kokemustilojen prosessointimallissa hyödynnän Jefferey Schwartzin neljän askeleen ajattelua. Täydennän sitä käyttäen hyväksi minätilojen terapiasta ja Sisäisestä teatterista saamaani PTL oivallusta.

  1. Nimeä ja anna myötätuntoa eri puolillesi –  Tunnista sisäiset osasi eri erilaiset tunnelatautuneet tilasi. Nimeä ne, ja kutsu niitä oikeilla nimillänsä (esim. katkeruus). Suhtaudu niihin uteliaan myötätuntoisesti. Voit käyttää nimeämisessä hyväksi kirjoittamista. Se helpottaa tilojen tunnistamista ja muistamista. Näin teet erilaiset tilasi itsellesi tutuiksi. Sisäisessä teatterissa voit halutessasi personifioida tilan vielä jollakin leikillisellä nimellä (esim. rva Otsaryppy tai vaikka värillä “Sininen”). Nimeämisessä voit käyttää hyväksi ESI:ä eli Jan Skyn kätevää minätilojen karttaa.
  2.  Uudelleen määrittele tilasiHuomioi, että ongelmatilasi ovat vanhoja ja epäajankohtaisia ja näin virheellisiä aivojesi viestintuojia. Voit muokata elämääsi kannattelevaa tarinaa, muovaamalla uudestaan tilojesi viestiesi merkityksiä. Näitä merkityksiä voit avata tutustumalla aloittelijan uteliaalla mielellä tiloihisi. Sisäisessä teatterissa teet tämän kirjoittaen. Esimerkiksi masentunut tila voi olla viestituojana siitä, että haluat tehdä muutoksen elämässäsi, vaikkapa tahdot vaihtaa työpaikka. Sisäistä päivittäisin PTI ja STL harjoituksin se, että nämä tunnetilasi ovat joskus vain epäajankohtaisia, joskus jopa petollisia tunnetiloja. Et ole aivojesi tilat.
  3. Harjoittele keskittämään huomiotasi. Huomaa, että voit valita, millaiseen tilaan kiinnität huomiosi. Voit valita hallitsevan tilasi. Voit käyttääveto-oikeuttasi” (ha,haa, en anna sinulle katkeruus tilaa, valitsen mieluimmin luovan puoleni ja lähdet maalaamaan vanhaa tuolia). Voit valita, mitä kokemustilojasi vahvistat, mitä heikennät. Samalla vahvistat tiettyjä hermoratojasi. Kun mielesi täyttää petollinen tila, valitse jokin toinen tila, ja keskity sen aktiviteettiin. Vähitellen nämä myönteiset tilat vahvistuvat. Et ole aivosi tilat, vaan olet niiden ohjaaja. Voit tehdä tietoisen valinnan, kuka kirjoittaa elämääsi kannattelevaa identiteettitarinaasi.
  4.  Arvioi tämänhetkinen tilanne uudelleen. Älä luule, että epäajankohtaiset kokemustilasi edustavat todellista sisäistä viisauttasi. Kun katkeruus tai kateus nousee, hymyile ja tervehdi sitä.  Niiden tuomat viestit ovat kaikuja menneisyydestäsi. Esimerkiksi kateellinen puolesi voi olla lapsellinen jäänne menneisyydestäsi. Se oli sitä aikaa, kun sinua harmitti, koska Maijalla oli enemmän Barbie-nukkeja kuin sinulla.  Joskus kokemustilojesi opitut käyttäytymismallit, ovat ehkä olleet ajankohtaisia, vaan eivät useinkaan tänään. Voit itse tehdä itsellesi sisäisen viisautesi avulla tietoiseksi todelliset arvosi. Voit päivittää tilasi sen mukaisesti ja voit aktiivisesti valita, ohjaavatko nämä opitut vanhat käyttäytymismallit elämääsi, vai ohjaatko sinä tilojasi.

Jeffery Schwartz kutsuu progressiiviseksi hyväksyväksi läsnäoloksi taitoa, jossa kykenet valitsemaan  yhä paremmin tilojasi.  Satunnaiset automaattiset opitut käyttäytymismallisi eivät kaappaa yhtä helposti tietoisuuttasi, ainakaan pitkiksi aikaa. Lähdet tietoisesti tahdollasi ruokkimaan yhä enemmän hyvää koiraasi. Näin sinua onnellistavat hermoratasi vahvistuvat, ja tästä syntyy yhä etenevä myönteinen onnellistava kierre.

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo voi Schwartzin mukaan olla kapea tai leveää tietoisuutta. Se on sitä, että voit valita mihin keskität kussakin hetkessä huomiosi. Otatko tilanteesta esille jonkun tietyn yksittäisen kohdan, mihin fokusoit huomiosi, vai aistitko kokonaisvaltaisesti tilannetta. Kun läsnäolon taitosi lisääntyvät, opit erottamaan hälyn keskeltä olennaisen.

Vapautesi lisääntyy, kun tietoisuustaitojesi kehittymisen kautta hyväksyt kunkin tilanteen sellaisena kuin se on. Se on sitä, että opit kuuntelemaan sisäistä kokonaisvaltaista viisauttasi,  jota meissä jokaisessa on, mutta vain harva käyttää.

On mahdollista päästä tietoisuustaitojen avulla (joskus terapialla täydennettynä)  eroon myös vahingollisista opituista käyttäytymismalleista, kuten asioiden yksipuolisesta vatvomisesta, turhasta huolehtimisesta ja itsesyytöksistä, vahingollisista stressin lieventämistavoista (alkoholi, tupakka, huumeet). Tulet tietoisuustaitojen kautta myös entistä tietoisemmaksi lapsellisista käyttäytmismalleistasi, millä on myönteinen vaikutus paitsi itseemme myös ihmissuhteisiimme. Opit myös havainnoimaan paremmin ja myötätuntoisemmin toisen ihmisen kokemustiloja.

Tietoisuustaitojen harjoittamisen kautta olet yhä eheämpi valitsemiesi osiesi summa, etkä vain jokin satunnainen puoli itseäsi.  Aivosi lakkaavat yksinkertaisesti olemasta totunnainen automaattinen tapakeskus.

Aivojemme muovautuvia ominaisuuksia voimme hyödyntää harjoittelemalla ja omistautumalla päivittäin tietoisuustaidoille. Tietoisuustaidot eivät ole mikään temppukokoelma, vaan ne ovat elämäntapamuutos.  Sen jälkeen meistä kasvaa yhä enemmän aidon itsemme näköisiä, emmekä ole vain satunnaisia perheemme ja kulttuurimme satunnaisia tuotoksia. Moni meistä tuntee kiristävän epämukavaksi sen puvun, joka päällemme on kulttuurissamme puettu.

Sarvela Kati, Sisäinen tetteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa oy, 2013

Jan Sky, Minän monet puolet, Kuva ja Mieli 2012

Schwartz Jefferey, You are not your Brain: For Step Solution…, Peguin Books, 2011

Luovista transseista ja hyväksyvästä läsnäolosta, osa 1

Muistaakseni jo 60-luvulla suomalainen nero psykologi, visionääri ja filosofi Lauri Rauhala  kirjoitti, että idän ja lännen henkiset perinteet tulevat vielä yhdistymään. Hän oli “hurahtanut” jo silloin meditaatioon. Tänä päivänä yhä useampi tiedostaa muuntuneet tajunnan tilat, ja jotkut osaavat jo taitavasti käyttää niitä hyväksensä hyvän elämän välineenä. Yhä harvemmalle tietoisuustaidot ovat enää mitään “huu-haata”. Minulle tietoisuustaidot, mukaan lukien meditaatio, ovat avautuneet vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämän jälkeen olen sekä tiedollisesti että kokemuksellisesti pyrkinyt tutkimaan tietoisuustaitojen antia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Rauhalan lausumasta on nyt viitisenkymmentä vuotta ja hänen sanansa alkavat olla totisinta totta. Idän meditaatioperinteet ja lännen mietiskely- ja luovat transsit (hypnoositranssi, terapeuttinen flow-tila) alkavat yhä enemmän sulautumaan toinen toisiinsa ja muuntuneiden tajunnantilojen hyödyntäminen ovat tulossa kovaa vauhtia valtavirtalääketieteeseen.

Itseäni onkin häirinnyt, että monet ihmiset hakevat vastauksia elämäänsä vain idän perinteistä kuten buddhalaisuudesta. Välttämättä tämä ei ole pelkästään huono asia, mutta meidän ei pitäisi unohtaa lännen perinteitä.  Itselleni on helpompi ottaa lähtökohdaksi oman kulttuurin henkiset perinteet.  Minä tunnustaudun ajattelijaksi, joka ammentaa ensisijaiset oivalluksensa ja flowtilansa lännen mietiskelyperinteistä ja transseista.

Muuntuneiden tajunnantilojen hyödyntämistä eli tietoisuustaitoja voi oppia  siis myös omista länsimaisista henkisistä ja terapeuttisista perinteisistä. Toki mielelläni välillä maistelen idän perinteitä, mutta jotta tuntisin itseni juurevaksi, täytyy minun kasvattaa itseni kiinni suomalaiseen maahan ja länsimaiseen tietoperinteeseen.

Tässä blogi- tai ehkä pikemminkin esseekokoelmassa olen pohtiva muuntuneita tajunnantiloja siten, että tuon esille länsimaisen luovien terapeuttisten perinteiden viisautta.  Aktiivisesti peilaan mm. amerikkalaisen Stephen Gilliganin ajatuksia, sillä huomaan hänen ajattelunsa olevan tällä hetkellä lähimpänä omaani. Puhumme Gilliganin kanssa selkeästi yhteistä kieltä.  Molemmilla meillä on juuret hypnoosissa. Ja kummallekin meille on myös NLP ja tietoinen läsnäolo tuttuja.

Stephen Gilliganin lähtökohtana on ollut erityisesti ericsonilainen hypnoterapiaperinne. Minun ajatteluni on perustunut enemmän Ego State terapiaan, mutta ei ericsonilainenkaan hypnoosi ole minulle vierasta maata.  Anna ja hänen ystävänsä kirjoitti muuten jo yhden blogin liittyen Gilliganin generatiivisen transsiin (=uutta muotoa tuottava transsi) ja Joseph Campbellin erilaisiin elämänpolkuihin. Se löytyy täältä.

Sisäinen teatteri on eräs generatiivisen transsin erikoistapaus, itsehoidollinen menetelmä, joka hyödyntää generatiivista transsia.  Kyseessä on luova flow-tila, jossa ihminen tutustuu eri puoliinsa ja integroi niitä kirjoittaen. Jotta prosessi eipääse käsistä“, täytyy ihmisen ensiksi osata somaattisesti juurruttaa itsensä, ja päästä itsensä sitten flow-tilaan, generatiivisen transsiin.  Prosessi on tietoisen mielen ja tiedostaman mielen yhteistä tanssia. Sisäisessä teatterissa puhun generatiivisen transsin sijaan psykodraamallisesta trassista.  Se sopii erityisesti henkilöille, joilla on normaaleja elämäntaidollisia ongelmia.  Vakavat mielenterveysongelmat kannattaa hoitaa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Generatiivista transsia tietoisuustaitona, voi hyödyntää monin eri tavoin.  Stephen Gilligan kirjoittaa, että generatiivista transsia voi käyttää “itsetranssina”, oma apumenetelmänä,  moneen eri tarkoitukseen.  Jotta ihminen voi elää luovaa ja onnellista elämää, kannattaa hänen harjoitella tätä kapasiteettiaan päivittäin ja eri tilanteissa. Prosessiin kuuluu mielen keskittäminen, positiivisen intention mielessä pitäminen, avautuminen ongelma-ajattelun ulkopuolelle. On tärkeää osata luovasti puuhastella sen kanssa, mitä ikinä tiedostamattomasta nousee,  ja osata hyödyntää sen tuottama aines. Olennaista on myös se, että prosessi on “kurinalaista flow-tilaa”: tiedostamattoman tuotamaa mielikuvitusmateriaalia peilataan koko ajan tietoisen puolen ajatuksiin.

Stephen Gilliganin tavoin ajattelen, että sekä tietoisen läsnäolon harjoitukset että generatiiviset transsit auttavat meitä virittäytymään itseemme.  Ne vapauttavat meissä kulkevia informaatio- ja energiavirtauksia.  Kun olemme kiinnittyneinä yksipuoliseen ongelma-ajatteluun, meidän kehomielessämme on neuromuskulaarinen eli lihashermostollinen lukkotila. Ongelmatilamme eivät ole siis irrallisia fyysisistä tiloista. Lukkotilat voivat aiheuttaa meissä paitsi mielenterveysongelmia myös ruumiillisia vaivoja.

Emme ongelmatilassamme pääse eroon siitä torjumalla sitä tai käyttämällä ajattelutapoja, jotka ovat osa ongelmaamme.  Moni yrittää epätoivoisesti rationaalisessa aikuisen järkevässä tilassa ratkoa ongelmiansa. Paradoksaalisesti ongelmamme ratkeavat parhaiten kun päästämme irti sovinnaisesta tavastamme ajatella.  Suhtaudumme hyväksyvästi kaikenlaisiin ajatuksiimme ja päästämme itsemme generatiivisen transsiin. Leikimme vaikkapa sitä, mitä hullutteleva puolemme on mieltä ongelmastamme.

Koska Stephen Gilligan on Milton Ericksonin oppilas, kerron teille nyt erään Ericksonin potilastarinan. Hänhän oli mestari opettamaan transsissa potilailleen menetelmiä, joissa ihmiset rikkoivat ennakkoluuloisia asenteitansa.
Milton Ericksonilla oli kerran asiakkaana nuori nainen, joka koki itsensä rumaksi ja vastenmieliseksi.  Naista häiritsi erityisesti se, että hänellä oli suuri rako etuhampaiden välissä.  Erickson antoi naiselle ensimmäiseksi kotiharjoitukseksi että hänen täytyi harjoitellaspruittaamaanvesi etuhampaiden välistä johonkin kohteeseen.  Hieman hämmentynyt nainen totteli suurta ja kuuluisaa opettajaansa.
Nainen oli ihastunut työpaikallansa erääseen nuoreen mieheen, jonka hän kohtasi usein vedenjuontipisteessä.  Seuraava Ericksonin tehtävä antama tehtävä oli: Kun seuraavan kerran nainen törmäisi  nuoreen mieheen vesipisteellä,  piti  naisen suihkauttaa hampaiden välistä vesivana miehen päälle, ja lähteä tämän jälkeen juoksemaan kovaa vauhtia karkuun. Lopputulos näytelmästä oli, että jonkin ajan kuluttua nainen meni naimisiin tämän nuoren miehen kanssa.

Milton Ericksonista ja hänen potilaistaan on olemassa loppumaton määrä erilaisia tarinoita. Hän käytti hyväkeen leikillisyyttä eikä erottanut ihmistä ympäristöstään, vaan hän antoi myös toiminnallisia tehtäviä. Tämän naisen tapauksessa näyttää siltä, että leikillisyys toi ratkaisun ongelmaan, eikä ryppyotsainen psykoterapeuttisissa viitekehyksissä pysyminen. Ongelmallisten ajattelumallien ytimessä on usein kognitiivisesti jäykät yksipuoliset ajattelumallit. Monet ongelmat ratkeavat, kun uskallamme lähteä leikittelemään erilaisilla puolillamme päästäen itsemme generatiiviseen transsiin säilyttäen kuitenkin kosketuksen myös tietoiseen, aikuseen rationaaliseen puoleemme.. 

Ei ihme, että luovat terapeuttiset luovat menetelmät ja tietoisuustaidot elävät parhaillaan noususuhdannetta.  Mikä parasta, voimme itse hyödyntää muuntuneita tajunnantilojamme, luovia transseja ja erilaisia meditaatiota, katalysoidaksemme itsessämme myönteistä tietoisuuden muodonmuutosta ja onnellisempaa elämää.

Ennustan, että tulevaisuudessa yhä keskeisemmässä asemassa tulee olemaan terveysvalmentajat, jotka auttavat asiakastaan avaamaan myönteistä tietoisuuden muodonmuutosta katalysoivan meditaatio- ja/tai transsitilan. Näyttää siltä, että parhaillaan sairauskeskeinen kaiken medikalisoiva ajattelu elää laskusuhdannetta ja tietoisuustaitokeskeinen terveysajattelu noususuhdannetta. Yhä enemmän alkaa olla tutkimustulosta siitä, että tietoisuustaidoilla – muuntuneita tajunnantiloja hyödyntävillä menetelmillä – on sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus sekä immuunivastetta parantava vaikutus. Tästä huolimatta ei ole pelkoa siitä, että länsimainen lääketiede olisi joutumassa työttömäksi. Ehkä voimme kuitenkin katkaista nousevan sairastuvuuskiertemme tuoreilla uusilla ja hyvin vanhoilla ajattelumalleilla.

Sisäinen teatteri on facebookissa.