Steve Jobs sanoo elämänkerrassaan(Walter Isaacson):  “Jos vain istut ja tarkkailet mieltäsi, näet kuinka levoton se on. Jos yrität rauhoittaa sitä, se vain pahentaa asioita, mutta ajan mittaan tarkkaillessasi sitä,  mielesi rauhoittuu, ja löytyy tilaa kuulla sen hienovaraisempia ääniä. Silloin intuitiosi alkaa kukoistaa ja alat nähdä asiat selvemmin ja olet läsnä enemmän. Mielesi vain hidastuu, ja näet valtavat lakeudet hetkessä. Näet niin paljon enemmän kuin pystyit aikaisemmin näkemään.”

Edellisellä kerralla kerroin kahdesta eri tietoisen hyväksyvän läsnäolon taidosta:  ydinmindfulness-taidoista  ja metamindfulness -taidoista.  Meditaatio parantaa luovuuttamme, mutta tutkimusten mukaan se ei tee sitä aina.  Ruokkiiko se luovuutta, riippuu siitä, millaisia mindfulness harjoituksia teet.  Monisuuntainen tietoisen hyväksyvän läsnäolon luovuusvaikutus johtuu yksinkertaisesti meditaatioperiteiden laajasta kirjosta.  Toiset harjoitukset tukevat divergenttiä ajattelua ja toiset konvergenttia ajattelua.

Ajattelen karkeasti, että metamindfulness-taidot lisäävät ja avaavat luovuuttamme.  Edellisessä lainauksessa Jobs kuvaa tietoisuutta monitoroivaa meditaatiota, joka on metamindfulnesstaito tai ehkäpä suomeksi kauniimmin – metatietoisuustaito. Tällainen vapaa omien ajatusten monitorointi (open- monitoring meditation)  kuin myös aktiivinen mielikuvitus, sellaisena kuin se on esimerkiksi  Sisäisessä teatterissa ja jungilaisessa analyysissä, avaavat mielikuvitustamme ja parantavat luovuuttamme.

Monissa luovissa länsimaisissa taideterapeuttisia menetelmissä menemme meditatiivisiin transsitiloihin, jotka avaavat luovuuttamme.   Monet tunnekaappauksiin syyllistyvät kokemustilamme kun ovat kehollisia, ja huonosti sanoittuvia.  Taiteelliset kehotietoisuus- ja mielikuvia ja kuvallista ilmaisua hyödyntävät menetelmät, saattavat auttaa meitä yhdistämään  itseemme sisäistä vierauttamme, vieraita kokemustiloja itsessämme. Teemme taiteen keinoin itseämme itsellemme tutuksi.

Kokemustilojemme yhdistyminen osaksi eheämpää, “integroitunutta”,  tietoisuuttamme  parantaa innovatiivisuuttamme ja näkökulmanvaihtamisen taitojamme.  Luovuuttamme ja divergenttiä ajattelua estävät ikävät puolemme, esimerkiksi kriittiset kokemustilamme,  eivät kaappaa yhtä helposti mieltämme. Opimme viihtymään epävarmuudessa ja ei-tietämisen meditatiiivisissa tiloissa. Saavutamme luovia ja leikillisiä flow-tiloja, jotka edistävät divergenttiä ajatteluamme.  Näin saamme ajattelullemme siivet.

Ydinmindfulness-taidot tai ydintietoisuustaidot  (keskittyminen vaikkapa hengitykseen tai mantraan)  puolestaan voivat jopa kaventaa luovuuttamme, mutta ne parantavat keskittymiskyämme.  Ne juurruttavat meitä maailmaan. Ne antavat tietoisuudellemme vakautta. Ydintietoisuustaidot vahvistavat kykyämme suunnata huomiomme minne haluamme, ja ne auttavat meitä pitämään huomiomme keskittymisemme kohteessa.  Tämä on tärkeää esimerkiksi silloin kun tietoisuutemme meinaa kaapata jokin ikävä kokemustila jossain sosiaalisessa tilanteessa. Ydintietoisuustaidot vahvistavat konvergenttia ajatteluamme. Toki kehotietoisuuden juurruttamismenetelmiä, opetetaan myös taideterapeuttisissa menetelmissä.  Monesti luovat menetelmät alkavat juuri juurten etsimisestä.

Minä kun olen tyttö, joka on kulkenut läpi elämän saappaat väärässä jalassa (lempimetafora itsestäni), löysin itselleni ensiksi siivet, ja olen viime vuosina rakentanut myös juuriani :D.  Koen itselleni helpoimmiksi joogan ja erilaiset ohjatut juurruttavat mindfulness-harjoitukset esim. YouTuben  kautta. Teen niitä säännöllisesti. Mielikuvitusta ja ajatuksen lentoa minulla riittää, kuten joku on ehkä huomannut (Olen kirjoittanut pari kirjaa ja vissiin 1500 blogia). Rakensin kirjoillani ja blogieni kautta itseni itseni parhaaksi ystäväksi meditatiivisesti kirjoittaen (Mielentilojen treenikirja ja Sisäinen teatteri)  ja nykyään rakastan myös kuvien tekemistä. Luovuuteni on auennut. Edelleen meditaatioista eniten harrastan erilaisissa mahdollisissa maailmoissa leikkimistä kirjoittaen ja visualisoiden ajatuksiani kuviksi. Hyödynnän aktiivista mielikuvitustani.

Minulta on puuttunut tietoisuudestani vakautta ja juurevuutta, jota olen viime vuosina pyrkinyt siis kehittämään.  Ydintietoisuustaitojeni kehittyessä olen ollut jo näkevinäni merkkejä siitä, että reaktiivisuuteni on vähentynyt. En provosoidu yhtä helposti kuin aikaisemmin, ja pystyn keskittymään paremmin tekemiseeni.  Ja kun haluan, osaan olla toiselle ihmiselle läsnä. Vakaa ydinminuus jää monelta nuorelta saavuttamatta, silloin kun he eivät saa lapsuudessa riittävää läsnäoloa aikuselta. Kokemustilojen peilaus jää puuttelliseksi, mutta onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa juuria ja omia kokemustiloja peilaavaa itseyttä (terapeutin tuki alkuvaiheessa on tavallisesti olennaista).

En mistään hinnasta kuitenkaan myisi luovuuttani konvergentin ajattelun kustannuksella.  Oman henkisen hyvinvointi kannalta on ollut olennaista, että olen rakentanut vähitellen itsestäni itseni parhaan ystäväni. Sen olen tehnyt nimenomaan metatietoisuustaitojani kehittämällä ja hyödyntämällä mielikuvitukseni verkostoa.  Näillä taidoillani olen kadottanut yksinäisyyden kokemukseni ja viihdyn rauhalisessa ja luovassa ympäristössä yksikseen. Kuumun Yliopistossani omassa yksinäisessä nunnan kammiossani saan antaa taiteellista ja tieteellistä muotoa omalle persoonalleni ja ylipäätään ihmisyydelle.

Tasapainoinen mieli on keskitien kulkemista.  Sen ei tarvitse kuitenkaan olla viilipyttymäista rauhallisuutta, jota stereotyyppisesti meditoijalta odotetaan.  Sen sijaan se on sitä, että osaat  luovasti päiväuneksia omalla tavallasi. Osaat kuljettaa ajatuksia monenlaisten kokemustilojen viidakossa armollisesti, hyväksyvästi, rakentavasti ja luovasti.  Pidät  samanaikaisesti huolta siitä, että juurrutat itsesi syvälle maahan, ettei suuremmatkaan myrksyt kaada heti ensi tuulissa puutasi. Tietoisuustaidoilla maadotetaan lentävä sielu, ja kognitiivisesti jäykkä ihminen saatetaan niiden avulla omanlaiseen luovaan lentoonsa. Jokainen ihminen on ainutkertainen ja omalla tavallaan luova.

Päätän tämän pohdintani tällä kertaa jälleen psykiatri Dan Siegelin sanoihin:  Kun suolan liuottaa paljon suurempaan määrään vettä, ei sen juominen ole karvasta. Voimme tuntea kaikki tunteet, joita mieleemme nousee, eivätkä ne saa meitä hermostumaan. Tietoisuuteen mahtuu muutakin kuin yksi ainoa tunne, ajatus tai käsitys. Kun tietoisuuden pyörän napa laajenee, saamme voimaa olla läsnä ja ottaa vastaan kaikki kokemuksemme kirkkain mielin.

Toivovalmennus-peruskurssimme, jossa opettelemme sekä ydin- että metatietoisuustaitoja, alkaa maaliskuussa Helsingissä.

#tietoisuustaidot #stevejobs #dansiegel #luovuus #mindfulness #tietoinenlasnaolo #hyvaksvalasnaolo #toivovalennus