Hyväksyvää läsnäoloa kainuulaisille

Tein pienen kierroksen Kainuun kirjastoissa (Kuhmo, Suomussalmi ja Ristijärvi) syksyn aikana,  alustaen keskustelua tietoisuustaidoista. Erityisesti kävimme läpi, kuinka mindfulness-menetelmiä voi hyödyntää työyhteisöissä.

Minkälaiset jälkitunnelmat käynneistäni jäi?  Ensinnäkin yhteisymmärrystä syntyi siitä, että kokonaisvaltaisesti viisailla, kokeneilla, ja kokemuksistaan oppineilla ihmisillä, on luonnostaan tietoisuustaitoja. Monet kainuulaisten mummojen ja pappojen kokemukselliset elämänohjeet ja sananlaskut ovat sisältäneet hyväksyvän läsnäolon viisautta, ilman sen kummempaa “mindfulness-koulutusta”.

Erästä kainuulaisemäntää  häissä oli vanhempi sukulainen neuvonut, että pitäkää mielessä, ettei kannata suuttua avioliitossa molempien yhtaikaa.  Siinäpä on eräs tietoisen läsnäolon perinneviisaus. Tässä joitakin vanhoja tietoisuustaitoja omaavia perinteisiä suomalaisia viisauksia lisää:   “Laske kymmeneen, ennen kuin suutut” ja “Kun pirulle antaa nimen, sen voima hälvenee.” Jos Kongfutsella oli kokemuksellisesta viisautta, niin sitä on myös suomalaisessa kansanperinteessä. Itkuvirren harrastajana tulee tämänkin perinteen hyväksyvän läsnäolon suuri tunneviisaus mieleen. Surullista, kuinka tämäkin perinne oli kuolla yksipuolistavan järjen viisauden alle.

12274428_928286213917364_6397233294756697519_n
tietoisuustaidot, mindfulness, toivovalmennus, tietoinen hyväksyvä läsnäolo, työhyvinvointi, perinnetieto

Tietoisuustaidot eivät ole mitään uutta taivaan alla.  Uutta sen sijaan on, että alamme opettaa näitä taitoja, kerämällä yhteen kokemuksellista tunneviisauttamme. Kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta.

Eräs merkittävä kokemuksellinen viisaus vahvistui minussa entisestään.  Kaikissa paikallisyleisöissä tuntui lisääntyvän  läsnäolon kokemus ja dialogisuus, heti sen jälkeen, kun teimme hyväksyvän läsnäolon mielen hiljentämisharjoituksen.  Tämä käytäntö sopisi hyvin kaikkiin työyhteisöihin.  Olemme enemmän läsnä toinen toisillemme, kun alamme kokouksemme jollakin mielen hälyn hiljentämisharjoituksella.

Siitä olen suruissani, että yksipuolistava tehokkuusajattelu on vienyt lukuisilta työpaikoilta mahdollisuuden pitää hengähdystaukoja.  Mekanistisella tehokkuusajattelulla epäinhimillistämme ihmisen ja saatamme heikentää jopa työn tuottavuutta (virheet lisääntyvät ja emme näe olennaista) sekä vahingoitamme ihmisten psykofyysistä terveyttä.  Näin kuormitamme näennäistehokkuudellamme terveydenhuoltoa. Pienenä esimerkkinä vaikka se, että stressaantuneisiin ihmisiin iskee helpommin pöpöt ja muut kansantaudit.  Sairauspoissaolot lisääntyvät.

Onneksi voimme sentään opetella tekemään työtämme yhä läsnäolevammin, mutta selvää on, ettei ihminen ole kone, joka toimii tauoitta.  Paussit ovat “koneemme voitelua”, jos haluamme välttämättä käyttää konemetaforaa ihmisestä.  Googlen johdossa tämä on oivallettu.  Yli kolme tuhatta googlen työntekijää on käynyt läpi tietoisuustaitokoulutuksen.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s