Valitsin oikeastaan Toivovalmennus® sanan siksi, että toivo on ollut minulle tärkeä asia monella tavoin. Toivon säilyminen on tärkeää elämässä esimerkiksi silloin kun sairastut  ja se on tärkeää myös organisaatioissa, voimavarakeskeisessä ja läsnäolevassa työnteossa. Olen tehnyt yhteistyötä monien kehollisten sekä luovien terapia-alan ihmisten ja hypnoosivalmentajien kanssa,  jotka yhdistävät mindfulnessia erilaisiin luoviin terapeuttisiin kirjoitus-, mielikuva- ja kehotietoisuusharjoitteisiin.

Jaksan uskoa, että olemme kulkemassa kohden eettisempiä ja tiedostavampia organisaatioita, joissa ihminen ei ole toiselle susi. Olemme siirtymässä uuteen hyväksyvän läsnäolon, yhteistyön  ja yhteisvastuullisuuden kulttuuriin.  Ihmisillä on toivon organisaatioissa yhä enemmän tietoisuustaitoja ja he kykenevät läsnäolon ja oman tietoisuudenohjauksen kautta optimoimaan energiansa yhteisöllisten yhteisten päämäärien saavuttamiseen.  Työnteko itsessään voi olla palkitsevaa.

 

Toivon ilmapiiriin vaalimisessa edellytetään, että yhteisön arvot ovat kohdallaan ja johto ja työntekijät aidosti sitoutuvat niihin.  Julkiteoria (julkilausutut arvot ja visiot) ja käyttöteoria (käytännön toiminta kaikilla tasoilla) ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Organisaation toiminta on vastuullista ja eettistä.

Tällaisella työpaikalla toivon on mahdollista viihtyä ja ihmiset tuntevat tyytyväisyyttä, jopa ylpeyttä siitä, että he saavat olla osa tällaista organisaatiota.  Toivon työpaikalla, sellaisessa jossa työntekijöilä on hyväksyvän läsnäolon (mindfulness) taitoja, on yhdessä tekemisen meininki. Henkilökunnalla saa olla välillä hauskaa ja ihmiset osaavat optimaalisessa tilanteessa hyväksyvän läsnäolon tunnetaidoin ratkoa ongelmiaan ja ristiriitojaan.

Toivon organisaatio on tiedostava ja sosiaalisesti vastuullinen työpaikka, jossa toivo, usko yhteiseen tulevaisuuteen, on tuloksia tuottava imuvoima.

Toivovalmennus® sopii työyhteisöihin parantamaan tiimityöskentelyä ja lisäämään työssäjaksamista. Valmennuksen tavoite on lisätä oma hyväksyvälle läsnäololle perustuvaa tunneälyä, itseohjautuvuutta ja vastuunottoa omasta elämästä. Tavoite on myös oppia palautumaan stressitilanteista.

Toivon elementit  eli hyväksyvän läsnäolon tunnetaidot ovat seuraavat: 

1. MYÖTÄTUNTO

• Myötätunnon kokemus on tärkeä osa tietoisuustaitoja.
• Myötätunto on sitä, että harjoittelemme katsomaan asioita sydämellämme.
• Jotta opimme olemaan myötätuntoisia toisia kohtaan, täytyy meidän löytää myötätunto itseämme kohtaan.
• On vahingollista käydä sotaa omia ristiriitaisia puolia vastan.
• Kun löydämme myötätunnon itseämme ja toisiamme kohtaan, on helpompi kohdata kaiken elämän epätäydellisyys.
• Myötätuntoa itseä kohtaan on myös se, että ihminen kehittää rajan tajuansa:  Stressiä sietääksemme, meidän on tiedostettava rajalliset voimavaramme, rytmimme  ja rakennettava omat tapamme stressistä palautumiseen.
• Toivovalmennuksessa® jokainen rakentaa itselleen oman stressistä palautumisen ohjelman, jota voi päivittää jatkuvasti.
• Myötätunto kehittää myös asioiden hyväksyntää:  Hyväksymme paremmin ne asiat, joita emme voi muuttaa.

2. ITSEN TIEDOSTAMINEN

• Tutustutaan hyväksyvän läsnäolon harjoituksin oman kehomielen erilaisiin aistumuksiin ja erilaisiin tiloihin.
• Harjoitellaan havainnoimaan, aistimiaan ja luokittelemaan kehon tuntemuksia ja erilaisia minän osia, kokemustiloja.
• Harjoitellaan tuntemaan ja sietämään itsessä olevia erilaisia ehdollistuneita tiloja, myös epämiellyttäviä tiloja, “hirviöitä”, jotka saattavat sabotoida omia ja yhteisömme päämääriä.
• Tehdään ESI-kartta omista kokemustiloista.
• Toivovalmennuksessa tutustutaan sekä sosiokognitiiviseen että meditatiiviseen hyväksyvään läsnäoloon.
• Kehitämme Toivovalmennuksessa mielitajuamme ja nk. metakognitiivisia taitojamme.
• Mielen toistuvin keskittämis- ja juurruttamisharjoituksin parannamme kimmoisuuttamme: Kun kohtaamme haastavan elämäntilanteen, löydämme nopeammin sisäisen tasapainon.
• Teemme sekä muodollisia että epämuodollisia mindfulnessharjoituksia.

3. ITSEN REFLEKTIO ELI PEILAAMINEN

• Luovilla tietoisuustaitoharjoituksilla, kuten kirjoittamalla voidaan peilata omaa sisäistä kokemusta.
• Itsereflektion kautta “kesytämme härkämme”,  ja tulemme tietoiseksi autopilotin ohjaamasta “apinamielestämme”.
• Kun olemme tiedostaneet tilamme, voimme käyttää niitä  oivalluksen – itsemme ja ulkoisten tapahtumien peilauksen välineenä.( Sisäisen teatterin kirjoitusharjoitukset ovat esimerkki oman tietoisuuden peilauksesta. Ihmiset ovat kautta aikojen käyttäneet erilaisia mielen osiaan “alteritilojaan” oivalluksen välineenä!)
• Kun meillä on itsereflektiotaitoja, emme torju tilojamme, emmekä takerru tehottomiin tiloihimme.
• Voimme peilata kirjoittaen tai suullisesti jakaen kokemuksiamme erilaisista meditaatiosta ja kehotietoisuusharjoituksista.

4. LUOVUUS

• Yhteisöllinen luovuus, erilaisin leikein ja yhteisin mielikuvaharjoituksin, on tärkeä tapa tulla tietoiseksi millaisia erilaisia läsnäolon tiloja meissä on.
• Luovassa yhteisössä on ihmisiä, jotka osavat käyttä mielikuvitustaan läsnäolevasti, visiönäärisesti.
• Olemalla läsnäolevia itsellemme, sisäiselle kokemuksellemme, aukeaa oma luovuutemme, tapamme tunneilmaisuun.
• Luovassa yhteisössä kykenemme heittäytymään erilaisiin tehokkaisiin läsnäoleviin tiloihin, jossa yhteisön jäsenten tehottomat tilat eivät sabotoi päämääräsuuntautunutta toimintaa.
• Yhteisöllistä luovuutta voidaan harjoitella myös erilaisin NLP ja draamallisin harjoituksin.
• Luovuudesta ja mindfulnessista käydään läpi erityisesti Ellen Langerin ajatuksia.
• Hyväksyvä läsnäolo ei ole vain passiivinen tila, vaan se on aktiivinen leikillinen tila, jossa emme takerru vanhoin oppimiimme luokitteluihin ja ennakkokäsityksiin.
• Mielikuvitus on keskeinen elementti luovissa flow-tiloissa.

5. TYÖFLOW

• Tietoisuustaidot auttavat meitä pääsemään miellyttäviin flowtiloihin työssämme ja erilaisissa luovissa aktiviteeteissa.
• Työflowssa paitsi rationaalinen tieto myös  tietoisuustaidot ja tunneäly ohjaavat  toimintaa.
• Luovissa flow-tiloissa, olemme avoimia uudelle informaatiolle, ja olemme valmiit ottamaan vastaan uutta kokemuksellista oppia.
• Kun teemme työtä poissaolevasti “mindless-moodissa”, virheemme lisääntyvät ja työstä tulee pitkäveteistä, joskus jopa vastenmielistä.  Toki on rutiinitöitä, joita voimme tehdä poissaolon moodissa, mutta niitäkin on välillä hyvä osata tehdä läsnäolevasti.

6. KIITOLLISUUS

• Kiitollisuus on hyväksi meille.  Väitetään, että se mm. parantaa unemme laatuamme, laskee verenpainetta, vahvistaa ihmissuhteitamme
• Kiitollisuuden harjoittaminen on ollut tärkeä osa henkisyyttämme. 
• Kiitollisuutta voimme harjoittaa esim. kiitollisuusmeditaatiolla tai  vaikkapa rukouksella, jos se istuu maailmankuvaamme.
• Kiitollisuutta voi harjoittaa monin erilaisin harjoituksin vaikkapa kirjoittaen.

7. SOSIAALISET TAIDOT

• Tietoisoisuustaitojen kartuttua, meistä tulee joustavampia, osamme valita tietoisesti sopivan kokemustilan kuhunkin tilanteeseen.
• Flow-tiloissa voimme saavutta yhteisöllisiä luovia yhteisesti jaettuja kokemuksia, joissa erillisyyden kokemuksemme himmenee. Tunnemme parhaimmillaan olevamme osa yhteisöä, ihmiskuntaa ja jopa luomakuntaa ja universumia.
• Harjoitamme hyväksyvän läsnäolon vuorovaikutusta, mielemme ja ruumiimme ovat samanaikaisesti samassa paikassa ja ne viestivät samaa viestiä.
• Omistaudumme läsnäolevan kuuntelun strategiaan: Harjoittelemme kuuntelemaan toista läsnäollen ja keskeyttämättä.
• Kehitämme emindfulnessia – tietoisuustaitojamme verkossa. Oppiminen virtuaalimaailmassa on usein passiivista, voimme kääntää teknologian aktiivisen kokemuksellisen oppimisen välineeksi.
• Hyväksyvän läsnäolon kulttuurissa terveiden läsnäolevien ihmissuhteiden merkitys kasvaa.
• Ongelma poissaolon organisaatiokulttuurissa on mm. tunteiden siirto, kiusaaminen, loukkaantuminen ja eristyneisyyden kokemus.

8. MIELENOHJAUS

• Tietoisuustaitojen kautta meistä tulee yhä taitavampia kokemustilojemme ohjaajia.
• Opimme integroimaan eli yhdistämään itseämme monilla eri tasoilla. Dan Siegelin sanoin, muista harjata aivosi päivittäin!
• Itsereflektion kautta tulemme tietoiseksi siitä, että ruumiimme ja mielemme ei ole erilisiä toisistaan.
• Opimme olemaan arvottamatta toista ihmistä ja itseämme.
• Lakkaamme vertailemasta itseämme toisiin ihmisiin.
• Otamme vastuun omasta elämästämme ja sen tapahtumista ilman uhriutumista olosuhteille.
• Koko elämästämme voi tulla läsnäolon täyttämää: voimme optimoida energiamme henkilökohtaisten tavoitteittemme saavuttamiseksi.
• Mielemme ei ole erillinen ruumistamme, joten mielen ohjauksella, kykenemme säätelemään, ohjaamaan ja integroimaan myös ruumiimme tiloja. Esim. pitkäaikainen stressitila kuormittaa kehoamme stressihormoneilla, samoin esimerkiksi jatkuva pelko- ja vihatila kuormittaa elämistöämme.

Toivovalmennuksessa® jokaiseen toivon elementtiin yhdistetään mindfulness-, mielikuva- tai luovia kehollisia kokemuksellisia harjoituksia. Hyväksyvän läsnäolo synty omasta kokemuksesta.

Kiitos markkinointitoimisto OFRD, jonka nuorten ja innokkaiden työntekijöidenkanssa olen saanut kehittää valmennustani! Erityis kiitokset myös tanssi- ja liiketerapian puolelle Annika Sarvelalle sekä Maija Palsiolle (MyDance). Australialaiselle Jan Sky:lle kiitokset ESI-menetelmän, tilojen kartan, opettamisesta.

Ensisijainen kokemukseni hammaslääkärinä, hypnoterapeuttina, NLP-Trainerinä ja  mindfluness-ohjaajana on ollut terveydenhuollon asiakkaista ja organisaatioista, mutta on ollut ilo saada kokemusta muistakin työorganisaatioista!

Lisätietoa työnohjauksellisista koulutuksistani:  Kati Sarvela esisuomi (at) gmail.com

Tietoisuustaidot facebookissa.