Hyväksyvään läsnäoloon perustavaa vihan hoitoa

Jatkan blogini kirjoittamista,  tästä päivän polttavasta aiheesta, vihasta. Jokainen meistä kokee joskus vihaa.  Suurimmalle osalle kansalaisista on tuttuja ajatusketjut, joissa syytämme toisia ihmisiä vihastamme, silloin kun olemme tulleet esimerkiksi epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi.  Olen vihainen, koska työtoverini kiusaa minua. Olen vihainen, koska mamut vievät työpaikkamme.  Olen vihainen koska puolisoni petti minua.

Vahdi ajatuksiasi, ne muuttuvat sanoiksi.

Vahdi sanojasi, ne muuttuvat toiminnaksi.

Vahdi toimintaasi, niistä tulee tapojasi.

Vahdi tapojasi, niistä tulee luonteesi.

Vahdi luonnestasi, siitä muodostuu kohtalosi.

– TUNTEMATON

Kun viha valtaa mielemme, toisen tekeminen,  tai oletettu tekeminen, saa meidät kärsimään.   Joskus siirrämme jopa pahaa oloa toisiin ihmisiin.  Täysin viattomasta ihmisestä tai ihmisryhmästä voidaan tehdä kärsimyksemme selitys.  Tällä vihatilamme “tunteen siirrolla” aiheutamme tavallisesti enemmän kärsimystä itsellemme, kun toiselle ihmisille. Pahimmassa tapauksessa se voi saada meidät tekemään jotakin peruuttamatonta, jolla on vakavat itseemme kohdistuvat seuraukset.  Saatamme pyörittää koston täyttämiä vihafantasioita mielessämme.

Vihan tunne on itsemme kannalta vahingollinen tunne. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että viha voi aiheuttaa paitsi psyykkistä kärsimystä myös ruumiillisia sairauksia.  Ei ole terveellistä, että elimistösi on jatkuvassa vihan täyttämässä hälytystilassa. Ihan oman itsesi kannalta, kannattaa ryhtyä työstämään vihan tunnetta.

Kun tunnet vihaa, ensimmäinen asia, mitä kannattaa tehdä on lähteä suhtautumaan hyväksyvän läsnäolevasti omaan vihasi.  Jo iso askel on se, että havainnoit tilaasi:    Kas, sieltä tulet taas, vihainen, katkera mielen tilanivanha ystäväni.” Astut ulos tunnetilastasi!

cropped-kirjat.jpg

Seuraava askel on se, että opit sietämään omia monenlaisia tunnetilojasi. Hyväksyt sen, että tietoisuutesi on erilaisten tunnetilojesi näyttämö.  Mieleesi aktivoituu erilaisten ulkoisten ja sisäisten ärsykkeitten kautta monenlaisia tunnetiloja, joita on tärkeä oppia sietämään.  Jokaisessa meissä on suuri kirjo erilaisia tunnetiloja, joista osa voi tuntua epämiellyttäviltä vierailta.  Sinun on opittava muuttamaan suhteesi  näihin ei-toivottuihin vieraisiin hyväksyväksi.  Yleensä niillä kaikilla on hyvä tarkoitus, oman itsesi kannalta. Tunnetilasi kaikki ovat hyväksyttäjä, mutta voit valita, minkälaiseen toimintaan kanavoit niiden energian. Voit myös valita, ruokitko vihaasi vai valitsetko jonkin hyvinvointiasi ja yhteisösi hyvinvointia lisäävän muun kanavan.

Kas, kun suhtaudut vihaiseen tilaan hyväksyvästi, etkä ruoki sitä, se ikään kuin liukenee.  Mene hyväksyvän läsnäolon kurssille. Voit reagoida vihaasi myös kokemuksellisesti:  Anna vihallesi taiteellinen muoto.  Tutki uteliaasti vihaasi. Voit kirjoittaa vihakirjeen, jota et koskaan lähetä (revit sen), tai voit kirjoittaa runon, tanssin tai maalauksen vihastasi.  Voit tehdä mielikuvaharjoituksia, joissa vapautat vihasi. Taide on tärkeä tietoisuustaitojen kanava. Joskus tarvitset terapeuttista (terapia, luovat terapeuttiset menetelmät) apua tunteittesi käsittelyyn. Älä pelkää ottaa vastaan ulkopuolisesta apua, vaan etsi sitä aktiivisesti!

Se, että haukut ihmisiä netissä, tai työpaikallasi tai perheessäsi, on inhimillistä. Et ole saanut tarvittavaa ohjausta tunnetilojesi käsittelyyn. Vihan ruokkiminen huonolla käytöksellä ei vapauta sinua tunteistasi. Yleensä se vain pahentaa tilannetta.  Voit tuntea yhä enemmän levollisuutta ja hyvää oloa itsesi kanssa, kun et pura ei-toivottujen tunnetilojesi energiaa lähimmäisiisi. Tämä ei tarkoita, sitä, ettetkö voisi hakea oikeudenmukaista ratkaisua ongelmaasi, mutta kun opit tekemään sen samaistumatta vihatilaasi, näet puolueettomimmin tilanteesi.  Vihatila sokaisee näkösi ja estää sisäisen viisautesi näkemyksen avautumista.

Voit oppia tekemään kokemustilojesi havainnoista säännöllisen arjen rutiinin.  Voit tehdä sen useamman kerran päivässä. Jos havaitset epämiellyttävän vieraan, tee mindfulnessharjoitus. Harjoittele keskittämään mielesi, sitähän se mindfulness-meditaatio on. Mielen keskittämistä. Harjoituksia  on netissä lukemattomat määrät sekä suomenkielellä että englanniksi.

Hyväksyvän läsnäolon harjoituksissa tulet tietoiseksi erilaisista kokemustilojesi kirjoista: Kaikista niistä tiloista, jotka olet elämäsi aikana ehdollistanut automaattisiksi ajatteluketjuiksi ja käytännöiksi.  Sinussa voi olla eri tunteilla latautuneita tiloja, kateellisia, vihaisia, pelkääviä, iloisia, innokkaita, uteliaita jne.  Nämä kokemustilasi on opittava kanavoimaan hyvän elämän moottoreiksi.  Kasvat tietoisuustaitojen kautta tiedostavaksi ihmisiksi, joka tekee kokonaisvaltaisesti viisaita ratkaisuja eikä erilaisten kokemustilojen tunnesilmälasit hämärrä enää näköäsi.

Tietoisuustaidot (luova tunteiden itseilmaisu taiteen keinoin sekä hyväksyvä läsnäolo) ovat aivojesi bodausta.  Mikäli annat ajattelusi kulkea aina vain samoja ratoja, olet kognitiivisesti jäykkä.  Tarvitset aivojesi hermoyhteyksien uusimista, niiden venyttelyä. Voit tehdä sitä taiteen ja mielikuvaharjiotusten keinoin. Voit lähteä tutkimaan omaa sisätodellisuuttasi ja niistä syntyviä uusia elämänkäytäntöjä.  Maailma olisi huomattavan paljon mukavampi paikka, kun ihmiset bodaisivat enemmän aivojansa, eikä vain keskittyisi rakentamaan ulkonaista kauneutta ja hyvinvointia ruumiin bodauksella.

Perimmältä kysymys tietoisuustaidoissa on siitä, kuka ohjaa elämääsi. Tämän nimisen kirjan on ruotsalainen psykiatri Åsa Nilsonne kirjoittanutkin kyseisistä taidoista. Voit oppia keskittämään mieltäsi ja ohjaamaan sisäisiä kokemustilojasi. Sinusta voi tulla oman Sisäisen teatterisi taitava ja tietoinen ohjaaja! Voit oppia ohjaamaan, millaisiin tiloihin ajatuksesi suuntaat,  ja tällä on ratkaiseva merkitys siihen, millaiseksi elämänkohtalosi muodostuu. Voit valita, oletko oletko kohtalosi heiteltävä uhri, vai aktiivinen, kohtalosi muokkaaja. Tietoisuutaitojesi kehittyessä, kiitollisuutesi ja myötätuntosi kasvaa. Se lisääntyy, paitsi itsessä olevia erilaisia kokemustiloja kohtaan, myös koko ihmiskuntaa kohtaan.

Sisäinen teatteri facebookissa.

PS.  Lisää tietoa työyhteisön mindfulness-koulutuksistani  saat sähköpostiosoitteesta:  esisuomi @ gmail.com

Tietoisuustaidot – Läsnäoloa ja peilityöskentelyä

Aikamme suuri ongelma on, että ihmisillä ei ole tietoisuustaitoja. Edelleen suuri osa ihmisiä elää peilaamattomassa tunnetilassa, luullen, että kyseisessä tilassa nähty todellisuuden kuva on todellisuus itsessään. Selvennän asiaa esimerkillä.  Nuori mies, joka tuntee elämänsä merkityksettömäksi, eikä ole löytänyt osaansa yhteisössään, alkaa katsomaan maailmaa vihasilmälasien läpi.  Ja kas, näkymä on sellainen, että vikoja nähdään muissa ihmisissä, vaikkapa pakolaisissa tai viherpunakukkahattutädeissä.  Ja koska tämä nuori ihminen ei ole saanut riittävästi opastusta oman tietoisuutensa aistimiseen, havainnointiin ja peilaamiseen,  hän ottaa todesta näkemänsä näkökulman. Asiaa pahentaa se, ettei hän koe olevansa osa mitään yhteisöä. Hänen vihansa voi olla siis täysin oikeutettua, mutta se kanavoituu, hänen oman itsen ja yhteisön kannalta, ikäviin, joskus jopa tuhoisiin, asioihin.

WP_20150808_007[1]

Kun ihminen on tunnetilassansa, vaikkapa juuri vihatilassa, hänellä ei ole peilavaa ohjausta tiloihinsa, vaan vihatilalla on hänet. Ihmiseltä puuttuu täysin nk. metakognitiiviset taidot.  Käytännössä tämä merkitsee, että ihmisellä ei ole kykyä oman kehomielen havainnointiin ja hyväksyvään, läsnäolevaan, tutkimukseen.  Ilman tietoisuustaitoja olemme kyvyttömiä olemaan vuorovaikutuksessa oman (keho)tietoisuutemme  kanssa.  Tämä merkitsee samalla myös sitä, että tällainen ihminen on kyvytön olemaan rakentavassa, dialogisessa suhteessa paitsi itseensä, mutta myös toiseen ihmiseen.  Suoraan sanoen, vihatilassa olevan ihmisen kanssa, ei juuri kannata olla vuorovaikutuksessa, koska tässä tilassa hän on kyvytön laajentamaan omaa näkökulmaansa.  Hän on liian voimakkaasti samaistuneena kokemustilaansa.

Kun kasvatamme tietoisuustaitojamme, tulemme yhä tietoisemmaksi niistä tiedostamattomista taialitajuntaisistakokemustiloista, jotka ohjaavat toimintaamme. Vihaansa samaistuneet ihmiset eivät tarvitse “vastavihaa”, vaan he tarvitsisivat koulutusta ja osallisuutta johonkin merkitykselliseen toimintaan.  He ovat ehdollistaneet elämänsä aikana suuren määrän ajattelu-, tunne- ja käyttäytymismalleja, jotka automaattisesti ohjaavat heitä. Siksi he tarvitsisivat apua ja tukea itsetutkiskeluun. Julkishallinoiden tehtävä on tietty kaiken keinoin rajoittaa tätä vihaa ruokkimasta itseään, eli vihan purkajat on saatettava samalla vastuuseen puheistaan.

Peilaava eli reflektiivinen minuus on jättiaskel oman tietoisuuden ohjaukseen.  Tätä voi harjoittaa monella eri tavalla. Esimerkiksi mindfulness-koulutuksessa pidämme oppimispäiväkirjaa, jossa kirjaamme ylös kokemuksemme.  Miltä harjoitus tuntui? Minkälaisia ajatuksia nousi mielen pintaan?  Olen itse mieltynyt tähän Jan Skyn ESI:iin eli HTThallitsevan tilan tunnistus.  Yksinkertaisen työkalun avulla teemme tietoisista kokemustiloistamme kartan.  Tämä on jättiaskel oman mielenrakenteiden tiedostamiseen. Se, että tajuaa itsessä olevat monet erilaiset puolet, voi olla syvällinen oivallus.  Näitä tilojasi voit sitten työstää vaikka luovasti kirjoittaen, niin kuin Sisäisessä teatterissa tehdään.

On myös muita draamallisia menetelmiä, joilla voi tutkia omaa tietoisuuttaan (Tarinateaetteri, psykodraama). Kehollisissa  luovissa menetelmissä, oivallus tehdään kehon kautta, ja nämä kehotietoisuustaidot ovat keskeisiä varhaisten tunnekokemusten peilaamisessa.

Tietoisen hyväksyvän läsnäolon eli mindfulnessin voima perustuu siihen, että ihminen harjoittelet meditatiivisessa, flow-tilassa tai transsissa olemaan ei-ehdollistuneessatyhjässä tilassa“.  Tällöin voit löytää tietoisuutesi ohjauksen, ja tulet yhä tietoisemmaksi tunnelatautuneista tiloistasi.  Et enää luule jonkun tunnelatautuneen kokemustilan näkymää todellisuudesta todellisuudeksi.

Taitojen kehittyessä, voit hyödyntää erilaisten kokemustilojesi energian, johonkin yleishyödylliseen toimintaan tai vaikkapa taiteeseen. Kokemustilamme ovat merkityksellisen ja luovan elämän moottorin osia.  Tämän jälkeen emme huku peilimme tuottamiin heijastumiin, vaan osaamme hyödyntää monipuolisesti kaikki erilaiset peilimme heijastumat.

Ajan henki tuntuu olevan sellainen, että on paljon vihaisia ihmisiä. Kaaottinen informaatiotulva ei paranne asiaa.  Itse toivoisin, että he saisivat tarvitsemansa terapia/terapeuttisen/tietoisuustaitoavun, jotta osaisivat kanavoida energiansa yleishyödylliseen toimintaan.  En usko, että näillä ihmisillä on hyvä olo itsensä kanssa.

Sisäinen teatteri facebookissa.

Tietoa koulutuksistani ja valmennuksistani.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy, Kati Sarvela

Oletko mielikuvituksesi uhri vai ohjaaja? Mindfulness työyhteisön voimavarana

Nykyään, kun puhutaan julkisesti jatkuvasti pidennetyistä työurista ja viikkotyötuntimäärien lisäämisestä, olisi ensiarvoisen tärkeää, että työyhteisöt panostaisivat työssäjaksamiseen.  Ilman tätä, voi käydä niin, että samalla lisääntyvät sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset.  Tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Siksi työyhteisön kannattaa panostaa tietoisuustaitoihin. 

Minua on pitkään kiehtonut nimenomaisesti luova hyväksyvä läsnäolo, eli hienosti sanottuna tämäsosiokognitiivinen mindfulness“, josta kirjoitin muutama blogi sitten.  Ihmistietoisuus, mukaan lukien oma tietoisuuteni, on minulle kiehtova arvoitus, johon olen pureutunut jo kymmenkunta vuotta. Olen tehnyt sen käyden erinäisiä kursseja ja lukien kaikenlaista tieteellistä ja vähemmän tieteellistä kirjallisuutta. Ja ennen kaikkea olen peilannut luovasti omaa tietoisuuttani.

Meditatiivisessa hyväksyvässä läsnäolossa , joka nojaa buddhalaiseen perinteeseen, puhutaan härän kesyttämisestä. Kirjoitin tästä härän kesyttämisestä myös  blogin muutama vuosi sitten.  Voimme kesyttää mielikuvituksemme  hyödyntäen länsimaisia terapeuttisia perinteitäluovia tietoisuustaitoja, jotka nojaavat puhtaasti länsimaiseen psykologiseen perinteeseen (esim. Ellen Langer).  Jotta ymmärrämme, kuinka tämä tapahtuu, on meidän oivallettava se, että voimme oppia ohjaamaan luovasti  kokemustilojamme.  Voimme ottaa tietoisuutemme ohjauskeskuksen haltuumme.  Tällöin mielessämme ei pyöri satunnaiset haamut menneisyydestä tai pelkokuvat tulevaisuudesta. Sen sijaan yhä taitavammin hyödynnämme sekä hyväksyvää läsnäoloa että mielikuvitustamme oman, asiakkaittemme/potilaittemme, työyhteisömme ja muiden lähimmäistemme hyväksi.

Ihmismieli on kummallinen. Se ottaa mielikuvituksemme todesta. On selvää, että luomme huonoa todellisuutta, jos jatkuvasti maalaamme kauhukuvia  tulevista epäonnistumisistamme tai muistelemme mokiamme tai traumojamme.   Härän kesyttäminen merkitsee sitä, että opimme hyödyntämään mielikuvituksemme todellisuutta luovaa ominaisuutta.  Voimme oppia käsittelemään vastoinkäymisiämme vertauskuvallisesti ja symbolisesti. On mahdollista rakentaa menneisyydestämme leikillisiä tarinoita, jotka mielikuvituksemme ottaa todesta.  

Jos vaikka puoliso on hylännyt meidät, voimme valita otammeko tapahtumaan minkälaisen näkökulman.  Päästämmekö irti inhottavista muistoista ja uhritarinasta, ja sen sijaan rakennamme tapahtuneesta itseämme voimaannuttavan symbolisen runon tai vaikkapa erilaisten kokemustilojemme näytelmän.  Toki tämä ei käy suinkaan kädenkäänteessä, vaan se vaatii surun läpikäymistä, aktiivista asian työstämistä ja leikillistä uteliaisuutta.

Hyödymme vaikeissa traumoissa terapiasta tai terapeuttisesta ryhmästä. Näin pääsemme tiedostamisen prosessissa turvallisesti alkuun. Vähitellen löydämme itsestämme vahvoja, aikuisia, turvallisia puolia. Itseohjautuvuutemme lisääntyy ja parannamme näkökulman vaihtamisen taitoja. Kasvamme yhä enemmän itseohjautuviksi! Mitä enemmän saamme tietoisuustaitoja jo varhaisessa iässä, sitä paremmin kykenemme kohtaamaan tulevaisuuden vastoinkäymisemme.

Tietoisuustaidoissa puhutaan poissaolon moodista (default mode).  Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettet ole kesyttänyt härkääsi. Sen sijaan, että olisit läsnä tässä hetkessä, mielikuvituksessi pyörittää kaikenlaisia automaattisia ehdollistuneita apina-ajatuksia päässäsi.  Ne voivat olla ennakkoluuloja, vanhoja jäykkiä uskomuksia ja ikäviä muistoja, tulevaisuuden kauhukuvia jne.  

Sekä luovan että meditatiivisen läsnäolon yhteinen ansio on, että kesytät poissaolon moodisi.  Osaat olla läsnä itsellesi ja toiselle ihmisille, ja osaat käyttää mielikuvitustasi itseäsi voimaannuttavasti.  Sen sijaan, että mietit kauhulla huomista päivää, jolloin kohtaat sen hankalan ihmisen ja kaikki menee pieleen, pyöritätkin leikillisesti etukäteen päässäsi näytelmää, jossa kaikki menee hyvin. Tai vaihtoehtoisesti keskityt olemaan vain nyt tässä, ja huomenna otat tilanteen vastaan sellaisena kuin se tulee.

Tietoisuustaidot vapauttavat meidät laatikkoajattelusta. Löydämme uusia leikillisiäkin tapoja katsoa maailmaa.  Laatikkoajattelija on vahvistanut itsessään vain tiettyjä uskomuksia, ja hän on sulkenut pois muut näkökulmat.  1900-luku oli kognitiivisesti jäykkien laatikkoajattelijoiden ja pirstoutuneen tieteen vuosisata.  Nyt 2000-luvulla yhä useammat ihmiset ovat pyrkimässä ulos laatikoistaan. Se tarkoittaa tieteessä sitä, että erityistieteet pyrkivät tekemään yhä enemmän yhteistyötä keskenään ja myös taiteiden kokemuksellisen opin kanssa. Tulevaisuus on tieteiden ja kokemuksellisen oppimisen integraatiota.

WP_20140721_007

Jospa  2000-luvulla hammaslääkärikin olisikin kiinnostunut koko ihmisen sosiaalisesta kehomielestä. Hän ei ole enää kiinnostunut vain ihmisen hampaista. Hän voi kehittää moniammatillista yhteistyötään.  Lisäksi hän voi oppia tietoisuustaitoja, hyväksyvää läsnäoloa suhteessa asiakkaaseen ja omaan tietoisuuteensa. Tällöin hammaslääkäri hoitaa paitsi kokonaisvaltaisesti potilastaan, hän hoivaa myös omaa ja työyhteisönsä psykofyysistä hyvinvointia.  Stressi on aikamme suurimpia sairauden tuottajia, ja siksi sen purku ja ehkäisy on äärimmäisen tärkeää. 

Työyhteisön tietoisuustaitojen kehittymisen kautta löydämme työtapoja, joilla teemme pitempiä stressittömämpiä työuria ja potilaat/asiakkaat tuntevat saavansa parempaa kokonaisvaltaista hoitoa/palveluaPoissaolon moodissa takerrumme helposti stressiä tuottaviin menneisyyden kokemuksiimme ja pelkoihimme.  Kokemustiloistamme  esimerkiksi pelkotila, joka ei luota itseensä ja pelkää epäonnistumista, voi kaapata  tietoisuutemme. Tällöin tuotamme itseämme vahingoittavia stressihormoneja. Samaistuminen tällaisiin kokemustiloihimme tuottaa meissä psykofyysistä pahoinvointia. Nykytietämyksen mukaan, se pitkäaikaisena aktivoi meissä jopa  sairautta tuottavia geenejä.  

Tietoisuustaidoilla harjoittelemme kehittämään ja valitsemaan parhaita mahdollisia kokemustilojamme kuhunkin tilanteeseen, ja harjoittelemme olemaan läsnä työssämme. Äitinä olen eri kokemustilassa kuin hammaslääkärinä.   Mikäli emme ole läsnä, vanhat kokemustilamme pyörivät vain automaattisesti, ja tämä saattaa aiheuttaa virheitä ja epäonnistumisia työssämme.

 Kun tietoisuustaitomme kehittyvät, opimme käyttämään erilaisia tilojamme joustavasti ja tietoisesti.  Opimme purkamaan vanhojen tilojemme ehdolistumia ja avaamme uusia tiloja itseemme. Puhutaan itseohjautuvasta neuroplastisuudesta eri aivojen muovautuvista ominaisuuksista.  Tämä tapahtuu jouhevasti esimerkiksi leikkimällä uutta roolia.   Ja kun tulemme tietoisemmaksi erilaisista kokomustilojemme kirjosta, alamme toimia yhä enemmän kokonaisina tietoisina ihmisinä ja olemme vähemmän tunnekaappausten uhreja.

Minäkin olen jo pitkään leikkinyt olevani tietoisuustaitojen ohjaaja, ja näköjään vähitellen minusta on tullut sellainen.  Se on tietty vaatinut myös paljon opiskelua. Lopullisen ohjaajaidentiteettini sinettinä on ollut tämä Taina Siukolan erinomainen ohjaajakoulutus, mikä on antanut uusia ajatuksia ja ajatuksilleni uusia jäsennyksiä.

Luovien tietoisuustaitojen avulla opimme hyödyntämään mielikuvitustamme ja tajuamme yhä paremmin, että mielikuvituksemme tuotteet ovat vain mielikuvitusta.   Lakkaamme ottamastapoissaolon moodissammetuottamiamme ajatuksia liian vakavasti.  Löydämme leikillisen suhteen itseemme ja kykenemme suuntamaan huomiomme asioihin ja mielikuviin ja ajatuksiin, jotka itse tietoisesti valitsemme. Energia-  ja tunnemolekyylivirrat sisällämme ja kohtaamiemme ihmisten kanssa virtaavat vapaammin.

PS.  Koulutan työyhteisöissä tietoisuustaitoja kahdella eri menetelmällä (lisätietoa esisuomi @ gmail.com.) TämäMindfulness työssä8-askelta hyvään työhönon toinen, joka nojaa täysin Siukolan Tainan mindfulness- materiaaliaan  ja toinen on oma koulutukseniVirtaa työyhteisöihin  Tietoisuustaidot yhteisön voimavarana.”  (Tätä vedän parhaillaan pilottina OFRD Oy:ssä). Jälkimmäisessä tietoisuuskoulutuksessa  käytän sekä mindfulness- että  hypnoosivalmentajaosaamistani työyhteisön henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi (mm.Jan Skyn ESI-työkalua).  Voimme hyödyntää erilaisia muuntuneita tajunnantilojammemeditaatiota, luovia flow-tiloja, ohjattuja mielikuvaharjoituksiaomassa työssä jaksamisessamme.

Tietoisuustaidot facebookissa.

Miksi laihdutuskuurit ovat tuomittu epäonnistumaan?

Laihdutuskuurit ovat helppoja.  Minäkin olen ikäni aikana ollut kymmeniä kertoja laihiksella. Lopetin tämän homman jo lähes kymmenen vuotta sitten, ja olen ollut sen jälkeen paljon onnellisempi nainen. Itse asiassa olen viimeisen kahden vuoden aikana laihtunut n. 8 kg ja olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen itseeni. Olen hieman vielä rehevä, mutta se on nyt olemukseni.

Aloitin kaksi vuotta sitten paaston osana uutta elämäntapaani.  Mielenkiintoisena sinänsä, että lähes kaikkiin uskontoihin, on paasto kuulunut osana normaalia elämää. Uusi minuuteni pitää kaksi kevyempää päivää viikossa, ja  toki olen muuttanut muutenkin ruokavaliotani.  Olen vähentänyt esimerkiksi roimasti sokerin ja vehnän käyttöä.  Ja tietty, olen meditoinut, tehnyt mielikuvaharjoituksia ja joogannut yhä enemmän osana uutta elämäntapaani. En ole vieläkään laiha, vaan olen yhtä tyytyväisempi itseeni. Oikeastaan melko liikuttavaa, että kaksvitosena olin nätti, normaalipainoinen, ahdistunut builimikko, joka oli aina tyytymätön ulkonäköönsä.

Laihdutuskuurien epäonnistumisen ymmärtää varsin hyvin, kun tajuaa sen, että me muodostumme erilaisista osista, kokemustiloista, joiden tapa olla maailmassa on erilainen.  Yksi kokemustilamme on ehdollistanut itseensä samat opitut käyttäytymismallit.   Se tekee siksi samoja vanhoja valintoja, ja käyttäytyy samalla tavalla, ja on tunnelataukseltaan samanlainen.  Se luo samaa vanha ulkoista todellisuutta.

Jotta laihdutuskuurimme onnistuu, on meidän muutettava kokonaan olemisemme tapaa.  Meidän on aktivoitava uusi kokemustilamme.  Meidän on löydettävä uusia mielleyhtymiä, ehdollistettava uusia ajatusmalleja, tehtävä uusia valintoja, opittava uusia käyttäytymismalleja omine uusine tunnetiloineen, jonka jälkeen näemme maailman uusien silmälasien kautta. Tästä muuttuu uusi, itseään ruokkiva kokemustila.

WP_20150905_002[1]

Tätä uutta kokemustilaa, kokonaista olemisentapa on vahvistettava, jotta siitä tulee uusi hallitseva tilamme. Uudesta tilasta, on varsinkin alussa, on helppo lipsahtaa takaisin vanhaan olemisen tapaan.  Turha kuvitella, että laihduttaminen onnistuu, jos takerrumme tähän vanhaan kokemustilaamme ja sen olemisen tapaan.  Moni meistä niin mielusti olisi samalla lailla kuin ennenkin, ainoastaan kymmenen kiloa laihempana.  Pysyvää olemisen muutosta vahvista se, että tulemme yhä tietoisemmaksi erilaisista mahdollisista olemisen tavoistamme, tiloistamme, ja samalla erilaisista valinnan mahdollisuuksistamme.

Laihtuaksesi joudut siis muuttamaan koko olemisesi tiedostavasti ja pysyvästi uuteen tilaan.  Joskus joudut käymään neuvotteluja vanhojen tilojesi kanssa. Niillä kun voi olla tärkeää kerrottavaa sinulle. Kun kokemustilasi vaihtuu ja vahvistuu, teet  sopua samalla vanhojen osiesi kanssa, jonka jälkeen muuttuu samalla koko elämäntapasi.  Todellisuus alkaa vähitellen näyttäytyä sinulle täysin erilaiselta. Katsot nyt maailmaasi uusien silmälasiesi läpi.

Meidät on opetettu siihen, että muutamme vain ruokavalion, tai lopetamme tupakoinnin, tai muut pahat tapamme.  Haluamme säilyttää itsemme muuten ennallaan.  Tällainen yritys on pääsääntöisesti tuhoon tuomittu. Jotta muutumme, on meidän aktivoitava koko minuutemme olemus, hallitseva kokemustilamme, uusiksi.

 11998703_10153606848554375_475571840_n

Miten kokemustilan vaihtaminen onnistuu? Tähän tarvitsemme taitoja, joita tietoisuustaidoissa opetetaan. Ne avaavat meille läsnäolon itseemme, mielitajumme kehittyy ja uudet assosiaatio- eli mielleyhtymät aktivoituvat.  Kun ne ovat syntyneet, täytyy meidän oppia elämään ne vielä todeksi ja alussa joudumme aktivoimaan koko ajan uusia ehdollistumiamme.  Vähitellen uudet käyttäytymistavat sitten arkipäivästyvät.

Muistutan vielä, että itse sijoitan tietoisuustaitoihin sekä luovan mindfulnessin (taideterapioiden flow- ja transsitilat. (itse)hypnoosi) sekä meditatiivisen mindfulnessin (tietoinen hyväksyvä läsnäolo).  Siksi kannattaa harjoittaa meditaatatiota ja itsehypnoosia, sekä  kehittää luovaa omien tilojen itseilmaisua. Meidän on opittava tekemään tiedostamatonta mielemme motivaatiorakennetta yhä tietoisemmaksi.

Inside out – kokemustiloista tehty piirretty elokuva!

Kun katsot komentokeskuksesi elämää, mieti minkälaiset tunnetilat ohjaavat elämääsi, inho, viha, ilo, suru vai pelko?  Tässäpä lapsille ja miksei myös aikuisille verraton elokuva, jonka avulla, hän voi alkaa hahmottaa omaa sisäistä maailmaansa.  Itseasiassa, jos rehellisiä ollaan, en ole katsonut vielä elokuvaa, mutta useissa psykologian alan lehdissä elokuva on saanut kehuja, vaikka se niiden mukaan toki yksinkertaistaakin asioita. Ala oleva elokuvan Trailer kertoo jo paljon sen sisällöstä.   Uskoisin, että elokuva voi toimia kimmokkeena, että ihminen alkaa näkemään oman sisäisen maailmansa ja sen erilaiset kokemustilat jäsentyneemmin. Hän ottaa meta-askeleensa, eli alkaa ottaa komentokeskuksensa haltuunsa.

Sisäisen teatterin idea on sama kuin elokuvassa.  Voit opetella tunnistamaan ja ohjaamaan tilojasi, ja sinusta voi näin tulla oman mielen teatterisi taitava ohjaaja. Tilasi eivät ole Sisäisessä teatterissa vain tunnetiloja, vaan ne ovat myös opittuja käyttäytymismalleja ja joskus sisäistettyjä toisia ihmisiä. Ne ovat itsenäisiä osia sinussa, jotka katsovat maailma omalla tunnelatautuneella tavallaan.  Omassa luovassa kirjoittamisprosessissani tunnistin itsestäni kuusitoista eri tilaa, jotka nimesin. Sittemmin niitä on noussut vielä lisää.

sisakansi.indd

Inside out elokuvassa et kasva tilojesi ohjaajaksi niin kuin Sisäisessä teatterissa, vaan otat komentokeskuksen ohjakset käsiisi.  Vertauskuva on eri, vaan idea täysin sama. Tämän päivän neuropsykologinen tietämys opettaa, ettei sinun tarvitse jäädä ei-toivottujen tunnetilojesi uhriksi, vaan voit saada apua erilaisten tilojesi aistimiseen, tunnistamiseen ja ohjamiseen.  ESI eli HTT – Hallitsevan tilan tunnistus, on australialaisen hypnoterapeutin ja opettajan Jan Skyn yksinkertainen menetelmä, jolla nimeät erilaiset puolesi, koska niitä voi olla monenlaisia muitakin kuin vain yllä olevat.  Annat  nimet eli henkiöistät ne (toki eläinten nimiäkin voi antaa, tai värejä tai adjektiiveja).  Sinulla on oma historiasi: Kohtaamiesi ihmisten ja tapahtumien seurauksena sinulla on ainutkertainen Sisäinen teatterisi. Voit saada valmentajalta tai terapeutilta apua omien osiesi tunnistamiseen!

Jokaisella tilallasi on tärkeä tehtävä. Esimerkiksi vihasi on oikeutettu.  Se voi kertoa sinulle, esimerkiksi sitä, että maailma on epäoikeudenmukainen.  Eri asia on sitten, miten ja mihin kanavoit tunnetilojesi energian. Kun saat apua tunnetilojesi käsittelyyn, sen energian voi valjastaa johonkin yhteisöllisen hyvän tekemiseen. Moni tietämättämään kanavoi vihan energiaa järjettömään kohteeseen. On tärkeää oppia kuulemaan eri tilojesi viestit, niitä, jotka moni meistä tukahduttaa. Koska vihateema on akuutti tännä päivänä, sanottakoon siitä muutama sana.

Minulle on vastenmielistä, että vihaa täynnä olevia ihmisiä vain kauhistellaan ja pilkataan, koska he tarvitsivat apua. Vihaisella ihmisellä on hallitsevana osana vihatila.  Sen hallitessa sisäistä maailmaa he katsovat ulkopuolistakin maailmaa usein negatiivisten silmaläsien läpi, mutta vihalla on selityksensä.  He voivat esimerkiksi kokea osattomuutta tai maailman epäoikeudenmukaisuutta.  Satunnaisen vihan purkauksen jälkeen voi tulla voimakastakin ahdistusta.

Toivon sydämestäni, että perustettaisiin viha-apuryhmiä, joska ihmisiä autettaisiin käsittelemään tunnetilojaan tietoisuustaitojen avulla. Meidän ei tarvitse jäädä vihamme vangiksi. Vihatila hallitsevana tilana syö sitäpaitsi fyysistä terveyttämme. Minuakin on hallinnut jossain vaiheessa viha. En juurikaan suunnannut sen energiaa muihin ihmisiin, vaan pyöritin negatiivista vihan täyttämää mielikuvateatteria sisälläni. Sain apua, ja viha on nykyään harvinainen vierailija hallitsevana tilanani, koska olen suunnannut sen energiaa esimerkiksi maalaamiseen ja kirjoittamiseen. Ja silloin kun se tulee, kutsun sen tervetulleeksi, hetken aistin ja maistelen tilaa, ja kas se katoaa (joskus muutaman kirosanan jälkeen…).  Se ei ole vuosikausiin häirinnyt minua pitkällisesti, vaan vain ohikiitävinä, pieninä, hetkinä.

Se, että tunnistamme erilaiset tilamme on tärkeä tietoisuustaito tai tunnetaidoksikin sitä voi kutsua. Elokuvan ansio on juuri tämä:  Se auttaa meitä tajuamaan, että meitä on moneksi. Tilasi ovat erilailla tunnelatautuneita ja ne katsovat maailmaa erilaisten silmälasien kautta. Meidän on opittava kuuntelemaan ja neuvottelemaan osiemme kanssa, jotta kykenemme ohjaamaan taitavasti itseämme – olemme sitten komentokeskuksessamme tai ohjaamassa Sisäistä teatteriamme.

Voimme tietoisuustaitojamme kehittyessä itse oppia käyttämään hyväksi aivojemme muovautuvia ominaisuuksia.  Meidän on saatettava sisäinen joukkomme rakentavaan vuorovaikutukseen keskenään, ja harjoiteltava kuuntelemaan eri osiemme viestejä ja  tarpeita.  Meidän tulee esimerkiksi harjoitella sisäisten tietoisten kompromissien tekoja. Voimme tehdä sitä esimerkiksi taideterapeuttisten menetelmien ja hypnoterapian avulla.  Olen itse käyttänyt omassa prosessissani luovaa kirjoittamista, ja olen opettanut menetelmää myös muille. Voimme yhdistää, integroida, sisäistä joukkoamme luovissa flow- tai transsitiloissa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla ihan sitä, että nimeämme eri puolemme ja alamme käydä leikillistä dialogia itsemme kanssa.  Voit kirjoittaa oivalluksesi paperille tai olla kirjoittamatta. Symbolisten tarinoiden ja runojen ja mielikuvien käyttö tuo tarvittavaa tunne-etäisyyttä kirjoittamiseen. Tässäkin elokuvassa on otettu leikillinen suhde omiin osiin! Menneisyyden vaikeissa kokemuksissa ei kannata lähteä vellomaan inhorealistisesti.  Joskus kipeitä tunteita voi nousta luovissa prosesseissakin, ja siksi kirjoittaminen on turvallisinta aloittaa ryhmässä tai terapiassa.

Jos haluat onnelliseksi ihmiseksi, kannattaa harjoitella aktivoimaan itsessä positiivisia ilon tai kiitollisuuden täytteisiä ja luovia tiloja. Myönteisten tilojen ruokkimisen avulla rakennat itsellesi ja ympärillesi hyvää elämää. Kiitollisuuden harjoittaminen on yksi tärkeä rituaali, jolla vahvistat positiivisia puolia itsessäsi.

Sisäisen teatterin erilaisten tilojen ohjauksessa on tärkeintä hyväksyvä suhde omaan mieleen ja sen sisältöön. Jokaisella meillä käy päässämme kaikenlaisia vieraita. Siksi mindfulness-harjoituksia kannattaa tehdä ahkerasti. Kun viimeksi melanoma diagnoosin aikana pelkotila, Kalmakalle, kaappasi Sisäisen teatterini paniikkikohtauksilla, sain tilan taltutettua EFT-harjoituksilla (jos menetelmä ei ole tuttu, niin googlaappas se, voit googlata myös “tapping”, joka on menetelmän lähisukulainen). Naputellen toistin itselleni lausetta:  “Vaikka minulla on tämä suunnaton pelko rinnassani, hyväksyn itseni syvästi ja täysin…” Ja kas, sillä sain taltutettua Kalmakalleni.

Tärkein perustaito mielenohjauksessa on siis hyväksyvä läsnäolo: Opimme olemaan hyväksyvästi läsnä erilaisille tiloillemme, koko elämän tunnekirjolle, mutta emme anna niiden ohjata elämäämme miten sattuu, vaan opimme itse ohjaamaan tilojamme.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa oy, 2013