Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tietoisuustaidoissa alkaa yhdistyä yhä syvällisemmin länsimainen terapeuttinen tieto ja hyväksyvä läsnäolo eli mindfulness. Henkilökohtaisesti olen jo pitkään tajunnut, että minän monet puolet ovat eräs tapa jäsentää omaa sisäistä kokemustamme. Niiden kautta voimme tulla yhä tietoisemmaksi, mikä olemisemme ja kommunikaatiossamme mättää.  Omat ajatukseni yhteisöille ja organisaatioille ovat kirkastuneet yhteistyössä Taina Siukolan Mindfulness-ohjajaa koulutuksessa sekä yhteistyökumppani OFRD Markkinointitoimiston kanssa.

Jäsennän seuraavassa työyhteisön kommunikaation ongelmia hyväksyvän läsnäolon ja kokemustilojen näkökulmasta.

++++++++++

Käytän Toivovalmennuksessani® ja hyväksyvän läsnäolon prosessissa sanaa ”kokemustila”. Toivo kuvastaa sitä, että me pyrimme pääsemään yhteisöllisessä ja yksilöllissä prosessissamme tilaan, jolla katsomme tulevaa myönteisestä näkökulmasta.  Mitä tällä “kokemustila” sanalla oikein tarkoitetaan?

I. KOKEMUSTILAT

Yhtä kaikki, ne ovat eri puoliamme. Meitä on moneksi. Ne ovat kuin pieniä itsenäisiä ihmisiä sisällämme. Niitä ei määrittele kukaan muu kuin sinä itse.  (Minätilojen terapiassa puhutaan minätiloista ”ego states” ja mindfulnessissa vain tiloista “states” tai mielen tiloista “mind sets”. ) Ne ovat oppimiamme, ehdollistamiamme reagoimismalleja (tehottomat tilat)  tai puhtaan läsnäolon tiloja (tehokkaat tilat).

Olkoon sitten kysymys parisuhteesta taikka toimivasta työyhteisöstä, meidän on päästävä tietoisen läsnäolon prosessiin. Tämä prosessi on flow-tila jossa tehottomat tilat mahdollisimman vähän häiritsevät luovaa työprosessia.  Otamme itsestämme käyttöön tehokkaat läsnäolevat tilamme.

ESI:llä eli HTT®:llä (Hallitsevan tilan tunnistus) voimme tehdä tiloistamme minätilojen kartan. Sen on hauska tapa lisätä omaa mielitajua. Itsestäni olen tunnistanut parisen kymmentä eri kokemustilaa.

Tässä kokemustilojen kartta ESI:llä tehtynä. Kuva on Jan Skyn kirjasta, Minän monet puolet.  Tässä tapahtumassa hallitseva tila (RAIVO) on ollut suhteessa rikokseen, mutta voimme tehdä kartan myös suhteessa mihin tahansa tapahtumaan, vaikkapa tavoitteeseemme, olkoon sitten kysymyksessä yrityksen tavoite tai henkilökohtainen tavoite. 

Kokemustilojemme tunnistus on suuri askel nk. metakognitiivisiin taitoihin eli osaamme asettua kärpäseksi kattoon, ilman että samaistumme tiloihimme.

II. KOMMUNIKAATIO-ONGELMAT IHMISTEN VÄLISISSÄ SUHTEISSA

Minkälaisia tyypillisiä kommunikaatio-ongelmia meillä on:

– Olet kokemustilassa, joka haluaa kontrolloida kaikkea (joskus esim. vanhemmiltamme omaksuttu tehoton tila).

– Olet kokemustilassa, joka haluaa osoittaa olevansa koko ajan parempi kuin toiset.

– Olet kokemustilassa, joka jatkuvasti mitätöi itseään. (Minusta ei ole mihinkään… epäonnistun kumminkin.)

– Tunnet tilassa itsesi alistetuksi, ja valitset sitten tilan, joka alistaa muitakin.

– Menet puolustusasemiin, josta käsin reagoit tehottomalla tilalla.

III. KUINKA SAADA IHMISET FLOW-TILAAN

Tehokasta tekemisen tilaa harjoittelet erilaisilla, juuri sinulle sopivilla, mindfluness-harjoituksilla. Bodaat kehomieltäsi. Emme ole samasta puusta tehtyjä: Yhdelle sopii luova itsetutkimuksellinen kirjoittaminen, toiselle musiikin tekeminen tai sen läsnä oleva kuunteleminen, kolmannelle perus mindfulness-harjoitukset ja neljännelle vaikka jooga. Hyödyt siitä, että yhdistät erilaisia mindfulness-menetelmiä.

Tässä esimerkki luovasta kokemustila kirjoittamisesta (Sisäinen teatteri).  Kaisa on maalannut oman kiusatun kokemustilansa sekä pukenut sanoiksi sen tunteet.

Olet etupäässä tehokkaissa läsnäolon kokemustiloissa, ja jos tehottomia tiloja, vanhoja oppimiasi käyttäytymismalleja nousee mielesi pintaan, aistit ja tunnistat ne. Tämän jälkeen mietit kokemustilan viestin ( Esim. Onko tämä oikeudenmukaista?)  ja palaat läsnä olevaan olemisen tilaan.

Kun, et reagoi toisen henkilön tehottomaan tilaan (esim. Ojentava äiti) omalla lapsellisella tilalla (esim. Näsäviisas), voit oppia katkaisemana yhteisöllisen reaktiivisen prosessin ketjun. Tunnistat omat kokemustilasi, ja osaat valita olemisen tapasi. Tietoisuustaitojesi lisääntyessä integroit, eli yhdistät näitä vanhoja tehottomia tiloja muihin osiisi. Leikillisesti sanoen, lapsellisia tilojasi voi kasvattaa aikuisiksi.

IV. YHDISTÄMINEN

Mitä eheämmäksi eli integroituneemmaksi kasvat, sitä vähemmän menneisyyden opitut kokemustilat ja niiden käyttäytymismallit häiritsevät läsnäoloasi ja työpaikan prosesseja. Olet eheämpi kehomieli, jota menneisyyden haamut eivät kiusaa. Tämä on luonnollisesti ideaali tila. Olet täydellisesti integoitunut ja läsnäoleva.

Tuskin kukaan on niin täydellinen, ettei esimerkiksi haastavassa stressitilanteessa joskus luiskahtaisi tehottomaan tilaan. Osa hyväksyvän läsnäolon prosessia on se, että hyväksyt oman ikuisen keskeneräisyytesi. Eheytymisesi edistyessä voi käydä niin, että huonot puolesi, osoittautuvatkin suurimmiksi vahvuuksiksi. Saattaa olla vaikkapa niin, että oma luovuutesi avautuu! Se on oikeastaan melkoinen paradoksi, että mitä paremmin tunnemme heikot puolemme, sitä vähemmän ne sabotoivat elämäämme.