Oma innostukseni on suuntautunut hyväksyvässä läsnäolossa nimenomaisesti erilaisiin kokemustiloihimme. ESI – työkalulla eli hallitsevan tilan tunnistuksella pyrimme tunnistamaan tilojani. Oma taustani on minätilojen terapiassa, hypnoterapiassa, transaktioanalyysissä ja mindfulnessissa.

Perusolettamukseni on, että jokaisella meillä on mahdollisuus hyväksyvän läsnäolon kautta alkaa aistia, havainnoida ja luokittelella erilaisia oppimiamme tiloja, niiden tunteita, ajatuksia ja käyttäytymismalleja. Meissä on ikään kuin monta ihmistä sisällämme.  Ne voivat olla vanhemmiltamme tai vaikkapa muilta aikuisilta omaksuttuja kokemustiloja (parent state), aikuisia kypsiä tiloja (adult state) tai lapsellisia tiloja (child state).  Kun opimme hyväksymään ja tuntemaan itseämme, ja tilojamme, alamme suhtautua hyväksyvämmin myös toisiin ihmisiin.  Voimme kannustaa toinen toisista parhaita puoliamme esiin.

Epätäydellisyyden hyväksyminen ja sen mukanaan tuoma myötätunto, auttaa meitä eteenpäin organisaatiossa. Pääsemme irti perfektionismista ja reaktiivisesta käyttäytymistä. On inhimillistä, että joskus stressitilassa saattaa ärhäkkä puolemme aktivoitua.  Mitä enemmän saamme itsellemme tietoisuustaitoja, sitä nopeammin ikävä tunnetila liukenee.  Emme voi estää esimerkiksi vihatilaa nousemasta mieleemme, mutta voimme saada sen liukenemaan nopeammin pois mielestämme.  Liukenemista auttaa se, että havainnoimme tunteen ja tunnistamme, mitä tila meille kertoo, ja milloin tila on meissä syntynyt. Usein, kun emme tunne ja ohjaa puoliamme, kaadamme reppujemme vanhaa sisältöä ihmisille, jotka eivät sitä ansaitse.

Tietoisuustaitojen kasvaessa, opimme näkemään, että voimakkaat emootionaaliset kokemustilat ovat vain veteen maalattuja, ja niiden energian voi käyttää toisin, vaikkapa luovuuteen ja uuden rakentamiseen. Työyhteisössä ärhäkkä kokemustilamme aktivoi liian helposti toisen henkilön kiukkuisen tilan ja niin edelleen. Seurauksena on ketjureaktio. Olemme tällöin reaktiivisia.

Meistä kasvaa proaktiivisia oman tietoisuutemme ohjaajia,  silloin kun kykenemme valitsemaan minkä tiloistamme kulloinkin otamme hallitsevaksi, yrityksen, yhteisön ja omien päämääriemme saavuttamiseksi. Olemme “voittajia“, kun kykenemme reagoimaan toisen vihaan tai kiukkuun myötätunnolla.  Vähitellen huomaamme, että huomiomme keskipiste suuntautuu ensisijaisesti intohimoiseen prosessiin, joka johtaa meitä ikään kuin sivutuotteena päämääriimme, joiden kanssa olememme sinut.

Oma tutkimusretkeni mieleni sopukoihin on ollut intohimoni. Minulle prosessi on jo pitkään ollut tärkeämpi kuin päämäärä. Se on tuottanut minulle valtavasti uutta oivallusta ja elämänsisältöä.  Siinä sivussa on jo alkanut tulla yhä uusia työtilaisuuksia, jotka ovat olleet minulle vasta oikeastaan toissijaisia.  

Työpaikka, joka osaa kouluttaa ja auttaa ihmisiä tietoisuustaitoihin, auttaa ihmisiä kohtaamaan itseänsä ja yhteisön jäseniä myötätuntoisia.  Se edistää terveyttä, tuloksellisuutta, myötätuntoa ja jouhevaa vuorovaikotusta  koko työyhteisössä.  Työpaikan stressitaso laskee samalla.  Meidän ei tarvitse olla työpaikalla vain tekemässä tulosta,vaan hyvä työpaikka antaa myös merkityksellisyyttä elämäämme! Tietoisuustaidot ovat organisaatiossa “win – win” juttu. Kaikki voittavat! Hyväksyvän läsnäolon ja mielikuvaharjoitusten  – Toivovalmennuksen –  avulla voimme laajentaa tietoisuuttamme. Mikä parasta, stressi ja jopa fyysiset sairaudet vähenevät, kun ihmisillä on tietoisuustaitoja!

On kummallista kuinka muutos yhdessä työntekijässä, voi johtaa muutokseen koko työyhteisössä.  Meidän ei tarvitse muuta kuin avata myötätunto omaa itseämme kohtaan, ja joskus siinä sivussa työpaikan koko ilmapiiri saattaa muuttua. Myötätunto itseä kohtaan nimittäin kasvattaa myötätuntoa myös toista ihmistä kohtaan.Tämä edellyttää tietysti johdolta hyväksyvän läsnäolon asennetta: kannustavaa ja avointa dialogin ilmapiiriä. Suomessa näkee edelleen aivan liikaa hierarkkista ja vanhanaikaista johtamista.  

Myönteisen muutoksen eteneminen edellyttää tietty, että ihmiset ovat löytäneet työyhteisössä paikan, jossa he voivat toteuttaa omia vahvoja kokemustilojaan työyhteisön yhteisen päämäärän suuntaan. Henkilökunnan pitää olla myös sinut yrityksen arvojen kanssa. Väärä henkilö, väärässä paikassa, voi aiheuttaa turhaa stressiä työyhteisöön. Samoin stressiä tuottaa myös se, että yrityksellä on hienot “julkiteoriat” (arvot, missiot, visiot), ja käyttöteoria eli käytäntö onkin sitten aivan toista.  Tämäkin on valitettavan tavallista edelleen tänä päivänä.

On myös työpaikan etu, että ihmiset löytävät omien vahvuuksiensa mukaiset asemat työpaikassa. Meidän ei tarvitse olla aina samaa mieltä keskenämme.  Elämän hienoin asia on se, että olemme erilaisia ihmisiä. Kuinka saattaa erilaiset vahvuutemme – erilaiset kokemustilamme – yhteiseen päämäärään, edellyttää vapaata, myötätuntoista ja arvostavaa vuorovaikutusta. Hyväksyvän läsnäolon yhteisöllistä prosessia. Meidän on saatava turvallisin mielin ilmaista erilaiset mielipiteemme, ilman että meitä kritisoidaan. Itse kunkin on tehtävä töitä sen eteen, että omat lapselliset kokemustilat kasvavat aikuisiksi.

Älä välttele konflikteja vaan iloitse ihmisten erlaisuudesta. Sitä voi käyttää uuden oivalluksen välineenä! Erilaiset kokemustilamme ja niiden erilaiset ajattelumallit ovat luovan ja innovatiivisen ajattelumme maaperää.

Älä juutu kiinni vanhoihin opittuihin kokemustiloihisi ja niiden ajattelumalleihin.  Voit syventää olemassa olevien kokemustilojesi maailmankatsomusta. Voit “päivittää” tilojasi. Voit rakentaa uusia tiloja myös opiskelemalla ja vaikka leikkimällä draamallisesti olevasi joku toinen ihminen.  

Monikulttuurisessa maailmassa se, että sinua on moneksi, tekee sinusta joustavamman, armollisemman, leikillisemmän, luovemman  ja myötätuntoisemman. “Besser-wisserit” ovat kiinni jäykissä ajattelumalleissansa. Silti hekin voivat olla tärkeitä ja hyödyllisiä henkilöitä työpaikallamme!

Se, että on vain yksi oikea tapa katsoa maailma, on yksinkertaisesti “out of date“.  Älä unohda faktoja ja kehitä jatkuvasti realiteettitajuasi. Luovat ajatuksemme on syytä aina peilata tosiasioihin! Kuljeta työyhteisösi tietoisuustaitojen avulla toivoon ja tulokselliseen, yhteiseen hyväksyvän läsnäolon prosessiin.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – Luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa Oy 2013

Minän monet puolet, Jan Sky, Kuva ja Mieli 20121

Working Together, Organizational Transaktionanalysis and Business Performance, Gover, 2015