Kun katsot komentokeskuksesi elämää, mieti minkälaiset tunnetilat ohjaavat elämääsi, inho, viha, ilo, suru vai pelko?  Tässäpä lapsille ja miksei myös aikuisille verraton elokuva, jonka avulla, hän voi alkaa hahmottaa omaa sisäistä maailmaansa.  Itseasiassa, jos rehellisiä ollaan, en ole katsonut vielä elokuvaa, mutta useissa psykologian alan lehdissä elokuva on saanut kehuja, vaikka se niiden mukaan toki yksinkertaistaakin asioita. Ala oleva elokuvan Trailer kertoo jo paljon sen sisällöstä.   Uskoisin, että elokuva voi toimia kimmokkeena, että ihminen alkaa näkemään oman sisäisen maailmansa ja sen erilaiset kokemustilat jäsentyneemmin. Hän ottaa meta-askeleensa, eli alkaa ottaa komentokeskuksensa haltuunsa.

Sisäisen teatterin idea on sama kuin elokuvassa.  Voit opetella tunnistamaan ja ohjaamaan tilojasi, ja sinusta voi näin tulla oman mielen teatterisi taitava ohjaaja. Tilasi eivät ole Sisäisessä teatterissa vain tunnetiloja, vaan ne ovat myös opittuja käyttäytymismalleja ja joskus sisäistettyjä toisia ihmisiä. Ne ovat itsenäisiä osia sinussa, jotka katsovat maailma omalla tunnelatautuneella tavallaan.  Omassa luovassa kirjoittamisprosessissani tunnistin itsestäni kuusitoista eri tilaa, jotka nimesin. Sittemmin niitä on noussut vielä lisää.

Inside out elokuvassa et kasva tilojesi ohjaajaksi niin kuin Sisäisessä teatterissa, vaan otat komentokeskuksen ohjakset käsiisi.  Vertauskuva on eri, vaan idea täysin sama. Tämän päivän neuropsykologinen tietämys opettaa, ettei sinun tarvitse jäädä ei-toivottujen tunnetilojesi uhriksi, vaan voit saada apua erilaisten tilojesi aistimiseen, tunnistamiseen ja ohjamiseen.  ESI eli HTT – Hallitsevan tilan tunnistus, on australialaisen hypnoterapeutin ja opettajan Jan Skyn yksinkertainen menetelmä, jolla nimeät erilaiset puolesi, koska niitä voi olla monenlaisia muitakin kuin vain yllä olevat.  Annat  nimet eli henkiöistät ne (toki eläinten nimiäkin voi antaa, tai värejä tai adjektiiveja).  Sinulla on oma historiasi: Kohtaamiesi ihmisten ja tapahtumien seurauksena sinulla on ainutkertainen Sisäinen teatterisi. Voit saada valmentajalta tai terapeutilta apua omien osiesi tunnistamiseen!

Jokaisella tilallasi on tärkeä tehtävä. Esimerkiksi vihasi on oikeutettu.  Se voi kertoa sinulle, esimerkiksi sitä, että maailma on epäoikeudenmukainen.  Eri asia on sitten, miten ja mihin kanavoit tunnetilojesi energian. Kun saat apua tunnetilojesi käsittelyyn, sen energian voi valjastaa johonkin yhteisöllisen hyvän tekemiseen. Moni tietämättämään kanavoi vihan energiaa järjettömään kohteeseen. On tärkeää oppia kuulemaan eri tilojesi viestit, niitä, jotka moni meistä tukahduttaa. Koska vihateema on akuutti tännä päivänä, sanottakoon siitä muutama sana.

Minulle on vastenmielistä, että vihaa täynnä olevia ihmisiä vain kauhistellaan ja pilkataan, koska he tarvitsivat apua. Vihaisella ihmisellä on hallitsevana osana vihatila.  Sen hallitessa sisäistä maailmaa he katsovat ulkopuolistakin maailmaa usein negatiivisten silmaläsien läpi, mutta vihalla on selityksensä.  He voivat esimerkiksi kokea osattomuutta tai maailman epäoikeudenmukaisuutta.  Satunnaisen vihan purkauksen jälkeen voi tulla voimakastakin ahdistusta.

Toivon sydämestäni, että perustettaisiin viha-apuryhmiä, joska ihmisiä autettaisiin käsittelemään tunnetilojaan tietoisuustaitojen avulla. Meidän ei tarvitse jäädä vihamme vangiksi. Vihatila hallitsevana tilana syö sitäpaitsi fyysistä terveyttämme. Minuakin on hallinnut jossain vaiheessa viha. En juurikaan suunnannut sen energiaa muihin ihmisiin, vaan pyöritin negatiivista vihan täyttämää mielikuvateatteria sisälläni. Sain apua, ja viha on nykyään harvinainen vierailija hallitsevana tilanani, koska olen suunnannut sen energiaa esimerkiksi maalaamiseen ja kirjoittamiseen. Ja silloin kun se tulee, kutsun sen tervetulleeksi, hetken aistin ja maistelen tilaa, ja kas se katoaa (joskus muutaman kirosanan jälkeen…).  Se ei ole vuosikausiin häirinnyt minua pitkällisesti, vaan vain ohikiitävinä, pieninä, hetkinä.

Se, että tunnistamme erilaiset tilamme on tärkeä tietoisuustaito tai tunnetaidoksikin sitä voi kutsua. Elokuvan ansio on juuri tämä:  Se auttaa meitä tajuamaan, että meitä on moneksi. Tilasi ovat erilailla tunnelatautuneita ja ne katsovat maailmaa erilaisten silmälasien kautta. Meidän on opittava kuuntelemaan ja neuvottelemaan osiemme kanssa, jotta kykenemme ohjaamaan taitavasti itseämme – olemme sitten komentokeskuksessamme tai ohjaamassa Sisäistä teatteriamme.

Voimme tietoisuustaitojamme kehittyessä itse oppia käyttämään hyväksi aivojemme muovautuvia ominaisuuksia.  Meidän on saatettava sisäinen joukkomme rakentavaan vuorovaikutukseen keskenään, ja harjoiteltava kuuntelemaan eri osiemme viestejä ja  tarpeita.  Meidän tulee esimerkiksi harjoitella sisäisten tietoisten kompromissien tekoja. Voimme tehdä sitä esimerkiksi taideterapeuttisten menetelmien ja hypnoterapian avulla.  Olen itse käyttänyt omassa prosessissani luovaa kirjoittamista, ja olen opettanut menetelmää myös muille. Voimme yhdistää, integroida, sisäistä joukkoamme luovissa flow- tai transsitiloissa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla ihan sitä, että nimeämme eri puolemme ja alamme käydä leikillistä dialogia itsemme kanssa.  Voit kirjoittaa oivalluksesi paperille tai olla kirjoittamatta. Symbolisten tarinoiden ja runojen ja mielikuvien käyttö tuo tarvittavaa tunne-etäisyyttä kirjoittamiseen. Tässäkin elokuvassa on otettu leikillinen suhde omiin osiin! Menneisyyden vaikeissa kokemuksissa ei kannata lähteä vellomaan inhorealistisesti.  Joskus kipeitä tunteita voi nousta luovissa prosesseissakin, ja siksi kirjoittaminen on turvallisinta aloittaa ryhmässä tai terapiassa.

Jos haluat onnelliseksi ihmiseksi, kannattaa harjoitella aktivoimaan itsessä positiivisia ilon tai kiitollisuuden täytteisiä ja luovia tiloja. Myönteisten tilojen ruokkimisen avulla rakennat itsellesi ja ympärillesi hyvää elämää. Kiitollisuuden harjoittaminen on yksi tärkeä rituaali, jolla vahvistat positiivisia puolia itsessäsi.

Sisäisen teatterin erilaisten tilojen ohjauksessa on tärkeintä hyväksyvä suhde omaan mieleen ja sen sisältöön. Jokaisella meillä käy päässämme kaikenlaisia vieraita. Siksi mindfulness-harjoituksia kannattaa tehdä ahkerasti. Kun viimeksi melanoma diagnoosin aikana pelkotila, Kalmakalle, kaappasi Sisäisen teatterini paniikkikohtauksilla, sain tilan taltutettua EFT-harjoituksilla (jos menetelmä ei ole tuttu, niin googlaappas se, voit googlata myös “tapping”, joka on menetelmän lähisukulainen). Naputellen toistin itselleni lausetta:  “Vaikka minulla on tämä suunnaton pelko rinnassani, hyväksyn itseni syvästi ja täysin…” Ja kas, sillä sain taltutettua Kalmakalleni.

Tärkein perustaito mielenohjauksessa on siis hyväksyvä läsnäolo: Opimme olemaan hyväksyvästi läsnä erilaisille tiloillemme, koko elämän tunnekirjolle, mutta emme anna niiden ohjata elämäämme miten sattuu, vaan opimme itse ohjaamaan tilojamme.

LUETTAVAA:

Sisäinen teatteri – luova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kuumussa Virtaa oy, 2013