Oletko sosiaalinen klooni vai itseäsi luova ainutkertainen ihminen?

Mieli on kulttuuri aivoissamme, kirjoittaa Bostonin yliopiston sosiologian, poliittisten tieteiden ja antropologian professori Liah Greenfeld.   Tarkemmin ottaen, se on parhaimmillaan yksilöitynyt kulttuuri. Mielen anatomia on jatkuva symbolinen prosessi, jossa ihminen on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Tämän päivän ongelma on Greenfeldin mukaan se, että hyvin monilla ihmisillä on huonosti kehittynyt, kypsymätön identiteetti. Heillä ei ole identiteettinsä karttaa eikä kompassia, joka auttaisi heitä elämään tämän päivän tehokkaassa ja vaativassa elämäntavassamme. Siksi he ohjautuvat esimerkiksi addiktioihin ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen.    Aikaisemmin oli uskonnot, jotka auttoivat ihmistä rakentamaan identiteettiä, mutta nykyään monet kärsivät identiteettiä vahvistavan elämänkatsomuksen puutteesta.  Tämän vuoksi lukemattomat ihmiset eivät kykene löytämään itselleen vakaata identiteettiä, vaativassa jopa kaoottisessa elämäntavassamme.

Tämä pahoinvointi ottaa monia muotoja:  Ihmiset ajautuvat addiktioihin, he masentuvat, he liittyvät erilaisiin yksisilmäisiin poliittisiin tai uskonnollisiin järjestöihin, joissa he luopuvat omasta yksilöllisyydestään ja kyvystään tiedostaa itseään ja reflektoida omaa tietoisuuttaan.  Joistain tulee näin pelkääviä, kateellisia ja/tai  hyvin vihaisia. He saattavat sairastua psykofyysisesti ja jopa fyysisesti.  Väkivallan keskeinen syy USA:ssa on Goldsteinin mukaan nykyisen koulutusjärjestelmän kyvyttömyys antaa ohjausta ja opastusta yksilöllisen identiteetin rakennuksessa.  Ihmisen identiteetin rakennustyö on jätetty koulutuksessa tuuliajolle.

Mitä on identiteetti?  Se on moniuloitteinen symbolinen kartta ja kompassi elämästäsi.  Se millainen tämä kartta identiteettikarttasi on, määrä pitkälle sitä kuinka sopeudut ympäristöösi. Seulomme kokemuksiamme ja jo lapsena orastava identiteettimme seuloo ja organisoi tapahtumia.  Se unohtaa monia asioista ja painaa tietyt merkitykselliset asiat muistiin.   Sisäinen teatteri on eräs leikillinen tapa lähteä tiedostamaan ja rakentamaan tätä symbolista karttaasi. Identiteettimme on Greenfeldin mukaan symbolinen määritelmä itsestään, suhteissamme syntynyt itseys, mielikuva, joka ihmisellä on itsestään osallistuvana yhteisön ja unverisumin osana. 

WP_20150728_020[1]

Kartta muodostuu symbolisen mielikuvituksemme kautta. Siksi erilaiset tietoisuustaitomenetelmät, kuten itsehypnoosi, mielikuvaharjoitusket, meditaatio ja erilaiset taiteelliset flow-tilat, kuten luova kirjoittaminen, auttavat ihmistä rakentamaan karttojamme.  Jotta kykenet rakentamaan ulkoisesta kaaoksesta merkityksellistä identiteettikarttaasi, täytyy sinunn löytää itsestäsi karttaasi jäsentävä ja  organisoiva periaate.  Sinusta täytyy kasvaa oman tietoisuutesi, erilaisten mielemme kokemustilojemme havainnoija ja  ohjaaja.  Tällöin puhumme nk. metakognitiivista taidoistamme, joita juuri tietoisuustaidoissa opetellaan.

Identiteetillämme on keskeinen merkitys kognitiivisissa kyvyissämme, tunnetaidoissamme ja sopeutumisessamme ympäristöömme. Identiteetin reunaosat voivat Greenfeldin mukaan muuttua helposti, mutta kun ydin osa muuttuu, voidaan puhua identiteettikriisistä, oman identiteetin epävarmuudesta, tai monista erilaisesta identiteeteistä ja usein myös mielenterveysongelmista. Sisäisessä teatterissa ajatellaan monien nykyisten psykoterapeuttisten suuntausten mukaisesti, että normaali identiteetti muodostuu monesta eri osasta, tilasta, minätilasta tai kokemustilasta, joiden vuorovaikutuksessa identitettimme luodaan ja integroidaan eli “eheytetään”.  Kaoottisessa maailmassa enemmän tai vähemmän  pirstoutunut monitilainen identiteetti on pikemminkin normaalia ja sääntö kuin poikkeus.

Ihminen voi omalla tahdollaan muokata identiteettiään.  Tässä olemme mielestäni tiivisti tietoisuustaitojemme äärellä.  Meidän ei tarvitse olla tahdottomia ympäröivän kulttuurin kuvia, vaan voimme valita tahtomme avulla mitä asioita haluamme ajatella ja kuinka reagoimme ulkoisiin tapahtumiin.  Voimme valita vaikkapa ärsyyntymisen sijaan asenteennyt lasken kymmeneen.”  Tahtomme on siinä mielessä myös hieno, että sillä voimme aloittaa mentaalisia luovia, vaikkapa itsetuntemuksellisia,  prosesseja.  Voimme omaa tahtoamme ohjaten ja symbolisen mielikuvituksemme avulla muokata kokemuksiamme, ja tätä kautta identiteettiämme.

Voimme valita toiminnallisen logiikamme, ja pitää muut logiikat syrjässä.  Kokemustilojen kielellä voimme sanoa, että voimme valita hallitsevan kokemustilamme.   Esimerkiksi minä kuuntelen aamuisin luovan ja oppivan osani logiikka, joka pistää minut lukemaan ja kirjoittamaan aamuisin.  Iltaisin kuuntelen väsyneen ja alokuloon taipuvaisen puoleni logiikka, joka sanoo:Älä kirjoita illalla, vaan nollaa aivojasi, muuten et nuku“.

Perimmiltään ympäröivä kulttuurisi muodostaa aivojesi systeemin, mutta voit tahdollasi lähteä itse ohjaamaan sitä.  Identiteetillesi tarjoutuu nykyisessä monikulttuurisessa maailmassa ennen näkemättömät mahdollisuudet (esimerkiksi virtuaalinen todellisuus).  Oikeastaan ajattelen että yhteisessä kollektiivisessa tietoisuudessa on olemassa kaikki mahdolliset rakennuspalikat identiteetillemme. Meidän täytyy vain löytää itsestämme se periaate, joka lähtee mahdollistamaan uusien uskomusten ja arvojen näköisen elämän.

WP_20150808_007[1]

Identiteettimme ja tahtomme lisäksi elämäämme määrä itsemme tiedostaminen.  Ajattelen siis olen.  Greenfeldin mukaan ihmiselämä ilman itsensä tiedostamista on toki mahdollinen, mutta kulttuuri kollektiivisella tasolla ei olisi mahdollinen ilman itsensä tiedostavia ihmisiä.   Taiteelliset itsetuntemukselliset menetelmät ja mietiskely/meditaatio/hypnoosi  tekevät mahdolliseksi epäsuoran oppimisen ja viisauden siirtymisen sukupolvelta toiselle ja paikasta toiseen. Ne mahdollistavat myös vanhan ymmärryksemme ylittämisen.

Itsemme tiedostaminen seisoo ajattelevalla minuudellamme ja laajemmin ajatteleva minuutemme syntyy itsemme tiedostamisella.  Ajattelumme aina rakentuu symboleille, se riippuu kielestämme tai teorioista ja erilaisista muista symbolisista käsitteistä (esim. värit, musiikki/nuotit).    Ajattelu on vain mahdollista näiden symbolien kautta ja niiden sisällä.  Se voi ulottua vain niin pitkälle kuin meillä on erilaisia symboleita käytettävissämme. Tietoisuustaidoilla ylitamme vanhaa ajatteluamme ja laajennamme kokemukselllisesti ymmärtämystämme ja käsittellistä ajatteluamme.

Itselleni ajattelu onkin taidetta. Yritän lähes päivittäin flow-tilassa peilaten löytää uusia käsitteitä, joiden avulla voin muokata ajatteluani ja samalla vahvistaa  identiteettiäni.  Jotta siihen pystyn, täytyy minun päästä tähän virtaukseen.  Uskonnot henkikohtaisena vuoropuheluna  ei autoritaarisina muotoinatarjoavat terveen mahdollisuutensa identiteettimme vakauttamiseen.  Terveessä muodossansa kristittyinä  käymme symbolisoivan mielikuvituksemme avulla keskusteluja vaikkapa Jumalamme kassa.

WP_20150808_006[1]
Oma kriteerini uskonnollisen näkemyksen oikeellisuudelle lepää siinä, kuinka hyvin uskonto antaa eväitä tietoisuuden laajentamiseen ja  hyvään yhteisölliseen elämään, väkivallattomaan rakkauteen. Käyn mieluimmin vuoropuheluani yli uskontojen rajojen ylittävän ekumenian hengessä.  Olen oikeastaan kristittynä enemmän New Age ihminen kuin Old Age ihminen, joka rakentaisi identiteettiään vain oman yhteisönsä uskonnollisesta järjestemästään käsin. Kriittisimmin suhtaudun erilaisiin keskenään kilpaileviin uskonto- ja koulukuntiin. Emme tarvitse monikulttuurisessa maailmassa tätävain me olemme oikeassahenkeä. Inhimillinen perusolemuksemme kuitenkin on, että tarvitsemme henkisyyttä elämäämme.

Identiteettimme ja tahtomme vaikuttaa siihen, kuinka hyvin sopeudumme ympäristöömme. Ne auttavat meitä selviytymään. Emme tarvitse itsemme tiedostamistaajattelevaa minuuttasopeutuaksemme kulttuuriin. Koiratkin sopeutuvat ympäristöönsä ilman itsensä tiedostamista.    Mutta Greenfeldin mukaan  tarvitsemme sitä sopeutuaksemme itsenäiseen elämään sen sisällä.  Lisäksi koko yhteisöllinen kollektiivinen kulttuurimme rakentuu itsensä tiedostamiselle.
Se, että kykenemme itsemme tiedostamisen kautta tarkkailemaan omaa tietoisuuttamme tuo meille valtavia inhimillisiä mahdollisuuksia.  Voimme verrata aikaisemmin kokemaamme, saamaamme uuteen tietoon, käyttäen hyväksi erilaisia symbolisia systeemejä, kieltä, musiikkia, matematiikkaa, visuaalista taidetta ja kehon kieltä.  

Tiedostamisen prosessi on pitkälti symbolista mielikuvitusta, ja usein tiedostamattoman ohjaamaa, mutta mielemme symbolisoivan kyvyn, tämän luovan kykymme kautta, tulemme pitkälle omavaraiseksi: itseämme, omaa identiteettiämme rakentavaksi ja ylläpitäväksi.  Vahvistumme yksilöllisenä identiteetteinä. Kulttuuri yksilöllistyy meissä itsemme tiedostamisen kautta. Lakkaamme olemasta vain viiteryhmämme klooneja.  Kulttuuri muovautuu ja kehittyy niiden ihmisten kautta, jotka kykenevät itsensä tiedostamiseen.  Ei ihme, että tietoisuustaidot ja  kulttuuri elää tänä päivänä huikeassa noususuhdanteessa.  Tämän kun vielä näkisimme yhä enemmän kaikkien yhteiskunnallisten instituutioittemme arkipäivässä, erityisesti oppilaitoksissa!

Yksilöllinen elämämme alkaa siitä, kun tajuamme, että symboliset systeemit eivät ole mitään mekaanisen todellisuuden toistolaitteita, niin kuin materialistisen maailmankatsomukset papit olettavat.  Inhimillinen ja ainutkertainen lahjamme ihmisinä on se, että voimme käyttää luovuutemme ja mielikuvitustamme tietoisuutemme laajentamiseen.  

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s