Tietoisuustaidot – tunneälyn peruskivi

Kehittämällä kykyä astua askeleen taaksepäin ja löytäessämme yhä useammin itsemme omien kokemustilojemme todistajina, lisäämme henkistä vapausastettamme. Vapausastettamme lisäämme myös sillä, että kykenemme olemaan yhä enemmän läsnä ulkoisille tilanteille ja tekemisillemme.

Kun  paremmin pystymme aistimaan ja olemaan läsnä aina muuttuville kokemustiloillemme, emme enää tarpeettomasti samaistu niihin. Bodaamalla jatkuvasti aivojamme erilaisin hyväksyvän läsnäolon ja luovin itseilmaisullisin harjoituksin, opimme olemaan samaistumatta esimerkiksi pelkoa tai ahdistusta kantaviin kokemustiloihimme ja niiden ohjaamiin automaattisiin käyttäytymismalleihin.

Joskus ei oma harjoittelu riitä. vaan tarvitsemme apua. Meidän on tunnustettava avun tarpeemme. Esimerkiksi menneisyyden haamut kiusaavat meitä ja saatamme tarvita toisen ihmisen turvan ja tuen, tehdäksemme haamun itsellemme tutuksi.

sisakansi.indd

Mikä parasta voimme kokemuksellisesti saattaa tilamme myös luovaan leikkiin, tuottamaan uutta oivallusta, yllättäviä taiteellisia muotoja ja uusia mielleyhtymiä. Voimme tällaisissa tiloissa puhua taiteellisista flow-tiloista, transsista tai joissain tapauksissa mietiskelystä tai oivallusmeditaatiosta

Tietoisuustaidoissa on joskus käytetty metaforana hevosella ratsastavaa miestä, joka kulkee kävelijän rinnalla. Kävelijä kysyy ratsastajalta, että minne hän on menossaRatsastaja vastaa, että en tiedä, kysy hevoselta. Tämä on sitä normaalia elämää, mitä valtaosa kansalaisista vielä elää. Emme ohjaa kokemustilojamme vaan olemme autopilotilla, ne ohjaavat meitä.

Kun opimme ohjaamaa sisäisiä kokemustilojamme, emme pelkästään opi ohjaamaan ratsuamme haluamme suuntaan, vaan opimme tekemään uskomattomia temppuja hevosemme kanssa. Tämä on todellisen sisäisen vapausasteemme lisäämistä. Vapautamme omat luovat voimavaramme. Ollaksemme luovia, meidän on löydettävä metatila, peilaustila, jossa kykenemme katsomaan asioita rauhoittuneena ja levollisena, läsnäolevasti – ilman ennakko-olettamuksia.  Tekisi mieleni sanoa jopa, että mielettömyys (mindlesness), siis se että olemme jatkuvasti stressaantuneina autopilotin ohjauksessa, on eräs kulttuurimme orjuuden laji.

Vapauttamm eon se, ettemme ole enää ahdistavien, hermostuneiden tai pelkoa täynnä olevien tilojemme tuottamien kärsimysajatusten vankeja, vaan opimme ohjaamaan näitä tilojamme. Opimme kuuntelemaan empaattisesti ja luovasti, mitä näillä tiloillamme on meille sanottavaa. Tunnistamme minkälaisia kulttuurisia uskomuksia ja niihin liittyviä tunnetiloja olemme omaksuneet.

Kokemustilat istuvat hyvin mytös Daniel Golemanin tunneäly-ajatteluun. Hän määrittelee tunneälyn seuraavasti (Emotional Intelligence: Why It Can Matter More than IQ):

1. Se on itsensä tiedostamista: Ihminen tietää sisäiset tilansa; mieltymyksensä. voimavaransa ja intuitionsa.

2. Ihminen kykenee säätelemään tunnetilojansa.

3. Ihmisen tunne-elämä ohjaa ja tukee päämäärätietoista toimintaa.

4. Ihmisellä on empaattinen suhde muihin ihmisiin, heidän tarpeisiinsa ja huoliinsa.

5. Ihmisellä on sopeutumisen taitoja, ja hän kykenee saamaan muissa ihmisissä toivottuja reaktiotapoja.  (Itse sanoisin mieluimmin: ihminen aktivoi toisessa ihmisessä hänen parhaita puoliaan.)

Tunneälykkäällä ihmisillä on myötätuntoinen läsnä oleva suhde omiin kokemustiloihimme, mutta myös toisen ihmisen tiloihin. Prosessiin ytimessä on dialoginen, empaattinen ja myötätuntoinen kuuntelu. Me olemme tällöin Dan Siegelin sanoin minäme-ihmisiä.  Informaatio- ja tunnemolekyylit virtaavat vapaasti paitsi sisällämme myös ihmisten välillä.

Myötätuntoamme tarvitsevat erityisesti hankalat, hyljätyt ja yksinäiset puolemme. Kun siedämme itsessämme olevia ristiriitoja, siedämme paremmin myös toisen ihmisen puutteita, epävarmuutta ja oman ajattelumme kanssa ristiriidassa olevia tapoja havainnoida, aistia ja luokitella todellisuutta. Minut tapani olla maailmassa ei ole se ainut oikea.

Myötätuntoinen läsnäolo ei tietenkään tarkoita sitä, että meidän tarvitsi sietää työpaikallamme jatkuvasti epäasiallista käyttäytymistä. Myötätuntoa on johtajalta se, että puuttuu asioihin, ja pyrkii ohjamaan työyhteisöä siten, ettei yksittäisen ihmisen huonot puolet pääse terrorisoimaan jatkuvasti työyhteisön henkeä.

Tutkimusten mukaan tietoisuustaitojen opetus vähentää työuupumusta ja henkilökunnan vaihtuvuutta. Se lisää henkilökunnan tunne- ja normisopeutumista sitä kautta, että ihminen kykenee ohjaamaan ja eheyttämään paremmin oman tietoisuutensa tiloja. Organisaatiossa työskentelijä tunnistaa sisäiset ristiriitansa, mutta kykenee neuvottelemaan itsensä sisäisesti eheäksi ja sopusointuiseksi yrityksen vision ja mission kanssa. Joskus näin ei tapahdu, ja silloin voi olla parempi suuntautua vähitellen uuteen työpaikkaan, joka vastaa paremmin omaa arvo- ja uskomusmaailmaa.

PS. Aikaisemmin vierastin tätäeheyttäminen” sanaa. Psykiatri Dan Siegelinintegrationmielitajussa, on käännetty suomeksi eheyttämiseksi, ja olen tästä rohkaistuneena ottanut sen käännöksenä itsekin käyttööni.

Tietoisuustaidot facebookissa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s